Leivoskelen ja nautiskelen

Tänään laskeuduin joululomalle 

ja saan olla nyt päätoimisesti ihanien jouluisten asioiden äärellä. 

Olen niin odottanut tätä päivää ja hetkeä, 

että saan touhuilla täällä kotona omaan tahtiin

ja nauttia joulun läheisyydestä.

Ehkäpä vihdoinkin pääsen myös kaipaamaani jouluntunnelmaan! 

Jouluiset leipomiset ovat jääneet "viimetinkaan" ihan siitäkin syystä, 

että meidän pakastimet ovat olleet niin täynnä. 

Olemme yrittäneet tyhjentää niitä joululeivonnaisia varten

ja tilaa tulee, kun kohta saa kinkunkin nostaa sulamaan.

Olen kuulostellut toiveita makeista ja suolaisista leivonnaisista. 

Aloitin tänään joululeipomiset gluteenittomista karjalanpiirakoista, 

jotka ovat mieheni toive.  

Ne ovat hänen mielestään kotoisia, makoisia ja ruokaisia;

tervetulleita suolasia joulupöytäänkin. 

Käytin piirakoissa ohjeen mukaan Semperin karkeita jauhoja,

mutta kaipaisin niihin kuitenkin enemmän väriä.

Pitää tutkia, mikä muu jauho sopii ohjeeseen ja antaisi tummemman lopputuloksen. 

Vaikka eihän se ulkonäkö toki tärkein ole, vaan se maku,

mutta sittenkin!  

Vielä ehdin.

Pikkusen päivässä.

paljon viikossa. 

💫

SiniSusan kortin sanoin: 

Napostelen, kurkistelen,

sytyttelen, muistelen,

keittelen, maiskuttelen,

pohdiskelen, lauleskelen,

nautiskelen, ihastelen, 

hypistelen. laiskottelen. 

Onneksi 

joulu -ja joululoma- tuli taas! 

💫

 

Tontun tiuku helähti taas

Tontun tiuku helähtää

pimeässä siellä. 

-Minne matka miekkosten 

talvisella tiellä?

-Joulu meitä juoksuttaa,

kiirettä nyt riittää. 

-Tuotte joulutunnelman.

Siitä saamme kiittää. 

-Sytytämme kynttilät.

Pimeän ne poistaa.  

-Hyvän tahdon terveiset 

silmistänne loistaa. 

-Ester Ahokainen- 

Tämä vanhempieni kauan, kauan sitten valmistama tonttuvanhus 

on kulkenut uskollisesti mukana jouluissani. 

Se on erään lapsuuskodin joulunaluspajan tuotos. 

Sinä vuonna syntyi melko monta tonttua, 

joihin äiti ja isä hyödynsivät vanhoja neuleita ja kankaita. 

Isä teki tonttujen sisään rautalangasta rungon, 

jonka ansiosta jalat ja kädet liikkuvat ja niitä saa aseteltua eri asentoihin. 

Meidän tonttu taitaa olla tarkkailija. 

Se on ottanut tavakseen istua kuistin ikkunalla havainnoimassa 

kodissamme asuvia ja käyviä ihmisiä

 sekä joulunalustunnelmia. 

Tontun naama on jo kovin ahavoitunut ulkoilmatyöstä ja iästä, 

mutta edelleen sen katse on tarkkaavainen. 

Mukanansa tämä tonttu-ukko tuo aina 

kotoisen joulun tunnun,

lapsuuskodin joulumuistot sekä rakkaat ihmiset sieltä. 

Minusta tuntuu, että Tonttu -laulun sanoin 

se "ajan virtaa on kuulevinaan".

 Tonttu puoliksi unissaan
Ajan virtaa on kuulevinaan

Tuumii minne se vienee

Missä se lähde lienee

Pakkasyö on ja leiskuen

Pohja loimuja viskoo

Kansaa kartanon hiljaisen

Aamuhun unta kiskoo

Ääneti kuu käy laskemaan

Puissa lunta on valkeanaan

Kattojen päällä on lunta

Tonttu ei vaan saa unta

💫💫

Tontut, 

nuo joulunajan sadut ja veijarit, 

uudet ja vanhat tuttavat tuovat omalla salaperäisellä tavalla 

sitä sadunomaista joulun tuntua. 

Niille on aina oma tilansa ja sijansa joulussa. 

Tonttukin kurkkaa

-näet sen-

kun silmäsi suljet haaveillen. 

Tule joulu minunnäköinen

Ulkona vihertää nurmi ja välillä sataa vettä. 

Ulkonaisesti ei ole kyllä kovin jouluista,

mutta joulun odotus kuitenkin nousee pikku hiljaa 

kynttilöiden, jouluisen musiikin ja allakan mukaan. 

On marraskuun viimeinen päivä,  ensimmäinen adventtisunnuntai 

ja ensimmäinen kynttilä on syttynyt.  

Se oli meilläkin sytytetty jo ennen minun ylösnousua 

ja ilolla huomioin pienen mökin tuikkivan valon aamun hämärässä. 

 

Tule joulu kultainen

tule joulu hopeinen

tule joulu valkoinen

vai vaikka harmaa sateinen

Tule joulu kotikutoinen 

tule tutun tuntuinen

meidän perheen näköinen 

ja kuuloinen 

Tule joulu 

sellaisena kuin tulet

ja ole sitä mitä olet

kunhan minäkin saan 

seurassasi hetkisen 

vain olla

-Elina Salminen-

Antti joulun aloittaa,

Tuomas tupaan taluttaa,

Kari kuuset karistaa

ja Nuutti juhlat lopettaa. 

Näihin tuttuihin nimiin joulun kulminoituu. 

Tässä joulunodotuksen alkumetreillä meinaa tulla jo haikea olo;  

nämä ihanat päivät hupenevat aina niin nopsaan; 

kerkeänkö pysähtyä hetkeen ja

 nauttia näistä joulunaluspäivistä.

Joulumuistot ovat lahjoja menneisyydestä, 

jotka kimaltelevat sydämessä. 

-Elina Ryynänen-

Ehkäpä jonkun joulun perinteen voinkin jättää hyvillä mielin tekemättä 

ja vaalia sitä edellisen ajatuksen sanoin 

menneiden joulujen muistona; 

ajatella, että se oli silloin hyvä niin ja nyt on paras näin, miten tänä vuonna teen. 

Amaryllikset kuuluvat minun näköiseen jouluuni.

Tämä kaunis nimipäiväkukka on kukoistanut jo viikon.  

Eilen sain äidiltä kolmivanaisen, valkean amarylliksen,

joka on vielä aivan nupuillaan. 

Sen kasvun seuraaminen on yhdenlainen joulun kalenteri, 

josta avatuu ajallaan joulun iloa ja kauneutta. 

Siinä äiti kulkee mukanani tulevaan jouun.

Joulun odotuksen onnellisia, tunnelmallisia ja 

muistojenkin sävyttämiä päiviä toivottelen Sinulle ja itsellenikin.

💓

Mitä sinä odotat tältä joululta?

 

Kolmantena adventtina

Kolmas adventti 

ja hiljainen sunnuntaiaamun hämärä.

Sytyttäessäni nuo kolme adventtikynttilää,

toivon, rauhan ja rakkauden kynttilät, 

seinälle heijastui kauniisti juuri kukkaan puhdenneen amarylliksen varjo.

 

Varjot ovat minusta aina kiehtovia

ja se, miten varjot muuttuvat päivän yletessä, 

valon muttuessa. 

Tänä aamuna tuo varjo pysäytti minut tähän hetkeen,

 joulunalusaikaan.

Varjosta tuli mieleeni, 

että jouluunkin liittyy monenlaisia varjoja. 

Arkinen kiire, väsymys ja riittämättömyyden tunne voivat varjostaa  

jouluun virittäytymistä.  

 Tänä jouluna monen yksittäisen ihmisen ja perheen joulumieltä varjostaa 

kuitenkin myös syvät huolet;  

yksinäisyys, surun ja kaipauksen varjo, 

taloudellinen ahdinko tai sairaus. 

Kaikissa kodeissa ei nähdä toivoa

 eikä ensi sunnuntain neljännen kynttilän viestittämää iloa.

Tämän vuoden eräässä itsenäisyyspäivän puheesta jäi mieleeni kaunis kohta,

miten lähimmäisen rakkaus lähtee omasta perheestä sekä 

lähipiiristä, naapurustosta, omasta kaupungista 

 ja laajenee siitä kauemmas yli maan piirien.  

On se Sinullekin annettu

      tehtävä

jouluna

ja joulun jälkeen:

iloksi sinutkin

on tarkoitettu

iloa viemään

      valoa pimeään

hymyä

      hyvää sanaa.

Kukaan ei niin köyhä

ettei jaettavaksi

ystävällisyyden lahjaa

kukaan ei niin rikas

ettei sitä tarvitsisi.

Ilo annettu jaettavaksi

valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää joulua

      ihmiset -

iloa

valoa

  rauhaa.

-Maaria Leinonen-

Iltapäivän valossa varjo oli hävinnyt 

ja lohdullisina tulivat mieleeni joululaulun sanat 

"nyt lostaa kolmas kynttilä,

niin kirkas, kutsuva".

Joulu kutsuu meitä jakamaan kynttilän tavoin iloa ja valoa toisillemme. 

Iloitsen siitä,

 että olen ymmärtänyt kaksi asiaa.

    Että vain murrettu leipä

      on kokonainen leipä.

  Ja että onnea

   voi vain jakaa.

 - Tommy Tabermann -

~~~~~~~

Kohta lähdemme Kauneimmat joululaulut- iltaan. 

Nämä on näitä pieniä, merkittäviä joulumieltä 

viritteleviä hetkiä. 

Ihanaa alkavaa viikkoa ja kynttilänvaloa Sinulle! 

 

Jouluaattona

Joulu ei ole vain tontut ja kuusi

tai piparit ja kinkku.

Se on jotakin sellaista mitä tuntee vain sydämellään,

jotakin hiljaista, taianomaista, ohikiitävää,

välillä ohutta, tuskin nähtävää.

Elämä opettaa erottamaan olennaisen joulustakin.

Runon sanoin:

Ehkä joulun taika

koskettaa eniten heitä

jotka antavat rauhan 

laskeutua ylleen

kuin lumihunnun

toivottavat hiljaisuuden 

tervetulleeksi,

hyväksyvät kaiken 

mitä se tuo tullessaan

heitä

jotka kohtaavat armon,

antavat sille luvan

täyttää jokaisen 

pölyisimmänkin nurkan

heitä

jotka pysähtyvät kuuntelemaan

kuinka jouluyön 

äänetön tähtitaivas on

ihmeiden sävelmiä täynnä.

-Marju Pakkanen- 

Joulun kauniita, unohtumia hetkiä Sinulle lukijani

ja sydämen joulua!

❤️

Jos tykkäät jouluisista runoista,  

löydät niitä vuoden 2016 joulurunokalenteristani.

Tule joulu meidän kodin näköinen

Tänään se alkoi; 

kauan odotettu joululoma 

ja laskeutuminen joulun juhlaan.

Ajattelin käyväni hetimiten kaupoilla ja hoitavani lahja-asiat reilaan.

Totuus on, että kävin mutkan kaupungilla

ja tulin tyhjin käsin pois.

Pää lyö tyhjää ja totesin parhaammaksi nyt vain olla.

Laitoin tulet leivinuuniin ja aloin kuuntelemaan jouluista musiikkia.

Siinä sivussa hoituu näiden tunnelmien tallentaminen tänne tulevien päivien muistoksi.

On ollut jotenkin erilainen joulunaika.

Joulukortit jäivät askartelematta ja lähettämättä ensimmäisen kerran 40 vuoteen

ja jouluvalmistelut kaikkinensa ovat jääneet tälle viikolle.

Liekö jo askel hidastunut vaiko onko tapahtunut sisäistä hidastamista olennaisen äärelle? 

Nyt täytyy vain todeta sekä hyväksyä, 

että joulut eivät ole veljeksiä keskenään

ja tästä joulusta tulee tämän joulun näköinen ja tuntuinen. 

Elina Salmisen ajatus sopii joulutoivomukseksi:

"Tule joulu kultainen

tule joulu hopeinen

tule joulu valkoinen

tai vaikka harmaa sateinen

tule joulu kotikutoinen

tule tutun tuntuinen

tule meidän perheen 

näköinen ja kuuloinen

tule joulu

sellaisena kuin tulet

ja ole mitä olet

kunhan minäkin saan 

seurassasi hetkisen 

vain olla."

Tänään tuntuu oikealle heittäytyä nuken tavoin sohvan nurkkaan 

ja nauttia tuosta ihanasta ja kauniista kuusesta, 

jonka koristelimme illalla.

Se tuo joulun tuntua ja joulun tuoksua sekä valoa tähän pimeään iltaan.

Ehkäpä arkinen mieli kääntyy pikkuhiljaa joulumoodiin ja 

pienten jouluaskareiden myötä rakentuu joulu sydämeen ja meidän kodin kurkihirren alle.

Mitä kertoi mulle tonttu?

Pipari tuo joulun.

Kynttilä tuo joulun.

Himmeli tuo joulun.

Mitä muuta kertoi tonttu?

Antoi ajatuksen uuden,

kertoi joulun salaisuuden.

Rakkaus tuo joulun.

Näin kertoi tonttu.

💓

Kaikki ihanat joulunasiat ovat jo täällä.

Nyt pitää kiirehtiä hitaasti, että ehtii kaiken nähdä ja kuulla.

Ja ennen kaikkea tuntea.

💓 - lämmin joulunalusajatus Sinulle.

 

Joulunodotuksen ensimmäinen kynttilä

Marraskuun lopussa ajanlasku muuttuu joulukuisten aamujen 

mitä erilaisempien kalentereiden avaamiseen

ja "montako yötä on jouluun" laskentaan,

joulun odotukseen ja  juhlaan valmistautumiseen.

Pitkä, pimeä syksy on odotettu tätä hetkeä,

lumen ja joulun valoa sekä iloa.

Pikkuhiljaa joulu on hivuttautunut jo kotiin ja sisustukseen,

mutta nyt ovet ovat auki joulutunnelman ja -mielen tulla. 

Joulun odotus tuli mieleeni jo lokakuun alussa, 

kun olin laittamaisillani tämän Iblaursenin kynttiläpurkin kirppikselle.

Muistin vanhan joulukirjan, Mintun joulu, 

jossa mummu oli laittanut lapsenlapsille laatikollisen omenia

ja saatekirjeen: 

Omenia on yhtä monta kuin päiviä jouluun. 

Kun syöt viimeisen omenan, on jouluaatto.

Minun purkissani ei ole syötävää,

vaan pieniä enkelikellon kynttilöitä.

Sieltä sytytän aamun hämärään kynttilän

ja nautin pienen hetken kynttilän valosta ennen päivän askareisiin lähtöä.

Kun kynttiläpurkki on tyhjä, 

onkin sitten jo jouluaatto.

🧡

Lapsuuden kuvakalenterista löytyneet jouluiset kuvat tulevat väistämättä mieleen

 Jukka Itkosen runon myötä:

Kynttilä ja joululiina,

kuusi, joulutonttu,

ylämäki, alamäki,

tunturi ja monttu.

Pukin poro, pipareita,

unelias kissa,

kaulaliina, karvahattu,

lahja paketissa.

Joulutähti, paimenia,

nuori mies ja nainen,

härkä, aasi, olkivuode,

pyhä pienokainen.

🧡

Nuo jouluiset sanat,

jouluiset mielikuvat.

Vanhoja tuttuja 

ja joka joulu niin tervetulleita joulutunnelman virittäjiä.

Onnellista joulunalusaikaa sinulle.

Ihania kalenteriaamuja ja hyviä joulunodotuksen öitä! 

Minkälaisen kalenterin myötä sinä kuljet joulua kohti?

🧡

Joulu on joutunut

Taas sykkivi sydämet ihmisten

niin hellään ja hartahasti,

ja kynttilät kuusessa kuiskaa sen,

mitä toivomme kesästä asti:

joulu, joulu, joulu tullut on!

Odotus on päättynyt,

joulu on joutunut.

Takana on yllättävän rento ja levollinen joulunalusaika.

Nyt käymme viettämään jouluaattoa ja joulun pyhiä

 lasten ja lasten perheiden kanssa eri kokoonpanoilla.

Mökin ruusukammarissakin kynttilät tuikkivat joulun valoa ja iloa

 kilpaa pienten tähtisilmäin kanssa.

Me jotka katsomme lastemme kasvoja

kynttilöiden loisteessa,

heidän kirkkaita silmiään,

me tiedämme kirkkaat päivät eivät lopu,

kuuset versovat, tähdet tuikkivat,

joulun sanoma ei unohdu,

se kuuluu kaikille,

kaikille.

-Lassi Sinkkonen-

~~~~~~~~

Toivon kaikille blogini lukijoille

 Joulurauhaa ja 

joulun ihanaa tunnelmaa! ❤️

Tonttuovien aika

On taas tonttujen ja tonttuovien aika!

Keräsin meidän tontut tutusti pianon päälle,

mutta pari tonttua löysivät tänä vuonna paikkansa uudelta tonttuovelta, 

joka ilmaantui olohuoneeseen.

Meille on kertynyt vaatehuoneen hyllylle ainakin 

neljä koululaisten tekemää avainkaappia.

Yhdestä tuli kiva ovi tonttujen satumaailmaan

ja joulun satuihin.

Älä sulje oveasi

joulutontulta!

Tontulla on tuomisina

paljon iloa.

Anna tontun sytyttää

se pieni kynttilä!

Silloin siitä joka soppeen

hehkuu lämpöä.

Kuuntele, kun joulutonttu

korvaan kuiskuttaa!

Sitä pientä salaisuutta

kertoa ei saa.

– Ester Ahokainen –

Vuosikymmenien ajalta kertyneet joulukirjat 

odottavat taas korissa lukijoitaan ja 

joulun ihanimpien satujen kuuntelijoita.

<3

Sytytin kynttilän viimeisimpään kirppislöytökynttilänjalkaan 

(=olipas pitkä sana! )

ja tapailin mielessäni

joulurunoa:

Enkeli kelloa soittaa

-kuulet sen-

kun hiljaa olet hetkisen.

Tonttukin kurkkaa,

-näet sen-

kun silmäsi suljet haaveillen."

~~~~~~~

Ihanista joulusaduista olen kirjoittanut tänne

ja toisesta tonttuovestamme löytyy postaus täältä

~~~~~~

Näihin sanoihin,

näihin ihaniin jouluisiin tunnelmiin tällä erää

-hei hei! 

Joulun pienet hetket

Tämän aamun hämärässä  sytytimme ensimmäisen adventtikynttilän

ja laskeuduimme kynttilän valossa jouluun valmistautumiseen,

joulun odottamiseen.

Joulukuuta kohti kulkiessa  on tullut mieleeni

menneiden vuosien jouluiset muistikuvat

ja moninaiset joulunodotukset;

leipomiset, laittamiset,

ylenmääräiset touhuamiset, siivoamiset,

joulun luetuimmat lehdet, lelulehdet,

portaille illan hämärissä viedyt toivomuslistat ja kirjeet pukille,

malttamattomuudessa liian aikaisin avatut kalenterinluukut,

joulukorttipostituksen eräpäivän aattona kirjoitetut joulukortit,

kaapeihin piilotetut, kääreitä odottavat joululahjat.

listat, joihin on ynnätty hankitut lahjat,

jännityksen tihentymät ja odottamiseen väsähtäminenkin.

Joulukuun päiviin liittyy helposti niin paljon odotuksia, 

perinteiden vaalimista,

muistamista ja maistamista,

monenlaisia joulukiireitä,

paineitakin.

Asioita, joiden takana on toki jouluun liittyvä muistamisen halu, 

"hyvä, lämmin hellä" -mieli  ja joulutunnelman luominen.

Asioita, joita voisi varmaan hyvällä mielellä jättää vähemmälle 

ja keskittyä yhdessäoloon, joulun odottamisen tunnelmaan

 ja joulun sanoman äärelle. 

Kun pienten joulunodottajien mielestä joulukuiset päivät matavat hitaasti 

ja jouluun on matkaa vielä turhan monta yötä,  

minun mielestä nuo neljä kynttilää on liian pian sytytetty.

Minusta aika ennen joulua on juuri parasta!

Kaskisen ihanan joulurunon säkeen mukaan

"Matka joulun salaisuuteen

alkaa hiljalleen.

On kuin joku koskettaisi

 syvään kaipaukseen,

on kuin joku sytyttäsi 

yöhön kynttilän,

liekin, joka valollansa 

voittaa pimeän."

Matka jouluun on lyhyt, mutta se voi olla kaunis!

"Tärkeimmät lahjat löytyvät 

joulun pienistä hetkistä"

lukee minun ikiomassa joulukalenterissani,

jonka luukuissa on mietelause  jokaiselle joulunodotuksen päivälle.

Tilasin kalenterin täältä

"Murehtiminen on mielikuvituksen väärinkäyttöä"

luki adventtikalenterin ensimmäisessä luukussa.

Joulunaikaan mielikuvitukselle on parempaakin tekemistä

kuin vaikkapa murehtia tekemättömiä töitä ja joulun joutumista. 

Taidan tehdä tänä vuonna sen,

mitä hyvällä mielellä ennen joulua ehdin

ja jatkan ensi vuonna siitä mihin ennen joulua kerkesin.

Se olisi minulle itselleni joulunodotuksen paras lahja

ja voisin sitä myöten saada monia ihania joulun pieniä hetkiä!

Ihania joulunodotuksen päiviä Sinulle ja läheisillesi!

<3

Jos tykkäät joulurunoista,

vuoden 2016 joulurunokalenterini alkaa täältä, klik