Orvokkeja ja auringonkukkia

Orvokki, kevään airut.

Siitä joka vuosi lähtee uuden kevään ja kesän kukkamaailma.

Ja mitä ihania sävyjä puutarhalla olikaan. 

Tykästyin niin kovin tuohon vanhaan roosaan, 

aavistuksen violetinpunaiseen sävyyn,

joista tuli mieleen mökkimme väri. 

Siirsin ompelukonepöydän kesäajaksi paraatipaikalle kuistin viereen

ja istutin orvokit tuohon jo kovasti patinoituneeseen betoniastiaan. 

Näitä vanhoja betonitöitä katsellessa ja kokoon kerätessä 

tuli taas mieleeni, 

josko tänä kesänä olisi uusien valujen aika. 

Nämä kun ovat niin mukavia ulkosisustusesineitä, 

kestäviä ja omannäköisiä. 

Kuvassa väri ei pääse aivan oikeuksiin,

mutta sävy ei ole ihan tavanomainen 

ja harvemmin saatavilla. 

Tämä ei kuulema kestä niin hyvin pakkasta, 

mutta otin nyt riskin; 

takatalveahan on luvattu. 

Ruukutin yhden orvokin keittiön pöydälle, 

että saan ihastella siitä 

tummasilmä orvokkia

ja pientä kultasydäntä. 

Ostin myös yhden sinisen orvokin 

sinisilmäisen poikamme muistolle. 

Käsittämätöntä, 

että maanantain 20.4. tulee 40 vuotta hänen syntymäpäivästään.

Sunnuntaiaamusta, 

jona hänen vuoden ja neljän kuukauden mittainen elämä sai alkunsa. 

Antton kulkee mukanamme elämänmakuisten päivien muistona 

ja elämämme enkelinä. 

Hänen paikkansa oli viime lauantainakin tyhjä juhlissa, 

mutta äidin ja isän sydämessä hän on aina. 

Kun onnittelin eilen pientä synttärisankaria sanoilla 

"onnea ja enkeleitä Sinulle pieni", 

 ne sanat riipaisivat jotenkin syvältä. 

Herkistivät. 

Vuoden ikäiset tuovat  usein mieleeni kipeiden päivien muiston.

Nämä pienet, vikkeläjalkaiset tarvitsevat paljon siipien havinaa päiviinsä. 

Sain kuin sainkin tämän toisen 🌻 -villatakin valmiiksi pari tuntia ennen juhlia. 

Kun pienen sisar puki takin tyttölöisen päälle, 

päivänsankari otti muutamat ensiaskeleensa. 

 Tein muuten tässä takissa nuo valkoiset osuudet no 3 virkkuukoukulla 

ja keltaiset sekä ruskeat 3,5 vahvuudella koukulla.

Sain näin vähän pienemmän koon kuin tässä serkun takissa oli, klik. 

Viikonlopussa oli orvokkien ja auringonkukkien lisäksi 

myös marjakukkia kakun päällä.

  

~~~~~~~

Kukkaisajatuksia päivääsi! 

Vuodet vierivät

 Elämä on 

aamuja ja iltoja, 

päivämääriä, 

kausia ja jaksoja, 

etappeja.

Se on suuri salaisuus, 

joka avautuu sivu sivulta,

päivä päivältä. 

Käsikirjoitus, 

joka toteutuu hiljalleen kappale kappaleelta. 

Tai melodia, joka kulkee

duurissa ja mollissa, 

hiljaisesti, nopeutuen ja rivakasti. 

Kuljemme päiviämme 

keväästä kevääseen, 

joulusta jouluun 

ja syntymäpäivät takovat vuosia mittariin. 

Tuttu elämänrytmi vie eteenpäin, 

päivät ja viikot soljuvat ja  

ajan kulku tuntuu välillä nopeutuneen; 

aina tuntuu olevan  maanantai ja perjantai.

Monta kertaa elämän tiimellyksessä 

tuntuu, että työn täyteisen päivät ei koskaan lopu. 

💚

Yhtäkkiä sitten vaan huomaamme, 

että joku meistä on saavuttanut etapin, 

kulkenut päivään,

joka avaa uuden näkymän, 

uuden elämänvaiheen. 

Järjestimme yllätysjuhlat syntymäpäiväsankarillemme.

Olimme ensin ajatelleet juhlia myöhemmin kesällä,

mutta oivalsimme, 

että kaikkea kaunista kannattaa tehdä silloin, kun on sen aika. 

Elämä on tässä ja nyt,

ohikiitävässä hetkessä. 

Se riemullinen hetki,

kun onnittelulaulu täytti tilan. 

Se näkymä, 

kun he, lapset, miniät ja vävyt, 

olivat siinä pöydän ympärillä liki toisiansa 

ja lähellä meitä. 

Se oli se iloinen yllätys, 

minkä halusimme antaa lahjaksi hänelle.

Ja se, 

että saimme olla hetken yhdessä 

ja ehkäpä sanoa niitä sanoja, 

jotka ovat arjessa jääneet sanomatta. 

💚

Onnea tähän hetkeen,

huomiseen

-jokaiseen nousevaan aamuun 

ja illan koitteeseen.

Olkapään yli

Kun olet kulkenut vihreitten vuosien vaellustien
katsot taaksesi.
Tähyilet tyyniä vesiä
hiljaisia metsiä
polkujen suloista rataa.
Katselet levollisesti
tuulisiinkin päiviin.
voittoihin ja tappioihin
ja huomaat:
ne olivat onnelliset vuodet.

-Maila Jyrinki-

💚

Olen kulkenut tämän viikon tuon yllätyksen järjestämisen 

ja  ihanan juhlapäivän jälkimainingeissa. 

En osaa sitä oikein edes sanoittaa.

mutta sen sanon, että juhlia kannattaa järjestää!