30. heinäkuuta 2026

Pyhäjärven ympäri

 Kesälomaperinteisiimme on viime vuosina kuulunut 
Pyhäjärven ympäriajo eli oma Tour de Pyhäjärvi. 
Tämä "meidän" Pyhäjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla
ja se on valittu aikanaan runsassaarisena ja kalaisena järvenä maakuntajärveksi. 

Virallinen pyöräilypäivä pyhäjärvisillä on toukokuussa, 
mutta me lomalaiset pyöräillään 
lapsuuden kotijärven ympäri kesälomalla. 

Tällä kertaa jouduimme odottelemaan pyöräilysäätä,
kun lomamme täällä on ollut pitkälle sadetta ja tuulta. 
Eilen valkeni lopulta ihana aurinkopäivä 
ja lähdimme hetimiten 69 kilometrin taipaleelle. 




Alkumatkasta oli vähän haastavampi osuus, 
kun ajellaan ns.nelostien reunaa reilu parikymmentä kilometriä. 
Siinä meni ohitsemme ylileveää kuljetusta ja pitkiä rekkoja 
ja liikenne oli muutenkin yllättävän vilkasta, 
mutta selvisimme.   

Ns. ’Suezin tie’, 
joka on rakennettu tuon kanavan kriisin aikaan 
ja saanut siitä kutsumanimensä, 
 olikin sitten reilusti rauhallisempi ajella. 




Kanervien ja horsmien kaunis puna oli vallitseva sävy 
hakkuuaukioilla ja metsien reunamilla. 
Teiden varsilla tuoksui vahvasti kulottuneet heinät 
ja kesän etenemisen myötä kypsyvä luonto. 
Kukkineiden kesäkukkien siemenkodat näkyivät muistoina 
tämän kesän kukkaloistosta ja toivona tulevasta. 






Puolivälin paikkeilla on nuotiopaikka, 
jossa pidimme tauon. 
Kirkas vesi liplatti mukavasti hiekkaiseen rantaan. 
Nuotiomakkara kuului retkieväisiin
ja se kyllä maistui hyvässä seurassa.


 


Vuohtomäellä piipahdin pojan kanssa näköalatasanteella,
josta näkyy huljakasti pitkälle järven selälle.  

Kiva pyöräreissu kesäisessä säässä hyvällä tiimillä. 
🚴‍♀️🚴‍♂️🚴‍♂️🚴‍♂️

Lastenlaulun sanoin oli ’suoraa tietä, suoraa tietä,
mäkiä matkan varrella’. 
Ja vastatuulta kiitettävästi. 




Olipa ihana kaartaa mökin pihaan 
ja pulahtaa järveen lapsuuden mökkirannassa. 
Järvi on kyllä ihan eri elementti kuin meri, 
jonka äärellä kotosalla ollaan. 
Vaikka kyllä tuo järvikin on tyrskynnyt viime päivinä. 

~~~~~

Tänään teimme reilun 40 km n pyöräilyn 
Komujärven ympäri.
Täällä piisaisi järviä vaikka jokaiselle lomapäivälle omansa, 
kun vaan olisi keliä! 
Ja ennen kaikkea vaihtelu virkistää täällä lomalla, 
kun ne arkiset pyöräilyreitit ovat jo niin perin koluttu.
 

Kesälomaterveisin,

Kaisu 














27. heinäkuuta 2026

Kivimaalauskokeiluja

Olen pitkään ihastellut ihmisten maalaamia kiviä
ja  haaveillut kivimaalauksesta.  
Nyt kesälomalla oli sitten kivien ja maalien aika. 

Olen piirtämisessä vahvasti epämukavuusalueella,
mutta lähdin kuitenkin haastamaan itseäni 
ja kokeilemaan tätäkin lajia. 




Ostin alkajaisiksi akryylimaaleja, 
tussipaketin sekä 
ohutkärkisiä tusseja kirjoittamiseen ja rajaamiseen.
Mastonin spray-lakka löytyi kotoa. 
Mökin kivikasasta kaivoin ensimmäiset kiveni
ja pesin ne. 




Laitan rohkeasti kuvan ensimmäisistä kivistäni tänne muistoksi. 
Tehdessä oppii
-tässäkin! 

Heti hoksasin, että ainakin luonnonkiven pinnalle on hyvä laittaa pohjamaali. 
Siihen on helpompi sitten piirtää eikä tussin terä kärsi. 




Kiva, jos luonnonkivestä löytyy muoto,
joka ohjaa piirrosta.

Tämä nalle jäi lopulta kyllä ns. vaiheeseen, 
kun pienokainen halusi ottaa sen jo muistoksi itselleen. 
Oli täydellinen tuollaisena hänen mielestään! 




 Kivien maalaamiseen voi liittää myös yhteisöllisyyden ja ilahduttamisen; 
maalattuja kiviä voi piilottaa iloksi tuntemattomille ihmisille. 

Kivien taakse kirjoitetaan:
" Pidä tai piilota. 
Ilmoita löydöstäsi Facebookin Finstones-ryhmään."

Ihmiset laittavat ryhmään kuvia löytämistään kivistä. 
Ne saattavat kulkea ihmisten mukana pitkiä matkoja Suomessa 
ja ulkomaillekin asti. 
Monet tuntuvat keräävän kiviä kokoelmiinsa, 
jotkut  jättävät vaihtarin löytökiven tilalle. 




Rakastaa-ei rakasta-rakastaa -kivi jää kotiin! 

Olen piilottanut tähän mennessä liki kymmenen kiveä
ja kahdesta olen saanut viestin. 
Kukkanurmikko -kivi on kuulema matkannut pohjoiseen. 

Ymmärrettävää, jos kaikista kivistä ei kuulu jälkeenpäin, 
sillä eihän kaikki ole Facebookissa
ja toisaalta kaikkia ei kiinnosta tämmöinen. 





Tämä on kivaa hommaa 
ja harmittikin, kun kivimaalausvermeet unohtuivat mökille.
Ostin vielä tuollaisen pienen setin sadepäivän ratoksi. 

Maalailin pakkauksen kivistä kukkia ja satuleppiksiä.
Laitan niitä ehkä ulkokukkaruukkuihin. 




Oletko sinä jo kokeillut kivimaalausta 
tai löytänyt näitä maalattuja kiviä retkilläsi?

🦋 🦋 🦋

Yhden perhos-kiven taakse kirjoitin 
Eeva Kilven runon:

Nosta jalka kaasulta;
perhonen ylittää tien. 

Pitää hidastaa, että näkee kaikkea kaunista; 
vaikkapa maalattuja kiviä! 

🦋 🦋 🦋

Päivänkakkaroita ja kaikkia ihania ajatuksia Sinulle 
näiden kuvien myötä.