5. syyskuuta 2026

Kaarratus kodin syksyyn

 Tänään on ollut syksyinen päivä. 
Aamu avautui vesisateisena 
ja koivujen keltaiset lehdet näyttivät valmistautuneen lentoon.
Nuo menneen kesän "luetut lehdet" joutavat pikkuhiljaa kierrätykseen, 
lehtikeräykseen, 
maahan maatumaan. 
Niin se vaan menee syksy syksyn jälkeen
ja tuntuu aina yhtä haikealta sekä jollakin tavalla ihmeeltä, 
ihmettelyn aiheelta. 

~~~~

Olimme ajatelleet menevämme tänään mökille,
mutta päätinkin siivota vähän perusteellisemmin,
sillä pölyä näyttää kertyvän kahdestaan ollessakin. ;) 

Siivouksen jälkeen oli kiva laitella kotia syyskuosiin. 
Enää ei löytynyt omasta perennapenkistä eikä luonnosta 
viikonloppukimppua. 
Oli pitkästä aikaa kaupan kimpun aika 
ja miten ihania krysanteemeja löysinkään 
syyspäivän iloksi. 


Kauneutta ja ihanuutta näihin päiviin tuovat syksyiset värit ja valot sekä kynttilät. 
Illalla sytytin eka kertaa tälle syksyä
 kuistin katossa kesättalvet valmiudessa olevan lamppuketjun. 
Se toi ihanaa tunnelmaa pimenevään iltaan. 
Pitää vielä laittaa (lue: laitattaa miehellä) ajastin sinne,
että eivät turhaan valoisana aikana ole päällä. 

Syksyiset tyynynpäälliset löytyivät kaapin kätköistä,
tallesta ja jemmasta. 
 Keltaista ja ruskeaa 
-kuinkas muutenkaan kuin ruskan sävyjä! 

Mikä väri kuuluu sinun syksyysi? 

 



Onneksi on jemmat ja joskus tehdyt/hommatut koristejutut 
niin saa näppärästi uutta tuulta kodin sisustukseen. 
Niin kuin nämä kivat kurpitsat, 
joiden ohjeen löydät täältä, klik


Siivoillessa tuli mieleeni ajatus, 
että syksy tuo minut kotiin. 

Katson portailla haikeana menneeseen kesään, 
mutta syksyiset tuulet ihan kuin työntävät minua sisähommiin.
Patistavat siivoamaan, kohentamaan paikkoja ja sisustamaan. 

Ja se kaikki on taas niin mukavaa.
Mennyt kesä ja meneminen on siis tehnyt tehtävänsä! 

🍂🍂🍂

Vielä on toki syystöiden ja istutusten aikaa.
Muistutukseksi, rohkaisuksi,
iloksi ja lohdutukseksi Tommy Tabermannin ihana runo: 

Se joka istuttaa puun, 
vaikka tietää,
ettei koskaan näe sen kukkivan,
ei ole hölmö,
ei itsekäs.

Hän saa nautintonsa siitä,
että joku muu tulee 
joskus iloitsemaan 
ja nauttimaan sen kukinnasta. 

Hän elää sananmukaisesti 
kahdessa ajassa:
hänelle ei kesä 
lopu syksyllä. 

🍂🍂🍂

Ihania syyskuun päiviä Sinulle! 
















3. syyskuuta 2026

Puolukanvarputerapiaa

Pikainen piipahdus tänne
ja terveiseni puolukkametsän reunamilta. 
Tänään, vapaapäivänäni,
 nautin siitä, 
että sain olla luonnon helmassa hetken aivan itsekseni, 
 luonnonmateriaalien äärellä pitkästä aikaa  
sitomassa syyskranssia. 

Ja miten paljon tuota puolukkaa nyt onkaan.
Osa on jo kypsää,
mutta me odotamme vielä hetken ennen kuin ryhdymme poimimaan niitä. 

Ilma ehti olla monena.  
Aurinko paistoi lämpimästi 
ja sitten pienen lientelyn jälkeen 
yhtäkkiä jostakin pilven reunasta tulikin jo 
 kevyttä tihkusadetta.
Ukkonenkin jyrisi ja sateenkaarikin näkyi taivaalla. 




Kiepsuttelin marjaisia varpuja vanhan koivunrisukranssin päälle.
Ripustin tuon puolukkaisen tekeleeni mökille aitan oveen. 
Marjat eivät taida pysyä kovinkaan kauaa tuossa,
mutta onpahan hetken ilo. 

Tänään oli kuitenkin merkityksellisintä käsillä tekeminen 
ja syksyn kauniin hetken kokeminen.






Sydänkranssin pohjana on vanha rottinkinen sydän.
Sidoin siihen pienehköjä nippuja pienilehtisistä puolukanvarsista. 
Tämä löysi paikkansa pikkusaunan ovesta. 
Vihreämpi kranssi toki on kuin tuossa kuvassa! 




Ihanan raukea olo. 
Ulkoilu ja puuhastelu on tehnyt tehtävänsä. 
Ei tarvitse varmaan unta houkuttaa!