2. huhtikuuta 2026

Makumuistoja

Pitkästä aikaa leivoin sitruunamuffinsseja. 
Niiden ohje on nuoruudestani, 
70-80 lukujen taitteesta. 
Ne olivat sen ajan lempparileivonnaisia. 

Tuo alkuperäinen, käsin kirjoittamani ohje on kulkenut 
mukanani vuosikymmenet. 
Siihen liittyy paljon tunteita ja muistoja. 

Tänään meillä on hääpäivä
ja  täällä tuoksuu muffinssit. 
Yllätin entisen poikaystäväni eli 
nykyisen mieheni näillä sitruunaisilla herkuilla.






Sitruunamuffinssit

150 g margariinia/voita
2 dl sokeria
3 munaa
1,5 dl kermaa
3,5 dl vehnäjauhoja/gluteenittomia jauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunamehua 

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi ja lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään.
Lisää jauhot taikinaan vuorotellen kerman ja sitruunan knassa. 
Pane taikina lusikalla pieniin paperivuokiin 
ja paista 225 assteessa 10-15 minuuttai.
Annoksesta tulee 24 muffinssia, 
jotka paistoin kahdella muffinssivuokapeltillä. 




Juomme kohta juhlakahvit 
ja makustelemme, 
vieläkö sieltä löytyy se tuttu 
rakkauden sivumaku. 




Kuvan pääsiäislauantaista on kuljettu yhteistä matkaa 43 vuotta.  
On ollut myötästä ja vastaista,
 onnea ja iloa,
elämänmakuisia päiviä, 
mutta myös huolen ja surun päiviä,
jotka olemme saaneet yhdessä jakaa. 
Elämä on antanut ja ottanut. 

Tänään katsomme menneisiin päiviin ja 
yhteiseen matkaan kiitollisina
ja tuleviin toiveikkaina. 

💛


Mielessäni on soinut tänään Cuulaksen laulu

Vuodet yhdessä ja aamuinen kahvi, 
auringon valo
kodin voi kirkastaa.
myrskysateesta kun selvitä jaksaa 
rakkautta välillenne
kasvattaa. 

💛

 

27. maaliskuuta 2026

Lastenrattaiden korjausompelua



Nuoret olivat ostaneet käytetyt Bugaboo donkey- rattaat, 
joiden istuinkankaissa oli jalkaosassa käytönjälkeä ja kulumaa. 
Lupasin katsoa, josko osaisin auttaa asiassa ja korjata ne. 




Istuinosien alareunat 
olivat saaneet vahvaa osumaa tai kulumaa.  

Kun näin tilanteen, ensimmäinen ajatus oli, 
ettei minun vanha Eva pysty tuohon. 
Toiseksi mietin, että millä korvaan ja korjaan rispaantuneen nauhan. 

Ompelukaapin jemma ei pettänyt tälläkään kertaa.  
Sieltä löytyi tuollainen musta, jämäkkä nauhanpätkä,
jonka nimeä en tiedä. 




Ratkoin rispaantuneen nauhan pois jalkaosan kulmia myöten 
ja suoristin alareunaa saksilla. 

Harvoin käytän harsimalankaa, 
mutta nyt harsin uuden nauhan tarkasti laitaan kiinni 
ja ompelin sitten nauhan paikoilleen tiheällä matalalla siksakilla. 




Näitä korjattavia istuinosia oli siis kaksi. 
Toinen tulee käyttöön toukokuisen synnyttyä. 

Miniä innoitti kirjaamaan tänne muistiin muutaman sanasen korjaamisesta. 
Tuumasi, että joku saattaa saada tästä vinkin ja oivalluksen vastaamaan touhuun. 


Nappasin "jälkeen"-kuvan muutaman päivän jälkeen korjaamisesta. 
Uusi nauha oli silloin jo koeajettu ja kevään kelillä testattu
sekä hyväksi havaittu. 




Täytyy sanoa, 
että vanha ompelukoneeni ja ompelukoneneulasetin vahvin neula 
eivät pettäneet nytkään. 

Ainut asia, mikä minua harmittaa oli, 
että olin laittanut tummansinisävyiset langat koneeseen
 ja sinisävyinen sauma pikkuisen häiritsee minua, 
mutta en lähtenyt tiuhaa siksakkia purkamaan. 
Nuorta äitiä ja isää moinen ei tuntunut hidastavan,
vaan olivat tyytyväisiä lopputulemaan. 



Huikea homma kaikkinensa! 
He saivat hyvät rattaat edullisesti 
ja korjaaminen onnistui mukavasti kotikonstein. 

Onkohan muilla ollut samanlaista kulumaa ko. rattaiden kanssa? 



Viikko on taas vierähtänyt "kässehtiessä". 
Viikonlopun iloa ja valoa Sinulle.