On ilta, ulkona tuuli käy

Viikonlopun joulujuhlasta meille jääneet lomalaiset ovat lähteneet kotimatkalle.
Täällä on hiljaista pienten jalkojen ja touhukäsien jälkeen.
Ei näy leluja eikä pilttipurkkeja,
ei pieniä kenkiä eikä rimpsuhelmoja.

Ulkona on muutama aste paikkasta ja tuuleskelee.
Kylmä hiipii sisällekin.
Mies viritti valkean leivinuuniin
ja  suloinen lämpö leviää vähitellen huoneisiin.




On ilta, ulkona tuuli käy...

Karl Collanin ihanan joululaulun sanat tuntuvat sopivalta tähän hetkeen.
Laulu tuo tunnelmaa
marraskuiseen iltaan ja adventin alusviikkoon.
Tämän kauniin  Joose Vähäsöyringin laulaman
jouluisen laulun voit kuunnella tästä .



Olen pähkäillyt  tässä teenkö blogiin joulukalenterin vai enkö.

 Tulin siihen lopputulemaan,
että päivitän normaalitahtia tiheämmin
ja ehkäpä tänä vuonna linkitän joululauluja, joista tykkään.
Lauluja, jotka tuovat minulle joulumieltä ja joulun iloa.

~~<3~~

Runojen sanoma on sama joulusta toiseen.
Olen palaillut tässä vuoden 2016 joulurunokalenteriini,
joka alkaa täältä, klik .
Jos tykkäät runoista,
voisit ehkä avata sieltä joulunodotuksen runoluukun päivittäin.

~~<3~~

Joulunalustunnelmissa tässä!
Lähetän teille lämpimiä  ajatuksia
ja toivon, että kuljette joulukuussakin rinnallani! <3

-Kaisu-

Tervetuloa kotiin

Enää yksi yö.

Sitten saamme pikkujouluvieraita tänne mummulaan.

Öitä on laskettu niin lasten perheissä kuin täälläkin.

Ja jouluista tunnelmaa on hiipinyt nurkkiin ja mieleen.

Useampana jouluna muistan alkaneeni joulun laiton juurikin kuistilta ja pikkueteisestä.

Nyt on kyllä eteinen suursiivoamatta, 

mutta kuisti on kunnossa. <3

On ihana tulla kotiin, 

kun joulu tervehtii jo ovella. 

 Pikkulinnut ovat alkaneet päiväsaikaan viihtymään kuistilla 

ja tutkivat näitä minun luonnonmateriaalijuttujani.

Tänään oli käpyjä, sammalta ja jäkälää taas kerran kuistin lattialla

ja hortensiakranssi oli pöyhitty uuteen malliin.

Mitenkähän sen saisi estettyä

vai pitääkö tämä vaan kestää sinnillä.

Käsittelin ovessa olevan käpykranssin  talvisemmaksi lumisprayllä,

vaikka lunta ei vieläkään ole näkynyt.

Ovikoristeesta tuli kivan utuinen, mutta liekö lintunen käynyt sitäkin tutkimassa,

kun jostakin kohtaa  näytti  "lumi" hävinneen.

Onko teillä kokemusta tuosta suihkutettavasta lumesta ja sen kestävyydestä?

Sytyttelen kynttilöitä tienviitoiksi kotiintulijoille 

ja vähitellen raottelen päiväpeitteiden kulmia tehdäkseni heille pedit.

Ilman eronikävän tuskaa

ei ole jälleennäkemisen riemua! 

~~~~

Arabialaisten maustekakkujen tuoksu leijuu huoneisiin.

Se on yksi perinteinen joululeivonnainen, jota tarjoilen lauantain kahvipöydässä.

Joulujuhlatunnelma tulee tuoksuista, muistoista ja 

perinteistä.

Yhdessäolosta.

<3

Torstai-illan tervehdys Sinulle

ja mukavaa loppuviikkoa.

~~Kaisu -~

Valoa ja vihreää

Saimme eilen pitkästä aikaa nauttia auringon paisteesta.

Oli  niin kaunis, kirkas päivä,

että sitä täytyi oikein ihmetellä ja ihastella ääneenkin

kolmen viikon sateisen ja harmaan jakson jälkeen.

~~~~~

Piipahdimme pikaisesti mökillä,

jossa on tehty metsäämme harvennushakkuu.

Keräsin metsästä jäkälää,

varpuja sekä havuja kransseja ja köynnöstä varten.

Toimme myös pienen kuusenkin tuohon kuistin eteen.

Puolukanvarvut sujahtivat pullojen sisään.

Voimakas vihreä tuo kaunista, jouluista värimaailmaa sisustukseen

niin ulos kuin sisällekin.

Olemme viettäneet "hissun kissun" viikonloppua tässä kotosalla.

Olen pikkuisen ommellut ja askarrellut

ja saanut niistä itselleni hyvää mieltä ja iloa.

Se tuntuu aina niin hyvälle,

kun saa tehtyä jotain, josta on kauan haaveillut

ja suunnitellut tekevänsä.

Ehkäpä jossakin vaiheessa vilautan tekemisiäni täälläkin! <3

Pikku hiljaa laitan kotiin joulua, 

sillä tulevana viikonloppuna tulevat lasten perheet kauempaakin kotiin.

Avaamme pikkujoulukauden

kokoontumalla perheemme yhteiseen jouluiltaan.

Se tuntuu niin lämpimälle ja mukavalle hetkelle jo etukäteen, 

kun kaikki rakkaat ihmiset pääsevät tällä kertaa mukaan. 

Tällä tavalla pikkuisen jo pikkujoulutunnelmissa tässä.

Huomenna on Liisan -päivä ja liukkaista ei ole tietoakaan! ;)

Mukavaa alkavaa viikkoa Sinulle!

Kaisu

 

Kuusikossa

Marraskuun puolivälissä ollaan

ja lämpötila on ulkona  reilusti lämpöasteiden puolella.

Täällä rannikolla on ollut sateisen harmaita päiviä,

mutta ulkonaisista puitteista huolimatta

ajatukset kulkevat omia teitään joulua edeltävissä 

teemoissa ja suunnitelmissa.

Yksi joulunalusjuttu on kapan vaihtaminen keittiön ikkunaan,

ja se on tapahtunut perinteisesti Kaisun päivänä.

Tänä vuonna Kuusikko -kankaaseen tykästyminen vauhditti tätä aikataulua

ja ompelin uuden kapan isänpäiväksi. 

Tykkään tästä kankaasta

ja kangaspalasta, josta sain 

kuusikkoisen,

talvisen ja samalla jouluisen kapan.

Siinä aivan kuin kuvastuu nuo kotimme tontin rajalla olevat
ja keittiön ikkunaan näkyvät isot kuuset

ja valkea pohja on kuin lumen valoa,

jota me kaipailemme jo kovasti.

"Kodin ikkuna" -valot on ripustettu tuttuun tapaan keittiön ikkunaan

ja kynttilöitä poltellaan.

Joulua kohti mennään!

Puuhat alkavat  olla  semmoisia

ja sentyylisiä! <3

Lämmin ajatus 

keskiviikon iltapäivän hämärästä,

kuusikon katveesta

Sinulle! 

-Kaisu-

Isänpäivä

Vuosi on vierähtänyt taas vuoden juhlaiseen puoleen,
marraskuun toiseen  viikonloppuun
ja isien juhlapäivään.

Kerran vuodessa vietämme Isän päivää
eikä  Hänellä ole silloin huolen häivää.

Vieraita, lahjoja, soittoja riittää,
kaikki tahtoo isäänsä kiittää.

Paljon hyvää olemme saaneet sulta,
siis kiitoksia  ja paljon onnea isä-kulta.

Onnellista Isänpäivää
ja mukavaa yhdessäoloa!

-Kaisu-

Isänpäivän herkkuvinkkejä

Marraskuun toinen sunnuntai ja isänpäivä lähestyy.

Äitien ja  lasten tekee mieli  yllättää isä

ja tehdä hänelle jotain herkullista  tarjottavaa.

Meillä oli eräänä iltana tarjolla pannukakkua, klik

joka on mieheni herkkua.

Siinä kahvipöydässä mieheni alkoi muistelemaan pojalleen,

että "äiti (eli minä )on tehnyt joskus sellaista suolaista pannukakkurullaa, 

joka on todella hyvää ja ruokaisaa".

Sitä meillä ole ollutkaan varmaan vuosiin! 

"Laitoin asian heti korvani taakse"

ja ajattelin tehdä sitä hänelle isänpäiväksi! <3

Äsken poikamme  soitteli ja kyseli tuota ohjetta.

Laitoin sen hänelle ja nyt "samoilla tulilla" jaan sen teillekin tuolta 

vanhojen postausten uumenista. 

Tässäpä pannukakkurullan ohje .

Pannukakkurulla on todellakin maistuvainen suolainen vaihtoehto.

Täytekakun sijasta meillä taidetaan tehdä kuppikakku,

joka on tosi kätevä tehdä. 

Elikä leivotaan 1-2 kääretorttupohjaa.

Käytän gluteenittomia Semper -jauhoja sekä perunajauhoja leipomiseen

niin kakku käy kaikille

ja usein gluteeniton leivonnainen maistuukin erityisen kuohkealle.

Levystä leikataan ympyröitä tai levypalasia,

 jotka ladotaan 

vuorotellen hillon ja kermavaahdon kanssa lasikulhoon. 

Olen usein sekoittanut kaupan hilloon 

(esim. sellaiseen pienen punaisen sankon vadelma hilloon) 

puoliksi sulaneita, survottuja mansikoita. 

Siitä tulee raikas täyte, joka kosteuttaa kuppikakun kivasti.

Kakkulevyt, hillo ja kermavaahto marmoroituvat kauniisti 

ja näkyvät lasiastiasta kivoina kuvioina.

Kakkua otetaan kupista vaikkapa isolla puurolusikalla. 

Tämä kakkuversio on maistunut miehille aina hyvin.

 Varmaankin  noiden perinteisten täytekakkuainesten  ansiosta;

ei sisällä rahkaa, ei tuorejuustoja ynnä muita uusia makuelämyksiä! ;)

Tässä yksi  kuva keväisestä kuppikakusta, 

jossa raidat eivät ole kylläkään  tulleet oikein näkyviin. 

~~~~~~~

Tässäpä nämä minun herkkuvinkit:
perinteinen pannukakku,

pannukakkurulla

ja 

kuppikakku.

Tie isänkin sydämeen käy vatsan kautta,

ja näillä se voisi onnistua! 

<3

Onnellisia isänpäivävalmisteluja kotiinne!

-Kaisu-

Leivoskahvit Langin kauppahuoneella

 Tänään oli leivoskahvien paikka.

Tyttärellämme oli nimittäin tänään harjoittelussa näytön arviointi
ja se meni hyvin,
kolmosen edestä! 

Nämä harjoittelut ja näytöt vaativat kyllä aika paljon kirjallisia töitä,

suunnitelmia ja arviointeja 

sekä tietenkin opiskeltavien asioiden sisäistämisen
ja  oppimisen käytännössä siellä harjoittelupaikassa 

Tuntuu hyvälle, 

kun tyttö on saanut ns. "kengän oven väliin"

eli häntä on pyydetty tekemään "keikkaa" sinne .

Nämä on nuoren elämässä merkittäviä askeleita itsetunnollisesti,

mutta myös taloudellisesti.
Tällaiset onnistumisen kokemukset ovat suuria ilonaiheita
niin nuorelle itselleen kuin toki vanhemmillekin.

~~~~~~~~

Halusin yllättää ahkeran opiskelijani ja ajoin kirkon kupeessa olevaan ihanaan kahvipaikkaan.

 Langin kauppahuoneen  kauniissa miljöössä

nautimme nämä arjen juhlahetken leivoskahvit.

Jos satut joskus liikkumaan Raahessa päin,

niin suosittelen piipahtamaan Langilla siinä kirkon kupeessa.

Tarjolla on makeita ja suolaisia herkkuja 

sekä entisajan tunnelmaa.

Mukavaa tiistaita Sinulle!

Kaisu

Kaipausta ja iloa

Luonto on kyllä niin ihmeellinen

puhuttelija

pysäyttäjä

oikea vertauskuvien paikka.

Poikani oli napannut tämän kuvan perjantaiaamun koulumatkallaan

ja jakoi sen meidän perheen ryhmään "hyvää perjantaita kaikille!" -toivotuksen kera. <3

~~~~

Minä ihastuin kuvaan
 -ja vähän liikutuinkin työpöytäni ääressä
silloin pyhäinpäivän aattona.

Kuvassa oli jotain niin syvää sanatonta viestiä tähän kaipauksen viikonloppuun.

Tummien puiden välistä kajastava aamuaurinko toi valoa 

marraskuiseen päivään,

kun luonto on tumma, väritön,

lohdutonkin.

Lehdet ovat tippuneet niin  pienistä, hennoista kuin isoista, vahvoista puistakin.

Syksy ei ole kysynyt puilta halusivatko ne luopua lehdistään
eikä meiltä haluammeko me siirtyä syksyn värittömyyteen ja lintujen poismuuttoon.

Se vain kuuluu elämään,
että syksyinen tuuli riipii vahvimmatkin puut paljaiksi ja  kaunis katoaa,
että joku lähtee ja toiset jäävät,
että pieni puu ei välttämättä kerkeä kukoistukseen,
kun se jo taittuu tuulessa
ja jättää tyhjän paikan maisemaan.

<3

"Rakkaat lähtevät,
jää tyhjä tila muistojen asua."
-Helena Anhava-

Marraskuisessa pyhäinpäivässä on paljon kaipausta ja ikävää,
mutta myös kiitollisuutta.

Kynttilöitä sytyttäessämme viivähdämme rakkaittemme luona,
yhteisissä muistoissa.

Marraskuun ikävään ja harmaisiin päiviin tuo valoa 

pilvettömän päivänä näkyvä auringon valo,
ensilumi,

kynttilät.

Ja usko ja toivo, että roudan alla elämä odottaa uutta kevättä.

~~~~~~

Tänä viikonloppuna kaipauksen rinnalla olen kokenut myös suurta iloa;

onnellisuutta niistä rakkaista, 

jotka ovat tällä hetkellä rinnallani.

Eilen vietimme siskoni viisikymppisiä

ja siellä sanoinkin,

että tästä hetkestä meidän pitää iloita ja nauttia

ja sanoa se kiitollisuuden ja rakkauden tunne ääneenkin.

Ilon ja onnenhetket ovat tulevaisuuden muistoja.

Ne kantavat sitten aikanaan, kun tulee eron aika ja ikävä.

Hän joka sinulle on ollut rakas

ei koskaan kuole sydämestäsi.

Niin kauan kuin elät

kannat hänen sytyttämäänsä valoa

sielusi joka sopessa.

-Anja Porio-

~~~~~~

Kynttilöiden lempeää tuikkivaa valoa tähänkin päivään!

-Kaisu-