30. heinäkuuta 2023

Synttäriarpajaisten voittajat ja lämpimiä ajatuksia osallistujille

 Niin kuluivat heinäkuun viikot 
ja tänään arvoin blogini synttäriarpajaisten voitot.
Kiitos kaikille mukana olleille.




Kiitos kauniista sanoista ja ajatuksista, 
joita olitte kirjoitelleet kommenttikenttiin.
Sydämessä läikähti niitä äsken lueskellessani.

On ihana tehdä sellaista, mistä tulee vastakaikua
ja jolla saa aikaan hyvää mieltä;
sellaista, josta on parhaimmillaan jaettua iloa sekä hyötyä toisellekin.

On ollut hyvä vähitellen oppia tuntemaan omaavansa jotain sellaista, 
mistä voi jakaa toisille ja saada sitten vastavuoroisesti itsellekin
sekä oppia myös ottamaan positiivista palautetta vastaan ilolla,
vähättelemättä. 

Se on minun ja varmaan monen muunkin läksy,
jota joutuu välillä kertaamaan.




Oli kiva lukea,
 että minun lempireseptini ovat päässeet jonkun keittiössä käyttöön,
että runot ovat tuoneet iloa ja
kuvakulmat ovat ilahduttaneet.

On jälleen kerran kannustavaa tuntea, 
että ihan tavallinen elämä ja 
 arkiset tekemiset tekemiset sopivat hyvin ajatusten peilailemiseen
blogini lukijoitteni kanssa.

Näiden kirjoittamienne ajatusten siivittämänä on mukava jatkaa
ja pitää Tau(v)onpaikan ovia avoinna tulla ja mennä.
Ja kommentit ovat tervetulleita ympäri vuoden! 




Arpajaisiin saattoi osallistua täällä blogissa sekä Facebookissa.
Arvoin voittajat Random.org -arvontakoneella
ja onni suosi tällä kertaa seuraavia kommentteja:

Talvikki:
Kaikki ovat kivoja, ehkä tuo punainen on hitusen parempi.
Sulla on aivan ihana blogi. 
Kirjoitat niin kauniisti tavallisesta arjesta, että sekin tuntuu juhlalta!

Heli K:
Nuo on niin ihania! Joku osaa. 
Beige, vaikka kaikki kauniita, valinnan vaikeus! 
Ihastelen aina nuita sinun ideoita!

Essi S:
Onnea 9 -vuotiaalle blogille. 
Oletpa kauan jaksanut pitää mukavaa blogia.
Sinulla on ihana tyyli kirjoittaa.
Söpöjä avaimenperiä. Jos joku pitäisi valita, niin beige.




Onnea Tuulikki, Essi ja Heli!

Laitatteko osoitetietonne sähköpostiini niin pääsen postittamaan voittonne. 

~~~~~

Sydänlämpöiset sunnuntai-illan terveiset!

-Tauvonpaikan Kaisu-



29. heinäkuuta 2023

Lahjasukat, joissa on ristiinvahvistettu kantapää

Innostuin alkuvuodesta #sukkalaatikko -haasteesta,
mutta kovin hitaasti sukkainen laatikkoni 
on toistaiseksi täyttynyt.
Onneksi näihin haasteisiin voi osallistua sopivalla rentoudella
ja tilanteen mukaan.




Kesäkuun haasteena oli käyttää itselle uutta tekniikkaa.
Näissä lahjaksi neulomissani sukissa on 
ristiinvahvistettu kantapää.
Sillä tulee kaunis, korimainen pinta kantalappuun.




Kesäkuun aurinkopäivinä oli helppoa
 neuloa lämpimiä ajatuksia silmukoiden lomiin.
Hand made with warm wishes.
Heille molemmille.

🤍🖤

Nämä valkoiset seiskaveikkalaiset neuloin 
synttärilahjaksi syksyllä opintonsa aloittavalle.






Mustat, 
malliltaan yksinkertaisemmat 
seiskaveikkalaiset sai syksyllä opinnot aloittava poikani.




Tykkään resorin 3 oikein, 1 nurin rytmityksestä,
jonka myötä sukka "istuu" hyvin jalkaan.
Tuo malli jäi mieleeni kauan sitten Marian huoneessa -blogista.
Näin me opimme toinen toiseltamme täällä toistemme juttuja lukiessamme.






"Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää."

Tänä aikana, 
kun kaikilla tuntuu olevan kaikkea,
sukat ovat käytännöllinen lahja ja ennen kaikkea lämmin ajatus
ja yleensä ihmiset rakastavat villasukkia.

Jospa nämäkin sukat tuovat tsemppiä ja lämpöisiä ajatuksia
opiskelijoitteni arkeen, 
kun ne alkavat elokuussa
ja he avaavat  uusia ovia
uusissa maisemissa omilla tahoillaan.

Onnea matkaan ja opiskelun iloa
teille L ja J
ja lämpimiä varpaita!

























 

 

23. heinäkuuta 2023

Kesäinen, täyteläinen marjapiiras


Heinäkuu on marjakuu ja marjaisten herkkujen kulta-aikaa.
Olen tehnyt tilaa pakasteeseen 
käyttämällä menneen kesän marjoja ihan surutta 
niin "marjamarjoina" kuin leivonnaisten leipomiseen.
Ja täyttänyt pakastetta toisesta reunasta tuoreilla mansikoilla 
ja kohta toivon mukaan lakoilla sekä mustikoilla.
Sitähän se kesä on ja hyvä niin,
että on marjoja mitä hyödyntää sekä säilöä tulevan varalle.


~~~~
.
Yksi bravuurinini tänä kesänä on ollut 
kermaviilitäytteinen marjapiiras,
jota olen leiponut vieraille useamman kerran mustikoista ja vatuista.




Leivon piirakan gluteenittomana ja 
nykyään laitan täytteen kaksinkertaisena.
Syystä, että Hän, joka ei kuulema tykkää "piimästä" leivonnaisissa,
 sanoi kerran täytteen olevan tämän piirakan ydin 
ja sitä kuulema saisi olla reilusti.

Tie miehen sydämeen kulkee edelleenkin mahan kautta
ja olen nyt sen kerran kun leivon,
herkuttanut Häntäkin oikein "olan takaa"!
Marjoja reilusti ja kermaviiliä kaksi purkkia!




Luottonohjeeni Mamman marjapiiras on seuraavanlainen:

150 g margariinia
1 dl sokeria 
1 muna
3 dl Semperin karkeita jauhoja (tai vehnäjauhoja)
1 tl leivinjauhetta

Margariini ja sokeri vaahdotetaan,
Seokseen lisätään muna sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet.
Taikina levitetään vuoan ( n. 28 cm halkaisijaltaan) pohjalle.
Päälle ripotellaan jäiset marjat (5 dl) 
ja seuraavista aineista sekoitettu täyte: 

2 dl laktoositonta kermaviiliä
0,5 dl sokeria
1 muna
1 tl vanilliinisokeria

Paistetaan 200 asteessa n.35 minuuttia.




Mökkiviikon aluksi oli kaunis kesäpäivä.
Katoin meille päiväkahvit ulos ruusukuppien 
ja pakasteesta mukaan nakkaamani piirakan jämän kera.

Olihan se sen väärti,
kun on kesä sekä loma.






Siinä sitten joimme ja nautimme
täyteläisestä kesätunnelmasta,
luonnon kauneudesta, leikatusta nurmikosta
sekä sopivan leppeästä kesätuulesta,
joka piti ötökät loitolla.

Onneksi katoin paremmin silloin ja istahdimme kiireettömästi pihahommien lomassa, 
sillä sen jälkeenpä onkin tihuuttanut vettä päivä toisensa jälkeen.




Meillä on nyt oleskelupaikka myös mökin nurkalla.
Leikkasimme nimittäin vasemmalla olevan ikkunan alta  vanhan juhannusruusun pois.
Ruusu riutui, harmaantui ja kuivi samalla tavalla kuin viime kesänäkin
eikä jaksanut kukkia.
Mikähän sitä vaivaa?
Onko kellään samanlaista kokemusta?




Viimekesäinen roskalavalöytö,
vielä työstämätön valkoinen puutarhapenkki
sai ikkunan alta paikkansa.

Sitä kantaessani muistui mieleeni surkuhupainen tapaus.
Olin sopinut penkin hakemisesta 
ja välitin osoitteen miehelleni.

Hän meni viestiin kirjoittamaani osoitteeseen
ja kertoi tulleensa hakemaan penkkiä.
Talon mies oli ihmetellyt ja sanonut,
ettei heillä mitään penkkiä ole jaossa.
Mies oli huikannut vielä vaimolleenkin,
onko hän luopumassa jostakin.

Mieheni soitti minulle ja ihmetteli asiaa.
Viestiä tarkistaessani huomasin kirjottaneeni talon numeron väärin;
tämä kiva penkki löytyi sitten kymmenen numeroa isommasta osoitteesta.

Että semmoista sattuu ja tapahtuu 
välillä minulle
ja meille.

~~~

Niin hämärä päivä on vaipunut vielä hämärämmäksi illaksi.
On aika sammuttaa kynttilä ja radio.

Kesän ihania herkkuhetkiä Sinulle!



















 

19. heinäkuuta 2023

Nappi -postaus



En tiedä meneekö tämä aihepiiri ihan nappiin,
mutta kirjoitanpa tänään kuitenkin napeista.




Eilen aamulla sain tarmonpuuskan ja 
kannoin hengarikaapistamme vaatteet ulos tuulettumaan.
Siinä samalla tuli tsekattua jäävät ja lähtevät vaatteet.
Nappasin tiensä päähän tulleista vaatteensa napit talteen.
Jatkan siinä äitini viitoittamaa mallia.

~~

Nappien äärellä nousi mieleeni vanhat sananlaskut:
kun panee talteen hyvänä päivänä, on mistä ottaa pahana päivänä,
minkä taakseen jättää, sen edestään löytää
ja aika tavaran kaupihtee.
Ja säästöä se on pienikin säästö.

~~~

Napit ovat kauniita.
Niissä on sieviä, pieniä yksityiskohtia.

Muistan lapsuudesta, miten napit kaadettiin sanomalehden päälle
ja sain etsiä äidin käsityöhön samanlaisia nappeja 
tai muuten vain katselin kauniita nappeja.




Napit arjen matematiikan välineitä ja osa ns. käytännön matematiikkaa.
Lapsi oppii matematiikkaa näkemällä, tekemällä ja sanoituksen kautta.
Niillä touhutessa pitää toki huomioida lapsen ikä ja valvonta.

Nappipurkista voi etsiä samanlaisia nappeja 
ja vertailla määriä, montako kappaletta kutakin löytyi, 
mitä väriä ja kokoa oli eniten, vähiten tai yhtä paljon. 
Nappien kokoja voi nimetä iso, isompi, isoin,
pieni, pienempi, pienin.

Napeista voi etsiä kaksi- ja nelireikäisiä nappeja
sekä kannallisia tai kannattomia,
kankaisia ja rautaisia,
pitkulaisia ja pyöreitä,
kauniita ja vähemmän kauniita nappeja.

Lajittelun lisäksi nappeja voi sarjoittaa jonoihin värien mukaan 
esim. punainen- sininen- keltainen
tai jonkun muun ominaisuuden mukaan.

Nappeja voi käyttää askarteluihin
ja niistä voi tehdä koruja.
Ennen kaikkea niistä voi etsiä napin kadonneen tilalle 
tai käyttää kierrätysajatuksella käsitöihin.




Nappeihin liittyy myös muistoja.
Otin eilen myös nämä mieheni mieluisan pikkutakin napit talteen.
Ehkäpä ne löytävät paikan joskus jossakin toisessa vaatteessa.




Nappeja irroitellessani nousi mieleeni lapsuuden hoku:

 Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari,
rikas, rakas, köyhä, varas,
keppikerjäläinen.

Noita sanoja lueteltiin perätysten
ja käytiin sormella  esim. villatakin nappiriviä lävitse.
Se oli sen ajan hupi ja hokema!




Nappipurkkini, vanha kurkkuviipalepurkki
onkin jo täynnä erilaisia kierrätysnappeja.
Otin eilen valkoisille napeille oman purkin
ja pieni vieras lajittelikin ne ansiokkaasti nappikasasta erilleen.




Mielenkiintoista miten noita muistoja nousee mieleen tilanneyhteydessä.
Ehkäpä loma on tehnyt jo tärkeää tehtäväänsä
ja rentoutuminen tuo tilaa asioiden pulpahdella mieleen
vai onko se vanhuutta, kun alkaa ennen vanhaisia muistelemaan.

~~

Sama se,
mutta nappipurkki on kuitenkin ihana kätkö,
jonka nostan välillä  tietoisesti myös lastenlasteni ulottuville.
On mielenkiintoista katsoa, mikä niissä heitä kiinnostaa.
Arjen ilot voivat olla napin kokoisiakin!
 
On arvokasta muistella sitä, mikä lapsena oli itsestä mukavaa
ja tuoda sitä ripaus tähänkin päivään mukaan!

~~

Minkälaisia ajatuksia sinulle nousee sanasta nappi?







 

14. heinäkuuta 2023

Lapsuuden mökkirannalla


Kesälomaperinteisiini kuuluu viettää 
viikko lapsuuden mökkimaisemissa. 
Täällä Pyhäjärven rannalla on vanhempieni reilut 50 vuotta sitten hankkima kesäpaikka,
jossa tulee pyöriteltyä muistojen helminauhaa 
menneitten kesien tunnelmissa 
ja mökin historiaa jälkipolville kertoessa.

Aikoinaan saapuessamme tälle paikalle 
edessä oli umpeen vesakoitunut rantamaisema
sekä sauna ja mökkirakennus.
Siitä vanhempani alkoivat uurastamaan meille 
tätä ihanaa ja rakasta mökkimiljöötä. 

Ensimmäiset kesät taitoimme 
kahdeksan kilometrin matkan pyörillä 
ja mukana kulki juomavesi, ruoat, pikkusiskot 
sekä joskus jopa pyykitkin.

Minulla oli aikuisten pyörä, 
jonka istuinta ei saatu edes laskettua alas. 
Sillä minä viilletin tulemaan mökkiä kohden.
En aavistanut silloin,
miten merkittävä paikka tästä tulikaan tuleville sukupolvillekin.

Me tytöt teimme täällä lapsuutemme kesinä 
yhdessä vanhempiemme kanssa
monenmoisia hommia 
ja opimme siinä sivussa monta hyvää
arjen taitoa sekä askaretta.




Tällä viikolla tälle rannalle on saapunut lapsiamme, 
jotka ovat tulleet verestämään omia mökkimuistojaan 
sekä lapsenlapsiamme, 
joille vanhempansa haluavat siirtää 
myös tämän paikan kesäiset elämykset.

Me olemme nauttineet papan kanssa pienten ilosta ja lapsuuden huolettoman kesän riemusta. 
Ne ovat kesän parhaita hetkiä!








Kalastaminen on ollut myös näiden päivien juttu.
Isällä on ollut hyviä hetkiä poikien ja vävyn kanssa.
 Kaloja ei ole kovin tullut.
Mutta se ei niinkään ole ollut se juttu, 
vaan yhteinen aika ja yhdessä tekeminen, 
kohtaamiset.
Nautimme täällä kiireettömästä yhdessäolosta ja 
tällä kertaa iloksemme myös auringosta.

Kävin muuten mieheni kanssa pitkästä aikaa iltakalassa
ja sain elämäni ensimmäisen hauen perässä vetämällä.
Olipa se elämys!
Mutta kokemus oli myös pitkästä aikaa haavita 
mieheni saama ’jömppä’ eli iso hauki.






Sää on ollut lomallamme aurinkoinen.
Tunnelma on ollut  kohdillaan;
päivällä lämpö on hellinyt meitä ja
kesäiltojen kauneus on ollut 
sekä silmiä että sydäntä sivelevää!




Tämä viikko,
irtiotto kotiarjesta ja -maisemista on tehnyt taas hyvää.
On ollut mukava puuhata lapsuuden rannassa 
ja tehdä pieniä askareita yhteiseksi iloksi 
sekä mökin viihtyisyydeksi; 
jatkaa sitä touhuamisperinnettä,
mitä vanhempani ovat aikanaan tehneet tämän paikan eteen.

🌸🌸 

Näihin tunnelmiin ja kuviin tänä iltana päätän tämän kännykällä rustaamani lomapäivityksen.

Ihanaa viikonloppua Sinullekin!
Ja olethan huomannut edellisen postauksen synttäriarpajaiset!




 

 

6. heinäkuuta 2023

Vuosipäivän arpajaiset

 Tänään on blogini 9 -vuotispäivä.
Ajan kulu ja vuosien vieriminen tuntuu hurjalle tämänkin asian äärellä.
Tuntuu, että vastikäänhän tyttäreni minua kannustivat tähän harrastukseen 
ja auttoivat alkuun blogin avaamisessa.

Monenlaista arkea, juhlaa ja arjen juhlaa olen tänne jakanut. 
Viime aikoina olen ollut kriittisellä mielellä blogin pitämisen suhteen; 
toistaako aihepiirini jo itseään.

Uskollinen joukko kuitenkin näyttää piipahtavan täällä Tau(v)onpaikassa 
ja se toki kannustaa jatkamaan 
elämääni voimaannuttavien asioiden ja arkisten ilojeni sekä
kädentöiden ja kotoisten, tuttujen reseptien jakamista täällä.




Tänä vuonna arvon blogini lukijoiden kesken 
nämä kolme ompelemaani avaimenperää. 
Tämä on sellainen näppärä ranteen ympärille sujahtava malli.




Voit osallistua arpajaisiin blogissani ja 
 Facebookissa Tau(v)onpaikan -sivustolla,
jättämällä viestin kommenttikenttään.

Voit kirjoittaa halutessasi, 
mikä noista kolmesta kuosista olisi sinulle mieluisin,
beige Puketti vai punainen tai musta Räsymatto.
Ja toki myös muitakin ajatuksia ja terveisiä blogin tiimoilta
on mukava lueskella.

Arvon avaimenperät su 30.7.2023 klo 21
ja ilmoitan voittajille suoraan, jos minulla on yhteystiedot
sekä kirjaan voittajien nimet tämän postauksen loppuun.


.


Ihanaa heinäkuun jatkoa sekä arpaonnea Sinulle.
Kiitos, että piipahdat Tau(v)onpaikassa! 

🌸


Arvoin voittajat 30.7.2023  Random.org -arvontakoneella
ja onni suosi tällä kertaa seuraavia blogissa ja Facebookissa olleita kommentteja:

Talvikki:
Kaikki ovat kivoja, ehkä tuo punainen on hitusen parempi.
Sulla on aivan ihana blogi. 
Kirjoitat niin kauniisti tavallisesta arjesta, että sekin tuntuu juhlalta!

Heli K:
Nuo on niin ihania! Joku osaa. 
Beige, vaikka kaikki kauniita, valinnan vaikeus! 
Ihastelen aina nuita sinun ideoita!

Essi S:
Onnea 9 -vuotiaalle blogille. 
Oletpa kauan jaksanut pitää mukavaa blogia.
Sinulla on ihana tyyli kirjoittaa.
Söpöjä avaimenperiä. Jos joku pitäisi valita, niin beige.

Onnea Tuulikki, Essi ja Heli!

Laitatteko osoitetietonne sähköpostiini niin pääsen postittamaan voittonne. 








3. heinäkuuta 2023

Diy nahkakassi







Äitini antoi keväällä kodin aitasta mukaani 
70-luvulta olevan olkalaukkuni.
 Se oli silloin luxus -juttu; 
niin kaunis, valkoinen laukku ja mieluinen asuste, 
mutta nyt jo kovin virttynyt.

Päätin ommella uuden kesäkassin 
ja hyödyntää siihen vanhaa laukkuani korun osalta.




Tänään viikonlopun pyykkejä pyöritellessäni
ja sadepäivää pidellessä
pidin kauan haaveilemani ompelupäivän.

Leikkasin huonekalutehtaan valkoisista nahkapaloista  21 kpl 13x13 cm palasia.
Ompelin palat paininjalan päästä nurjat puolet vastakkain
eli se sauma jäi näkyviin tuohon päälle.
Laukun mitoiksi tuli 36x40 cm.

Vuorin yläosaan laitoin nahkaa ja alaosa on pellavansävyistä huonekalukangasta,
johon tein myös taskun kännykkää ja avaimia varten.

Hihnakappaleen mitoiksi tuli 5 x 65 cm.
Taitoin sen kaksinkerroin ompelemalla kummastakin reunasta.










Kassi on tavallaan kääntölaukku.
Voin käyttää sitä pitämällä päälläpäin joko korupuolta tai korutonta.

~~~~

Olen tosi innoissani tästä lopputulemasta ja sen tekemisestä "ihan omasta päästä".
Jälleen kerran vanhan tavaran ja kierrätysmateriaalin hyödyntäminen 
toivat tekemiseen omanlaista intoa ja hyvää mieltä.

Ja eipä minulla olekaan aikoihin ollut valkeaa kassia.
Tämä omannäköinen kassi kantaa mukanaan muistoa lapsuuden kesistä
ja äidistä, joka on jemmannut meidän aarteita kotonamme.




Toivon tämän ompelupäivän saavan jatkoja kesälomallani!
Taidankin jättää ompelukoneen tuohon näkösälle,
niin josko siihen tulisi tartuttua helpommin.

Tämä on nimittäin minusta yksi mukavimmista lomatekemisistä!
Mitä sinä tykkäät tehdä lomalla?