Poikavauvan juhlapäivä

Viime viikonloppu oli oikea juhlaviikonloppu. 

Lauantaina olleiden valmistujaisjuhlien lisäksi

sunnuntaina oli lapsenlapsen  kastejuhla vauvan toisessa mummulassa.

Ristiäiset on aina niin herkkä ja kaunis juhla.

Niin tälläkin kertaa.
Kodin juhla,
lämmin, herkistävä,
sukupolvet yhdistävä perhejuhla.

<3

Kun näin pienokaisen kastemekossaan,
sininen silkkirusetti rinnassaan,
hän näytti niin tutulta.
Mieleeni palautui taas kerran se kaunis runon säie
"sydänten sykkeellä toisiimme liitetyt".
Hetken ajatus kulki omien lasten kastejuhlissa, muistoissa.

Minulle jäi tästä kastejuhlasta mieleen erityisesti papin kummeille osoittamat sanat.

Se, että kummius on ilo

ja luottamustehtävä.

Kummit ovat vauvan vanhemmille tärkeitä ihmisiä ja ystäviä. 

Kummiuden kautta ystävyys aivan kuin sinetöityy ja he kiinnittyivät  uudella tavalla
nuoren perheen elämään ja heidän rinnalleen.

Vanhemmat eivät ole pyytäneet kummeja materiaalisten lahjojen toivossa,

vaan siksi, että he kulkisivat
Aslak Valdemarin ja  hänen perheensä mukana tavallisessa arjessa.

Vierailemalla, 

kuulumisia kyselemällä 

ja toki myös rukouksin muistamalla.

Ja että yhteisellä matkalla kummitkin kokisivat saavansa tästä tehtävästä elämäänsä
iloa ja rikkautta, vastavuoroisuutta.

Kastejuhlan jälkeen saimme nauttia runsaista ja herkullisista pöydän antimista.

Viivähdimme hetken yhdessä
kuin yhtenä isona perheenä.
Kiireettöminä.
Kiitollisina.

<3

Koti on siellä
missä sinä ja minä,
missä me ja kaikki ne,
jotka meille annettiin,
saman  pöydän  äärellä.

~~~~~~~~

Juhlien jälkeen näin  työmatkalla ison tienvierimainoksen, jossa luki:

Juureton puu ei pysy pystyssä.

Siinä pyöräillessä ajatus palasi  näihin ristiäistunnelmiin.

Lapsi tarvitsee paljon hoivaa ja läsnäoloa,
rakkautta ja rajaamista,

juurruttamista  kodin turvalliseen multaan.

Siinä pienen vauvan kasvattamisessa ovat
vanhempien rinnalla kummit, mummit ja papat,

isoisovanhemmat.

Rakkaat läheiset,

jotka  kukin omilla mahdollisuuksillaan,

taidoillaan ja voimillaan,

jakavat lapsiperheen arkea.


<3

Rikas elämä.
Erilaiset yhdessä,
vieri vieressä,
juurissa mullan tuoksu,
oksille tuulen laulu.

~~~~~~~

Toukokuun viimeinen sunnuntai.
Kevät on jo pitkällä.
Ulkotyöt ovat vieneet mukanaan
ja tällaiset kirjalliset työt jääneet vähemmälle.

Kaikkialla on kaunista!
Hengittelen syvään tuomen tuoksua
ja kätken sydämeeni kuvat lähimetsän Puna-ailakeista,
Metsätähdistä ja monista menneiden kesien tutuista,
kun ne nostavat kukkaishattunsa esiin.
Ja nuori, voimakas vihreä koivuissa on tuntuu aina niin täydelliseltä,
ainutkertaiselta.

Ihanan levollista sunnuntaita Sinulle!

Kaisu

Valmistujaiset

Eilen meillä oli mukava juhlahetki
tässä kotosalla.

Juhlimme perheemme,
mummun, kummien ja ystävien kanssa

tyttäremme valmistumista terveydenhoitajaksi.

Lukulampun himmea valo

paloi ikkunassa iltojen hämärään.

Päämäärä oli kaukana,

kätkeytyi joskus sumuun,

niin kuin askel 

koulutien kiveyksellä.

Tänään aukeni aamu

kevään kirkkaaseen päivään.

Kukkien tuoksussa 

sinun ilosi

ja sinua kantava kiitoslaulu.

Huomenna on aika 

avata työn portteja,

löytää arkipäivän rikkaus

uusien tehtävien keskellä.

Huomennakin kiitoksen aika!

-Marjut Vannas-

Lapsen juhlapäivä on aina myös vanhemmille ilon päivä.
Olemme kiitollisia reippaasta, ahkerasta ja tavoitteellisesta nuorestamme.
Opiskelijan  elämä,
yksi merkittävä ajanjakso,
on hänen kohdallaan nyt ohitse.

Onnittelukortin tekstiä lainaten:
On aika pakata laukkuun rohkeutta,
sinnikkyyttä ja innostusta.
Lähteä suuntaamaan kohti 
uusia unelmia.

Lämpimät ajatukset ja onnentoivotukset saattelivat matkalle
uuteen kaupunkiin,
uusien haasteiden äärelle.

<3

Keväisiä kukkijoita

Viime päivien sää on ollut aivan käsittämättömän kaunis.

Ihan jo pelottaa,

josko se kesä on pian tässä,

riittääkö tätä ihanuutta kesäkuulle, heinäkuulle.

Perennat näyttävät selvinneen hyvin kovasta talvesta.
Luonto on nauttinut valohoidosta

ja kukkapenkistä on noussut jo terhakoita piippoja.

~~~~

Mukava yllätys on pienet nuo pienet narsissit.

Ne ovat niitä kukkasia, joita pääsiäisen aikaan ostetaan kevään iloksi.

Viime keväänä nimittäin säästin sipulit ja istutin perennojen väleihin.

Sieltä ne nousivat tämän kevään iloksi 

ja kukkapenkin väriläiskäksi.

Kun oikein tarkkaan katselee, 

voi löytää pieniä sieviä yllätyksiä.

Niin kuin tämä kaksoiskukinto:

muut kukat olivat yksi varressaan,

nämä olivat kahdestaan! <3

Tämä ainokainen helmililja on myös edellisen kevättalven muisto.

Kaunis, herkkä kukinto,

joka oli noussut ilahduttamaan päivääni

ja palkitsemaan sitä vaivaa,

että niitä sipuleita siellä kaapin perällä kevään säilöin. ;)

Taidanpa laittaa ensi keväänäkin tetenarsissien ja helmililjojen sipulit talteen

tulevan / tulevien kesien  kasvunihmeeksi ja iloksi.

Hetki ennen kukoistusta! 

Vuohenjuuri,

vanha perinteinen perenna,

jonka siirsin aikoinaan tänne kodin pihamaalle anoppini kukkamaasta,

on varma kukkaiskauden alku.

Huomenna kukan terälehdet  ovat jo avoinna,

kirkkaan keltaisena, loistavana kuin tämän päivän aurinko.

~~~  ~~~

Ihania toukokuisia päiviä näiden kukkaisajatusten myötä SInulle! 

Kaisu

Toukokuun juhlaa

Viime päivät ovat olleet keväistä juhlaa.

Aurinko on hellinyt meitä:

on ollut ajankohtaan nähden uskomattoman kaunis sää.

Luonnossa on "kesä on pian täällä"-tunnelma.

Koivunoksat ovat hiirenkorvalla

ja kaikkialla näkyy vieno viherrys.

Luonnon kauneuden heräämisen äärellä

koen aina yhtä käsittämättömän koskettavaa tunnelmaa.

Keväässä on aina jotain tuttua,

mutta aina myös jotain yllättävää.

~~~~

Minua hellytti pikku Milan kysymys,

kun hän kiikutteli mökin keinussa ja huikkasi sieltä:

                                  "Mummi,

onko kesällä tämmöistä?

Onko nyt kesä?"

Pieni lapsi sanoitti sen ihmetyksen, 

mikä viimeisten epävakaisten kesien jälkeen on melkein hukassa itseltäkin.

Kesätunnelma.

Toukokuu on minun juhlainen kuukausi.

Lähekkäin sijoittuvat syntymäpäiväni ja äitienpäivä takaavat 

paljon toukokuisia onnen ja ilon toivotuksia.

Paljon kauniita sanoja ja ihania kukkia,

monia mieluisia lahjoja.

Näinä päivinä olen kokenut erityisen voimakkaasti 

minua ympäröivän rakkauden ja ilon perheestäni.

<3

Mökkikauden aloittaminen on minulle kevään juhlaa.

Mökillä on aina kesä ja leppoinen tunnelma.

Niistä tulen kirjoittelemaan taas kesän tullen enemmän.

Ihania toukokuun hetkiä Sinulle!

Pikku Milan mallin mukaan sanoitetaan iloja aina kun oivalletaan niitä.

-Kaisu-

Salaattileikkuri

Porkkana- ja kaaliraasteen tekeminen sujuu meillä nykyään näppärästi

Philipsin salaattikoneen kanssa.

Edeltäjäkin oli hyvä, mutta tämä on parempi, paras käyttämäni.

Philips HR1387/80 salaattileikkuriin kuuluu viisi erilaista terää.

Tykkään, kun sillä voi tehdä salaatin tai raastettavan suoraan tarjoiluastiaan.

Koneen osat ovat helposti irroitettavia

ja ne voi pestä tiskikoneessakin.

Meillä tykätään tosi paljon porkkanaraasteesta, 

jota tällä koneella voi tehdä kahdella eri karkeudella.

Keväällä  hyödynnämme paljon varhaiskaalta.

Eilen viipaloin kaalin viipalointiterällä ja 

laitoin puoleen satsiin puolukkasurvosta 

ja toiseen puoleen tuorekurkkua sekä persikanpuolikkaita.

Tuli yhdellä kertaa kätevästi kahta mieluista salaattia. :)

Tämä päivitys ei ole yhteistyöpostaus.

Jaan tämän  positiivisen kokemuksen tyytyvisyydestä ja hyvästä mielestä. 

Ja jos tästä sattuisi olemaan vinkkiä salaattileikkurin ostoa suunnittelevalle. 😊

Huomenna on taas perjantai ja viikonloppu.

Viikonlopun iloa!

-Kaisu-

Vapputunnelmia mökiltä

Terveisiä mökiltä!

Kun ajelimme pihaan,

västäräkkipariskunta keikutteli siellä pyrstöään.

Vähän päästä on kesä mökilläkin.

Aloittelimme vähän keväthommia,

sillä yllättävän pian lumikinokset olivat häipyneet

ja sulamisvedet kuivaneet mökin pihapiiristä.

Sain mökin etupuolen ja toisen päädyn haravoitua.

~~~~~~

Perennapenkistä pilkisti jo vuohenjuuri,

maksaruoho, esikko ja monta muuta vanhaa tuttua.

Ruukkuihin talvehtimaan unohtuneet perennatkin

näyttivät selvinneen talven tuiverruksesta.

Kuvassa näkyy aika huljakka harava,

jolla tuli pian ja tehokkaasti puhdasta jälkeä.

Kropassa kyllä tunnen,'

että olen haravoinut eilen ja tänään. :)

Mies teki metsätöitä lomaviikollaan 

ja karsimisen jäljiltä metsässä on melkoinen määrä oksia.

Sormiani syyhytti niiden hyödyntäminen ja kävin tekemässä muutaman koivunrisukranssin

metsän suloisessa tunnelmassa.

Olin jo melkein unohtanut miten ihana se miljöö onkaan! 

Metsässä on helppo hengittää ja ajatuksilla on tilaa vaeltaa.

Yhden kranssin laitoin mökin oveen.

Se muistuttaa kyllä vähän tuulenpesää,

mutta kättentöistä tulee välillä persoonallisia. ;)

Vanhan ovikoristeen rusetti siirtyi sulavasti tähän ilman välisilityksiä ja muita säätöjä.

~~~~~

Tämä vappu meni ilman ilmapalloja ja serpentiinejä,
mutta munkkeja ja simaa kyllä on
sekä  keväinen mieli.

Vapun päivän iloa ja kevätmieltä kaikille!

Kaisu

.