28. kesäkuuta 2020

Istutuspöytä vai kukkapöytä



Kesäkuun viimeisen viikonlopun tunnelmia sekä 
kuvia ns. istutuspöytäni seutuvilta,
jota kerkesin vihdoinkin vähän kohentamaan.

Kovin tuo pöytä on harmaantunut tuulessa ja tuiskussakin.
Sen ympärille on kertynyt minulle mieluisia, ajanpatinoimia esineitä
sekä betonivaluja ja kukkiakin.

Hymyilyttää tuo sana "istutuspöytä", sillä en minä siinä ole mitään isuttanut,
enkä kranssejakaan tehnyt,
niin kuin olin viisi vuotta sitten vähän ehkä ajatellut.

Kyllä ne minun istutukset tapahtuvat kyykyssä tuolla pihassa,
siinä missä se istuttamisen ja mullan kaivamisen hoksaus aina milloinkin eteen tulee.
Ja kranssitkin olen tainnut kieputella enimmäkseen metsässä tai tuossa mökin portailla.










Olen alkanut vähitellen laittamaan kukkapenkkini perennoja ruukkuihin ja koreihin kesäajaksi.
Istutan ne syksyllä sitten maan syliin talvehtimaan.

Nimittäin juolavehnä on voittanut minut.
Minä en jaksa ruohota ja ruohota tuomen katveessa olevaa kukkapenkkiä kesä kesän jälkeen
ja huomata joka kevät hävinneeni juolalle.

Perennat kestävät kesäkukkia paremmin kuivuutta
ja ovat siksikin parempi kukkavaihtoehto mökille. 
Jatkossa tässä istutuspöydän seutuvilla tulee olemaan enemmän kukkia
ja tästä tuleekin kukkapöytä! 
🌺 🌸 🌺


Mökkikirjaan kirjoitin:

Sanaton viikonlopun kauneudesta,
taivaan sinestä,
lämmöstä,
meriveden raikkaudesta,
iltojen kauniista auringon värjäämästä taivaanrannasta.

Yhdessäolosta.

🌸

Ja lupiinin kukasta 
-lisäisin nyt- 
kun katson tuota kuvan vaaleanpunaista kauneutta.

~~~~~

Viikko töitä ja sitten alkaa loma! 😎



23. kesäkuuta 2020

Diy Jalallinen betoniruukku





Vihdoinkin olen saanut tehtyä tämän kesän ensimmäiset betonivalut,
joihin tämä jalallinen betoniruukkukin lukeutuu.

Valoin tämän S30 sementistä valkoiseen, kaksiosaiseen muoviseen ruukkuun
ja ilokseni -paahtavasta helteestä huolimatta- se onnistui hyvin
ja pääsikin heti käyttöön täällä kotona.

Tuuli on nimittäin retuuttanut tuota kerrottua petuniaa niin kovin,
että siitä oli katkennut paljon kukkavarsia.
Päätin ottaa amppelin pois tuuliselta paikalta
ja siirtää  tyvenempään kohtaan tähän ruukkuun toipumaan.
Kukkaversot pääsevät laskeutumaan  tässä korkeassa ruukussa kauniisti alaspäin.


Tänään oli kotipihassa kovasti puuhaamista; 
ruohonleikkuuta ja kukkapenkkien hoitamista.
Olen kauan haaveillut luumupuusta
ja tänään kävimme ostamassa sen
ja istutimme yhdessä kotipihaan.

💚

Kesäkuisen maanantain tervehdys 
kukkaisajatus kaikille täällä piipahtaville.

-Kaisu-


Jk. Lisäsin tämän kuvan tänne,
kun ruukun muotista on tullut kysymyksiä!


19. kesäkuuta 2020

Juhannusruusujen aikaan mökillä


Juhannusaaton tervehdys ja kesäinen tuulahdus live-Tauvonpaikasta.
Ulkona tuoksuu täyteläinen kesä
ja ilmassa on yöllisen sateen jälkeinen raikkaus.
Aurinko paistaa ja tuulee.
Ja tuuli on tervetullut, sillä se pitää sääsket loitolla. 

24. juhannus on alkamassa täällä rakkaassa miljöössä.
Siihen ajanjaksoon mahtuu monenlaisia juhannuksen aikoja ilmojen puolesta.
Olemme viettäneet keskikesän juhlaa yleensä kotona olevien lasten kanssa 
ja vielä saaneet lisävahvistustakin lasten perheistä.

Eilen illalla tulimme tänne kahdestaan
ja tänä aamuna olemme hitaasti tutustelleet tähän uuteen tilanteeseen 
ja hiljaisempaan juhannuaaton aamuun.

Kaihoisena, kiitollisena muistelen menneitä kesiä
ja katson iloiten tähän päivään ja huomiseen.



Ilokseni löysin äsken vanhasta juhannusruususta
kesän ensimmäiset ruusut.
Ne ovat avautuneet juhlistamaan tätä päivää ja alkavaa juhannusta.
Tuo ruusunkukka on aina niin kaunis ja kesäinen! <3



 Nostin esille äitini 60 -luvun alussa ompeleman juhannusmekkoni.
Vaikka kankaan ruusunkukat ovat haalistuneet ajansaatossa,
se on edelleen niin hellyttävän ihana.
Mekko on  kaunis muisto äidin kädentaidoista
ja lämmin ajatus siitä,
 miten äidit ovat kautta aikojen halunneet  pukea pienokaisiaan kauniisti. <3



Juhannuskoivujen myötä jatkuu edellisen isännän aloittama juhannusperinne täällä mökillä.
Koivut aivan kuin avaavat oven juhannuksen tulla
ja sitä myöten keskikesän juhla alkaa.
Koivujen vihreys ja vehreys siivittää tätä hetkeä.


Illalla on kesän ensimmäisen saunavastan aika
ja aikaa olla, nauttia, 
iloita olevasta sekä haaveilla tulevasta. 


Kun kuljet 
tässä kesässä
tässä maisemassa,
vielä tässä maisemassa,
pane muistoon apilaniityt
ja lammet lumpeineen
ja sydämen kaiki laulut
ja usko huomiseen.

-M.Leinonen-

💚

Ihanaa keskikesän juhlaa Sinulle!

14. kesäkuuta 2020

Kihlajaiset


Se alkaa aivan hiljaa
kuin tuuli keväinen
Ja äkkiä vain huomaat:
on siinä ihminen.

Hän unelmasi jakaa.
Hän heti ymmärtää.
Hän viipyy vierelläsi
ja elämääsi jää.
-A-M Kaskinen-


Kun He tulivat toukokuisena perjantaina kotiin,
uutuuttaan kiiltävät sormukset sormissaan.
onnellisina,
tuli mieleeni tuo Kaskisen ihana runo.

Se käsittämättömän ihana asia,
että kaksi ihmistä löytävät toistensa luokse,
viihtyvät yhdessä
ja haluavat jakaa sekä  elämänsä että unelmansa yhdessä.

Ei onni tule köyhyydestä
tai rikkaudesa,
ei maailman antamista aineksista.

Se tulee meistä sisältä,
hiljaa hymyillen,
suukottaa poskelle ja kuiskaa korvaan
-sinä olet minun valittuni.
-S-M.V-

Mieleeni nousi myös opiskelukaverini aikanaan meille antamasta onnittelukortista  
sisimpääni painunut säe:

"Kihlaus on lupaus rakastaa toista,
uskollinen olla ja rakastaa toista."

Siinä painottui erityisen vahvasti tuo sana rakastaa 
ja toiston ansiosta se varmaan on mieleenikin juurtunut.

Toinen muistooni jäänyt onnitteluruno on tämä:

"Ei sormus kultainen yksinään
voi onnea tuoda elämään,
vaan rakastain, anteeks`antain 
käy polkunne kautta elämänrantain."

Niin yksinkertaisia asioita,
mutta niin kauniita ja jakamisen arvoisia muistolauseita nuorelle parille. 

 

Luonto antoi kauniit puitteet ja ihana ilma siivitti viikonlopun 
kihlajaisjuhlia.
Omenapuun kukinta sattui sopivasti juuri tähän viikonloppuun
ja auringon lämmössä meidän oli hyvä viettää ulkoilmajuhlia
läheisimpien ihmisten kanssa. 


Kihlaparin toiveesta kahvipöydässä oli tarjolla 
täytekakku
mustikkaherkku
mutakakku -kakku
kahvikehrät
<3 vaahtokarkit

Täytekakkuun tein työkaverini suosituksesta mansikkamoussetäytteen 
Mousse oli täyteläistä ja kakku sai paljon kehuja. 

Mustikkaherkku on meidän juhlien perusherkku ja se löytyy täältä, klik

Mutakakku oli morsiamen valmiskakuista kokoama herkku, 
jonka väliin tuli kermavaahto ja päälle mansikoita.
Pienetkin tykkäsivät tästä.

Tein ensimmäistä kertaa kahvikehriä
ja löysin hyvän ohjeen Kermaruusu-blogista.
Arvelin, että ne eivät olisi olleet pienille mieluisia,
mutta ilokseni maistuivat heillekin. 
Voilla, kun leipoo, niin kyllähän ne on hyviä! ;)
Ja gluteenittomina onnistuivat myös huipusti! 

Suolaisina tarjosimme pannukakkurullaa
 ja parsa-, kukkakaali-pekoni -salaattia sekä vihersalaattia. 

Laitoin nämä tähän vinkiksi, 
jos satut juhannusherkkuja miettimään! <3


Kuistin terttuneilikkakori jäi muistoksi viikonlopusta.
Ja onnellisuus heidän onnestaan. 

💗

Tästä on hyvä laskeutua keskikesän juhlaa kohden.
Mökillä tänään jo herkistelin ja keräsin suopursuja maljakkoon.
Niistä toisen kerran! 

Ihania kesäpäiviä Sinulle.
Nyt on syytä iloon!



8. kesäkuuta 2020

Vauvan ja uuden kodin juhla


Vietimme sunnuntaina lämminhenkistä ja herkkää juhlaa nuoren perheemme kodissa,
kun heillä oli maaliskuussa syntyneen vauvan ristiäiset ja uuden kodin siunaaminen.


Pari viikkoa ennen vauvan syntymää
pojan perhe pääsi muuttamaan omaan kotiinsa, 
jossa he ovat saaneet talostella nyt tämän erilaisen kevään.

Harmillista on ollut, etteivät vieraat oikein ole epidemian takia voineet käydä 
tupaantuliaisissa eikä vauvaa katsomassa.

Toisaalta heillä on ollut aikaa tutustella vauvan kanssa ja
huokaista sekä nauttia yhdessäolosta tiiviin raksa-ajan jälkeen.

~~~~

Pieni poika on ollut tyytyväinen tuhisija
ja oikea hymysuu.

Perhe on iloinnut hänestä ja hänen suloisesta olemuksestaan
 ja katsellut koronakevään yli tähän odotettuun juhlapäivään,
jotta pääsisimme isommalla porukalla viettämään hänen ensimmäistä juhlaansa.

Ja niin se päivä valkeni kauniina ja aurinkoisena.



Vauvasta tuli isänsä papan kaima.
Toivo Alvar liittyi nimensäkin kautta sukupolvien sydänten ketjuun.💙


Niin rentona vauva lepäsi isänsä sylissä 
sisarusten välillä  sivellessä ja leyhytellessä hänen äitinsä suvun vanhaa perintökastemekkoa.


Pappi puhui niin kauniisti vauvasta, joka on lahja äidille ja isälle sekä sisaruksille.
Hän on lahja meille kaikille läheisille,
sillä niin paljon iloa lapset tuovat elämään. 
Heidän kanssaan saamme elää uudelleen lapsuuden huolettomia päiviä
ja rakentaa yhteistä huomista.

Oman kodin kurkihirren alla on turvallista ja onnellista elää yhdessä
niin arkista tohinaa ja tahinaa kuin juhlan hetkeä.
Kasvaa toinen toistaan tukien, hioen
ja toinen toiseltaan oppien.

Kodinsiunaamispuheessa tuli myös niin kauniisti esille se,
miten vanhemmat ovat rakennusvaiheen aikana tehneet oman osansa,
sen mikä parhaiten on sillä hetkellä kummallekin sopinut.

Tavoite on ollut yhteinen ja siitä yhteisestä ponnistuksesta he saavat nyt kiitollisina iloita. 
Pitkiksikin venyneiden päivien ja väsymyksenkin yli on kantanut rakkaus.


Kodinjuhla oli meidän kaikkien kovasti odottama juhlahetki ja kevätkesän taitekohta.
Saimme kokea iloa ja onnea neljän sukupolven yhteisessä hetkessä.



5. kesäkuuta 2020

Kranssin tuunaus

Pikainen piipahdus 
ja perjantai-illan kesäinen tervehdys tänne blogin puolelle!
Tällä viikolla on ollut kesäiltojen mukavaa pientä puuhastelua tuolla
 pihahommissa ja lautatyttönä oloa teranssirakennuksella.


Tänään saimme pitkästäaikaa vieraita!
Juuri ennen heidän tuloaan nakkasin virttyneen ovikranssin pois.

Päivitin pihalta löytyneen vanhan koivunrisukranssin pujottamalla oksien väleihin 
tuoreita koivunoksia. 
Ne olivat suloinen kontrasti vanhojen kuivaneiden risujen seassa.



Aina ei tarvitse alkaa tekemään alkutekijöistä kranssiakaan.
Välillä on hyvä oikaista!
Tällä mennään tämä viikonloppu ja 
uusia oksia voi vaihtaa, kun entiset nuutuvat
tai uusata kranssin muulla tavoin. 

💚

Alkukesän lempeä vihreys 
ja kevyen sateen jälkeinen tuoksu.

Kesän kauneimpia aistittavia asioita,
joista juuri nyt nautin! 

Viikonopun iloa ja kesäisiä onnenhetkiä Sinulle!