29. huhtikuuta 2018

Sunnuntaita ja suklaapiirakkaa

Sunnuntaiaamuna on hyvä hetki liikkumiselle ja ulkoilulle
ja uuniruoka hyvä vaihtoehto ruoaksi.
Broilerikiusaus valmistui tänään sillä aikaa uunissa,
kun olimme "hankkimassa ruokahalua"!

~~~~~~

Huomasin kyllä
-taas kerran-
että aamu ei ole minun parasta lenkkeilyaikaa.
Jotenkin keho on aamusta  vielä unessa ja askel ei niin kevyt kuin iltapäivän lenkeillä.

Olin kuitenkin päättänyt tehdä tänään vähän pitemmän lenkin ja
alkumatkan kävelyn jälkeen alkoi vähitellen juoksukin luonnistaa.

Keväiset lenkkipolut ovat mielenkiintoisia.
Siellä hilppoessa näkee niin paljon heräävän luonnon merkkejä
ja paljon kyllä lumen alta paljastunutta rumuuttakin.

Tänään näin ensimmäiset leskenlehdet.
Ne pienet auringot sykähdyttävät aina.

Joutsenpariskunta lensi ylitseni todella matalalla.
Siinä on aina jotain kaunista ja  puhuttelevaa kun
ne palaavat  pareittain matkaltansa tänne kesänviettoon.

Auringon säteet ja lämpö,
märän maan tuoksu,
likaisesta ojanpenkasta pilkistävä vihreys,
lintujen laulukuorot,
vapautuvassa meressä kelluvat hiutuneet jäälautat,
lakaistut jalkakäytävät,
kevyt ulkoiluasu.
Niistä oli tämän aamun parituntinen lenkki tehty.



Pojan perhe piipahti päiväkahvilla.
Onneksi minulla oli pakasteessa jemmassa "maistijaisTiikerikakun" lisäksi Suklaapiirakkaa,
josta erityisesti pikkutytöt  tykkäävät.

Olin tehnyt suklaapiirakan Kepan ja Anskun reseptejä yhdistäen!

Anskun ohjeesta pohja:

5 kkp vehnäjauhoja
3 kkp sokeria
3rkl tummaa kaakaojauhetta
5 tl leivinjauhetta
4 tl vanilliinisokeria
#Kuivat aineet sekoitetaan keskenään!

250 g sulatettua margariiniä
2 kkp maitoa
3 kananmunaa
#Sekoitetaan em. järjestyksessä keskenään!

#Kuivat ja kosteat sekoitetaan yhteen!

#Paistetaan uunipellillä 200 asteessa n. 20 minuuttia

Kuorrutus Kepan malliin:

100g voita
2 rkl maitoa
1 rkl tummaa kaakoajauhetta
250 g tomusokeria

#Levitetään jäähtyneen piirakan päälle.



Anskun ohjeella pohjaan tulee paksuutta ja
 Pieni lintukoto -blogista löytyneellä kuorrutusohjeella
 kuorrutteesta tulee ihanan joustava ja hyvin levittyvä.
Kaksi hyvää elementtiä yhdessä! :)

Tällä herkulla mentiin nämä päiväkahvit
ja niillä energioilla porukka lähti uimahalliin.

~~~~~~~~

Mukavaa Vapun aikaa ja kevään juhlaa kaikille!

-Kaisu-









27. huhtikuuta 2018

Vanha kunnon Tiikerinkakku



Kerrallisissa myyjäisissä kuulin,
kun vanhempi mies katseli kuivakakkupöytää ja totesi,
että "kaikenlaisia jugurttikakkuja täällä on muttei kunnon tiikerinkakkua".
Sen jälkeen Tiikerinkakku on ollut minun myyjäisleipomus!
Osaltani olen muistanut vanhaan tuttuun raitakakkuun vannovat myyjäisvieraat!




Tänään oli sitten Tiikerinkakku -päivä,
kun huomenna on myyjäiset
ja pakasteessakin oli puutetta vierasvarasta.

Ja saatiin toki maistiaiset yhdestä vuokaan tarttuneesta kakusta. :)


Tiikerinkakkuohje löytyy täältä, klik

Tämänpäiväiset kakkuihin en laittanut kermaa,
sillä maidottomia tuotteitakin myyjäisissä aina kysellään.


Parista kakusta lähti vähän pintaa vuokaan eli tuli valuvika, joka häiritsi minua.
Laitoin niihin suklaakuorrutuksen.
Nyt on Tiikerinkakussa raitaa sekä päällä että sisällä!


~~~~~~~~~~~

Lähden pakkaamaan  kakut
ja tuoteselosteetkin pitää vielä kirjoittaa.

Mukavaa viikonloppua ja kevään tuntua Sinulle!

Kaisu












23. huhtikuuta 2018

Ilon päivä

Tässä päivässä on odotusta.
Ja odottavan aika on tunnetusti pitkä.

Odotamme reissaajaa kotiin.
Seitsemän pitkää kuukautta on kulunut sitten syksyisten hyvästijättöjen.
Yhteyttä on pidetty viesteillä ja muutamalla puhelulla.
On ihana nähdä pitkästä aikaa kasvokkain!


Kohta hän avaa oven ja 
astuu sisään.
Monta elämän kokemusta rikkaampana.

Hän tulee kotiin 
kaivattuna, odotettuna, rakastettuna.

~~~~~~~~

Laitoin kynttilän merkiksi tulla kotiin
ja kävin raottamassa jo päiväpeiton kulmaa,
jotta lempparipussilakana näkyy,
toivottaa osaltaan tervetulleeksi.



Tämä on juhlapäivä! <3
Isä on  paistanut viime yönä kinkun.
Tänään meillä on pikkujoulu
tai oikeasti jouluateria,
kun  yhteinen joulujuhla jäi väliin.
Osa sisaruksistakin tulee juhlistamaan veljensä kotiinpaluuta.

Niin todeksi on käyneet sanat
"yhdessäolon hetkillä on siivet,
eronhetkillä kainalosauvat"

Kun kuulin kotiapaluupäivän
menneen talven ikävä purkautui kuin jää keväisestä joesta.
Ilonkyyneleinä ja helpotuksen huokauksena.
Tänään on helppo hengittää! <3

-Kaisu-


22. huhtikuuta 2018

Vanha huonekasvi

Kerrattain kirjoitinkin tänne viherkasvista,
joka on minulla "sijaishoidossa".
Tykkäsin kukan lehdistä ja syvästä vihreästä,
mutta en tiennyt kukasta nimeä enkä muutakaan.


Helmikuussa jaoin kukan ja siirsin sen olohuoneen kukkapöydälle.
Pääsiäisen aikoihin löysin yllätyksekseni
lehtien keskeltä kukkavanan.

Kukinnon kehittymisen seuraaminen on ollut mukava keväinen matka.
En tiennyt minkä värinen kukka sieltä mahtaa avautua
ja onkohan kukinto kestävä.
Tämän kuvan laitoin äidilleni ja hän sanoi kukan olevan Kliivia.




Kliivia on vanha huonekasvi.
Se tarvitsee lepokauden talvella ja sen minä annoin tietämättäni,
kun se oli portaikossa "unohdettuna" talvisydämen. 
Kukka tykkää pitkistä kasteluväleistä ja sitäkin se on meillä saanut nauttia. 

Jostakin luin, että tämä on retrokasvi! 
Mieleeni palasikin muisto, että lapsuuden kodissani oli tämä kukka.
Joskin mielessäni sen kukinnot olivat hennomman oranssit.


Tämän kukinnon avautumisen seuraaminen on ollut esimakua siitä ihanasta kukka-ajasta,
jota kohti hiljalleen mennään.
Kukkapenkkini ovat vielä lumen alla,
mutta ajatukset kulkevat jo hangen alle.
Mitenkähän kukkaset ovat selvinneet menneen talven yli?
Mitähän sieltä nousee?
Milloin löydän lenkilläni ensimmäisen leskenlehden?
Joko sinä olet löytänyt kevään ensimmäisiä kukkasia?

Kukkaisajatuksissa tässä aamua aloittelemassa.
Ihanaa sunnuntaita Sinulle!

Kaisu


21. huhtikuuta 2018

Gluteenittomia munkkeja

Tämä aamu valkeni kylmänä ja sateisena.
On ollut hyvä päivä leipoa munkkeja,
gluteenittomia ja tavallisia.



Laitoin tuoreista munkeista kuvan  Instaan
ja siellä tuli pari kyselyä gluteenittomien munkkien ohjeesta.
Tässä se on!

Gluteenittomat munkit

5 dl vettä 
50 g hiivaa
1 muna
2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
2tl vanilliinisokeria
13-14 dl Semperin karkeaa jauhoseosta
150 g esim. laktoositonta Sunnuntai margariinia sulatettuna tai notkeana

Elikä normaalin pullataikinan ainekset muuten,
mutta jauhoina tietenkin gluteenittomat jauhot.
Vanilliinisokeri antaa kivan lisämaun.
Kohotukseen käytin kuivahiivaa.
Jotkut lisäävät psylliumia 2 tl,
mutta itse en ole sitä koskaan käyttänyt.


Vispasin sähkövatkaimella taikinaa niin kauan kuin kone jaksoi, jotta sain sitkoa
ja lopuksi vaivasin loput jauhot sekoituskauhalla.

Jauhoja pitää laittaa kyllä enemmän kuin ohjeessa,
taikinaa tunnustellen.
Ne jäi nyt mittaamatta,
kun käsituntumalla tein.

Kohotin taikinan hyvin liinan alla.
Sen jälkeen leivoin siitä pöydällä tangon, jonka paloittelin.
Pyörittelin palleroita ja litistin niitä vähän.

Kohotin munkit muovikelmun ja liinan alla hyvin ennen reikien tekemistä ja paistoa.


Paistoin munkit auringonkukkaöljyssä.

Maistijaismunkit sokeroin Siro-sokerilla
ja pakastin loput.
Pakasteesta on kätevä sulattaa ja sokeroida munkkeja tarpeen mukaan.
Jospa niitä olisi vielä vappunakin! ;)


Nyt olisi sitten hyvä lähteä lenkille kuluttamaan munkkienergiat
ja tuulettamaan leipomapäivän tuoksut ja lämmöt päästä pois.
Minua nimittäin alkaa niin unettamaan tuo keittiön lämmössä oleminen!

~~~

Lauantain mukavat jatkot!

Kaisu







17. huhtikuuta 2018

Aikansa kutakin

Kevät etenee ihanasti ja lupaavasti.
On ollut yllättävän lämpimiä aurinkopäiviä
ja lumet ovat sulaneet ennakko-odotuksista poiketen vauhdilla.


Näistä kevätpäivistä saan aina hurjasti energiaa.
ja kotonakin on kiva tehdä pieniä muutoksia.

~~~~~~~~~

Makuuhuoneessamme minulle tuli sellainen olo,
että yöpöydät ja vaaterekki joutavat pois.

"Aikansa kutakin" tuumasi mieheni siihen ja 
huokaisi samaan hengenvetoon, 
että mihin hän kirjansa ja muut tärkeät asiansa nyt laittaa.


Olin miettinyt ratkaisun valmiiksi.
Ehdotin yöpöydän sijasta "yökoria"! <3

Niinpä ostin meille molemmille omat korit, 
joihin on kätevä laskea illalla luvun alla oleva kirja tai ristikkolehti ja silmälasit.
Aamulla korin voi sujauttaa sängyn alle "piiloon". 


Viime tapetoinnin jälkeen halusin pöytälamput, kun en raaskinut  rei´íttää seinää.
Nyt oli sitten sinälamppujen ruuvaamisen aika!

~~~~

Ja sellaistahan se on elämä
-aikansa kutakin. <3

Huoneeseen tuli väljyyttä ja valoisuutta rekin ja pikkupöytien poisviennin myötä.

Sellaista keväistä kepeyttä,
jota tässä hetkessä kaipaan.


~~~~

Keväisten päivien iloa Sinulle.
Mitä sinun päiviisi kuuluu?

Kaisu















10. huhtikuuta 2018

Kevään merkkejä

Kevät, mikä ihana sana ja mikä ihana aika vuodesta toiseen. 
Kevät, uuden alku.

Kiitos 365 kuppia kahvia -blogiin kevään merkit on-haasteesta;
mukavasta tehtävästa miettiä ja ynnäillä mitä  minun kevääni merkit ovat.

~~~~~~~~

Kevään valo saa ihmiset liikkeelle: liikkumaan, retkeilemään, mökkeilemään.
Hymy on herkemmässä. 
Valo antaa voimaa.


Lisääntynyt  valo tulvii ikkunoista sisään ja valaisee kodin.
Ilokseni olen huomannut, että kevätaurinko ei saakaan minua enää kiinnittämään katsettani likaisen harmaisiin ikkunoihin, vaan huoneeseen peilautuviin valojuoviin.
Ne ovat niin kauniita valoleikkejä huonekalujen pinnoilla, lattialla, seinällä.
Ne ovat välillä voimakkaampia, 
välillä viipyileviä, kapenevia, lopulta häipyviä taideteoksia.




Olohuoneen pöydällä komeilee hortensia.
Se on yksi minun mieluisimmista kevätkukista.
Monena keväänä olen saanut sen äitienpäivänä,
mutta nyt minut yllätettiin jo pääsiäisenä tällä upealla, kestävällä kukkasella. <3

~~~~

Ompelin joku kevät sitten kapan Pentikin Hortensia -kankaasta.
Ripustin sen taas keittiön ikkunaan;
se on yksi merkki kevään tulosta.


Kevään korvalla alkaa orastaa viherpeukalous. ;)
Keittiön ikkunan edessä kasvatan herneenversoja,
jotka saivat alkunsa liotetuista ruokaherneistä.
Versoista saa kivaa väriä leivän päälle ja salaattia koristamaan.

~~~~

Yksi varma keväänmerkki on kauppaan tulevat houkuttelevat pienet siemenpussit.
Olen yrittänyt puhua itselleni järkeä, 
että en ostaisi niitä. ;)
Vakuutteluista ja vannomisista huolimatta siemeniä kuitenkin tulee aina haalittua.
Nytkin kaapissa odottelee siemenpussit, joissa lukee
 Malvikki, Krassi, Hajuherne, Sokeriherne...
Niitä kylvän toukokuussa astioihin tuonne ulos.


Patio alkaa olla sula, 
mutta sen vierellä on vielä aimo kinokset lunta.
Viimeistään vappuna juodaan tässä sitten munkkikahvit.

~~~~

Kevään iloihini kuuluu vahvasti pyykin vieminen ulos kuivamaan.
Siellä pyykkinarujen alla kevään merkit ovat vahvasti läsnä;
lintujen laulu, auringon hyväilevä paiste,
 sininen taivas, sulava lumi.
Ja huumaava ulkoilman tuoksu tuulen silittämissä vaatteissa on paras palkka siitä hommasta.

~~~~

Pikkueteisessä on myös kevättä ilmassa.
Siellä on sulassa sovussa ja
välillä kasoittain
talvikengät, monot, lenkkarit, vapaa-ajankengät ynnä muut
ja naulakot pullistelevat talvitakkeja, urheilutakkeja,
välikausitakkeja, kevyempiä takkeja.
Ilmojen lämpeneminen ja mielen suuntautuminen kevääseen näkyy siellä vahvasti! :)



Viherkasvit tuntuvat nauttivan valohoidosta ja intoutuvat kasvamaan.
Yllätyksekseni löysin talvipakkasella minulle hoitoon tuodusta kukasta nupun.
Ihana yllätys,
jonka avautumista tässä odottelen ennen luonnon kukkasia.


Varmin kevään merkki on lumen sulaminen
ja siinä menee meillä vielä tovi. 
Sen jälkeen alkaa luonnon kukkien bongaaminen;
leskenlehti, krookus, lumikello...
Ja tietenkin seurataan lintujen saapumista;
kiuru, peipponen, västäräkki ja pääskynen. <3

~~~~~~~~~

"Katsele, kuuntele kevättä" -vanha radio-ohjelman lausahdus tulee mieleeni.
Kevään tulon seuraaminen on mielenkiintoista. 
Joka päivä se väistämättä etenee
ja jotain uusia kevään merkkejä ilmaantuu koko ajan.

Kevään merkit on - haasteen laitan blogeihin
Marjakuja
Sarin kotona
Maiju / Lempipäiviäni

ja sinulle Tau(vo)npaikan kävijä:
Mikä on sinulle tärkeä kevään merkki?


-Kaisu-












7. huhtikuuta 2018

Kevään ensimmäiset orvokit

Orvokit ovat vahvoja kevään merkkejä.


Niitä oli tullut Tokmannille jo ensimmäinen erä.
En voinut vastustaa kiusausta ja 
keräsin siitä pussiin "seitsemän orvokkia vitosella" -tyyliin.

En ole kyllä koskaan ostanut orvokkeja näin vahvojen hankien aikaan.

Otin muutaman iloksi tänne sisälle
ja muutaman laitoin kuistille.
On näistä ainakin pitempi ilo kuin tulppaanikimpusta
-luulen. 




Miten kaunis tuo orvokin kukka onkaan.
Piti hetki oikein ihastella ja ihmetellä sitä.


Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille!
Aurinko paistaa,
lumihanget sulavat.
Tämä on minusta vuoden parasta aikaa. :)

-Kaisu-

4. huhtikuuta 2018

Elämän lahja



Vauvauutiset ovat elämän viestejä.
Iloisia, onnellisia, tervetulleita. <3

Alkusyksystä saimme tietää,
että nuoreen perheeseen odotetaan ensimmäistä pientä
 ja lapsenlapsi syntyisi mahdollisesti meidän hääpäivämme.

Jännityksellä elimme pääsiäisen ajan
ja toista pääsiäissunnuntaita iltaa kohden.
Pienokainen piti meitä jännityksessä lähelle vuorokauden vaihtumista,
jolloin puhelimeen tuli ensimmäinen kuva vauvasta ja onnellinen viesti. <3


Neulomani villainen peitto valmistui juuri ennen pääsiäistä
ja
 isomummun tekemät "junasukat" ja lapaset  ovat täällä myös odottamassa.
Jos junasukkien tarina ei ole sinulle tuttu, voit käydä lukaisemassa sen täältä, klik

Pientä on odotettu monenlaisin lämpöisin ajatuksin.


Kuvien kautta olemme tutustuneet häneen.
Niin hellyttävän tuttuja piirteitä löytyi vastasyntyneen kasvoilta.
Tuskin maltan odottaa hetkeä,
että pääsemme onnittelemaan heitä ja
nuuskimaan ihmeellistä vauvantuoksua.


Edesmenneen isomummun hiutuneesta pöytäliinasta
olen tehnyt tauluja mieheni sisaruksille.

Taulun nimi voisi olla  vaikkapa
Sukupolvien sydänten ketju.
Siihen ketjuun ja suvun sydänten sykkeeseen
huhtikuun alun pieni poikakin liittyi.

<3

Pikkuinen, pehmoinen,
sadun lapsi suloinen,
onnen toit sä tullessasi,
ilomielen mukanasi.






2. huhtikuuta 2018

Punaisia ruusuja ja valkeita freesioita





Sain hääpäivänämme kukkakimpun;
 punaisia ruusuja ja valkoisia freesioita.
Niitä samoja kukkia, joita oli hääkimpussani 35 vuotta sitten.




Uskoa näkemättä-

Et näe tuulta
 vain oksa keinuu
pilvi vaeltaa
et näe rakkautta
    mutta sydämesi
   pakahtumaisillaan.

                             -Maaria Leinonen-




Yhteiseen matkaan on mahtunut monenlaisia päiviä,
monensävyisiä tunnelmia,
iloa ja surua,
onnistumista ja harmitusta.

Yhteen hiotumista,
toisiltamme oppimista ja yhdessä kasvamista.

Yhteisen elon päivät ovat vaatineet monta kertaa
 askelien sovittamista toistemme askeliin, 
pysähtymistä, alas istahtamista, 
kuuntelemista ja kuulluksi tulemista, 
 anteeksipyytämistä ja -antamista sekä unohtamista.

Tahtomista! 
Katsomista yhdessä samaan suuntaan.


Päällimmäisenä tänä päivänä kiitollisuus
yhteisestä matkasta
ja
lujasta luottamuksesta. <3

"Heltymys ystävyys
ajan rajallisuus vain
kirpaisevat jo syvältä.
Kaikilta tasoilta kaiku vastaa 
Tahdon!"
         -Anja Porio-