30. huhtikuuta 2017

Hääjuhlia odotellessa

Tänään olimme päättäneet mennä kymmeneltä nuorin parin mukaan kirkkoon 
ns. kuulutuksia kuuntelemaan.
Sehän on kaunis, perinteinen tapa viikkoa ennen hääjuhlaa.

Siinä kirkossa istuessamme koimme jännittävän hetken, 
kun niitä kuulutuksia ei sitten heidän kohdalta luettukaan.
Olimme pienen hetken hämmentyneitä ja ihmeissämme,
 mutta totesimme, että kaikki on mahdollista, kaikki ei aina mene niin kuin odotetaan.
Olimme kuitenkin olleet  kirkossa yhdessä
hiljentymässä heidän yhteisen suunnitelman äärellä.

Kirjauksissa oli  tapahtunut inhimillinen erehdys.
Asia hoidettiin lukemalla kuulutus 
seurakuntayhtymän toisen kirkon messussa tänään puolelta päivin
ja osallistuimme siihen nettiradion kautta.

Loppu hyvin,
kaikki hyvin.
<3<3
 
Vaikka, nykyäänhän julkinen kuulutus ei ole enää pakollinen
ja  häät olisi toki voinut pitää suunnitellusti.
Tätä hetkeä oli kuitenkin odotettu
vanhan "kaavan" mukaan.


Ihana on seurata nuorten onnellisuutta,
heidän iloaan toisistaan,
heidän suunnitelmiaan ja luottamusta yhteiseen tulevaisuuteen.
 
 Hääjuhlavalmistelut ovat loppusuoralla.

"Olette sydämellisesti tervetulleita todistamaan,
kun tyttäremme ja poikamme..."


Tänä aamuna maa oli taas valkeana.
Yöllä oli satanut taas lunta.
"Lumisade tietää onnea rakkaudessa" totesi mieheni.
Niin sanottiin 80 -luvulla!


"Kynnyksellä
on oltava hetkinen hiljaa
pysähdyttävä
hengitettävä syvään
katsottava taakse
vielä kerran.

Otettava menneestä
mukaan se,
mikä kantaa.

Ja luovuttava siitä
mikä ei vie eteenpäin
mikä painaa liikaa ja 
estää siipiä kohoamasta.

Sillä matkalle on
lähdettävä.
Sitä ei voi enää peruuttaa.
Kynnys on ylitettävä.
On päästettävä irti...
 -Hanna Ekola-


Ihania runoja,
niitä on.
Kauniita sanoja,
sanoituksia rakkaudesta,
yhteisestä tiestä,
matkasta.

Niitä olen lukenut, luen.
Josko jonkun veisin juhlaan
ajatuksieni tulkkina.

<3

"Kevätpäivässä lupaus
kaikkien aurinkojen,
vuorten ja pilvien lävitse
kanteleen viimeiseen helähdykseen.

Aamun lämpö ja kirkkaus
piirittävät askeleenne
kevätsateen huuhtomalla tiellä.
Saattajien kädet ojentuvat lähellenne
polun louhikoissa, sammalissa.

Olkoon sydän sydämelle
auringon ja sateen maa,
laulu ilon pisaroista,
onnen säteistä ja kiitoksesta.
-Kaarina Pöyhtäri- 

~~~~

Toukokuun ensimmäinen, 
kevään juhla on yön päässä.

 Alkamassa keväisten juhlien kuukausi.

~-Kaisu~~ 



29. huhtikuuta 2017

Kevään ensimmäiset orvokit

Tämä huhtikuun viimeinen lauantai valkeni aurinkoisena
ja ihan selkeästi keväisempänä kuin lähipäivät.

Kevätmyyjäisiin mennessäni näin kevään ensimmäiset leskenlehdet,
jotka pieninä aurinkoina pilkistivät likaisesta maasta.

Kevään ensimmäisten kukkien näkeminen tuntuu aina 
mielettömän ihanana läikähdyksenä mielessä.
Silmät ovat nähneet jotain sellaista, mitä on odottanut, 
jotain sellaista, mikä tietää oikeasti kevään olevan täällä.

Aurinkopäivästä ja osittain kuivaneista pihan kohdista innostuneena
olen viettänyt melkoisen tovin tuossa etupihalla.
Haravoiminen on niin käsittämättömän palkitsevaa keväällä;
roskien ja kaiken "ruohokuntan" siistiminen tekee 
tienoo siistiksi ja valmiiksi ruohon tulla pintaan.
Ja maasta nousee märän mullan,
kevään tuoksu!

On tämä vaan verratonta aikaa. <3


Pihan kevät alkaa orvokeista. <3
Kävin lähipuutarhalta hakemassa pari sarviorvokkiamppelia.
Ihanat Viola -amppelit, joissa oli useampaa sävyä!


Puutarhuri sanoi viime keväänä sarviorvokkien kestävän pakkastakin
ja karaistuvan sekä topakoituvan viileässä säässä.
Viime keväänä ostin sarviorvokkiamppelin pääsiäisenä, huhtikuussa,
ja se ilahdutti pitkään,
kukki ihanasti koko kesän.



Niin kauniita,
niin herkkiä,
kevät kevään jälkeen
aina yhtä ihania.

~~~~~~~~~

Kevään avaus on tehty  täällä kotona pihahommissa.
Mökillä on savusauna lämpiämässä,
joten lähden ajelemaan sinnepäin.


Kukkaisajatuksia kaikille ihanille ihmisille,
jotka käytte täällä Tau(v)onpaikassa.

Aurinkoista vappua, 
kevään juhlaa!

-Kaisu-

23. huhtikuuta 2017

Mariannehyytelökakku

Tänään  meillä oli kylässä poikamme tulevat appivanhemmat.
Tarjosin päiväkahvilla maistiaisina  
Mariannehyytelökakkua.


Mariannehyytelökakku:

Pohja:
150 g joko gluteenittomia kaurakeksejä 
60 g voita tai margariiniä

Täyte:
1prk Flora -vanillaa, joka vispataan.
Siihen sekoitetaan 2 prk maitorahkaa ja 
1 pss Mariannerouhetta
sekä 4-5 liivatelehteä, 
jotka on notkistettu kylmässä vedessä ja sulatettu pieneen määrään kuumaa vettä.



Herkullinen lopputulos.
Täyteläinen,
ei liian imelä.
Kaikkien mielestä hyvä vaihtoehto juhlien kakkupöytään.

~~~~~~~~

Päivät vähenevät,
juhlat lähestyvät.

Ajatukseni pyörivät 
kakkujen 
pukujen
 runojen
laulujen
monenmoisten muistamisten
äidin mietteiden 
kehää.

<3

Olen lukenut ihania runoja,
kauniita sanoja...

"Ilo on kirjoitettu tähän päivään.
Huilut puhkesivat riemuun
ja katso: varjot ovat poissa kuin uni,
puut valosta kirkkaat,
täynnä kukkia,
ja lounatuuli on tullut...

Ilo on kirjoitettu onnellisten askeliin."
-Inkeri Karvonen-

<3

Mukavaa sunnuntaita ja huhtikuun loppupuolta 
kaikille täällä piipahtaville! 

-Kaisu-










16. huhtikuuta 2017

Uudessa kodissa vierailulla

Ympärillä tapahtuu koko ajan paljon pieniä ja suuria asioita.
Toisiin pääsee mukaan itsekin, 
toisiin vain rinnallakulkijan roolissa.  

Nuori perheemme on rakentanut kotia toisella paikkakunnalla.
Sivumpaa olemme seuranneet ja kuulostelleet projektin vaiheita ja edistymistä.
Konkreettista apua emme itse rakentamiseen ole pystyneet antamaan,
mutta ajatuksissa on tullut sitäkin enemmän oltua heidän luonaan.<3

~~~~~~~~~~

Viikko sitten oli muutto uuteen kotiin
jossa tavarat vähitellen löytävät paikkansa.
Kävimme tänään tervehtimässä heitä ja 
katsomassa  heidän kaunista, valoisaa kotiaan. 
<3




Lapsenlapset ilmiselvästi iloitsivat lisääntyneestä tilasta,
omista huoneista ja
omakotitalon tuomasta vapaudesta.


Heidän silmänsä näyttivät loistavan kilpaa keväisen auringon kanssa.
Nauru oli herkässä setien kanssa kirmatessa.
<3 



Kyllä se on ollut helpotuksen huokaus,
kun muuttokuorma on saatettu  oman kodin kurkihirren alle.

Monta huolehtimista ja lähtöä kodin rakentaminen on vaatinut, 
monenlaista muistamista ja venymistä pikkulapsiarjen lisäksi,
Mutta nuorena sitä jaksaa! <3


Unelmat on tehty toteutettaviksi
ja ahkeruus palkitaan
-sanotaan.
Molemmat ajatukset ovat toteutuneet.

<3


Vanhan koululaulun sanat sopivat tämän päivän tunnelmaan.

"Tiedän paikan armahan,
rauhallisen, ihanan,
joss’ on olo onnekas,
elo tyyni, suojakas.

Sepä kotikulta on,
koti kallis, verraton.
Eipä paikkaa olekaan
kodin vertaa ollenkaan.

Siell’ on isä rakkahin,
siellä äiti armahin,
siellä siskot, veikkoset
riemurinnat, iloiset.

Suojaa, Herra, kotini,
anna sille armosi,
anna olla enkelein
vartijana kodillein!"


Mukava oli olla ensimmäisten vieraiden joukossa rakkaiden ihmisten kodissa
ja jakaa tämän päivän ilo! <3

Onnellisia päiviä
ja enkeleiden varjelusta 
uuteen kotiin! 





13. huhtikuuta 2017

Pääsiäistervehdys


Pääsiäinen,
ihana kevään juhla on käsillä.

Pääsiäiseen minulla liittyy monia rakkaita muistoja lapsuudesta.
Tätini tuli usein perheensä kanssa kotiani kyläilemään
ja toi tullessaan kaupunkilaisten tulijaisina pääsiäismunia. 
Suklaamunat hän piilotti pääsiäissunnuntain aamuna meidän lasten etsittäväksi.
Se oli jotain luksusta, jota tiesi aina odottaa.

Tätä samaa perinnettä olen jatkanut  omien lasteni kanssa ja heistäkin se on ollut odottamisen arvoinen kiva pieni juttu. <3

Pakkasyö oli useimmiten vahvistanut hanget ja 
serkkujen kanssa kirmasimme hankiaisilla pitkin peltoja.

Mieluinen leikki oli hippaleikki, jossa yksi lapsista oli noita-akka.
Noita otti kiinni toisia ja vei pesäänsä pajunkissaisten oksien keskellä olevaan kivikkoon.
Ulkoilu ja leikkiminen ovat painuneet lämpimänä muistoja mieleeni.
Tällaisia elämysten hetkiä huomaan toivovani vielä omille lapsillenikin
tässä lähistön lasten kanssa.




Kevät, uuden alku on käsillä.

Multaan kylvetyt siemenet ovat itäneet ja nousseet oraalle.
Ohra ja rairuoho ovat ihania vertauskuvia siitä,
että elämässä on toivoa;
että elämä voi nousta mustasta maasta ja  roudan altakin.

~~~~~~~

Pääsiäinen tuntui tulevan itselle juuri oikeaan hetkeen
kiireisen ja työntäyteisen työrupeaman jälkeen.

Nyt on aikaa hiljentyä ja pysähtyä pääsiäisen sanoman ääreille. 
Aikaa perheelle, ystäville, luonnossa olemiselle.
Aikaa virkistäytymiseen monella tapaa,
monella tasolla. <3



Pääsiäisen Iloa Sinulle!

-Kaisu- 






9. huhtikuuta 2017

Palmusunnuntaina



Tällä viikolla on ollut keväistä parhautta seurata 
tämän helmililjan kasvamista,
 kasvun ihmettä.
Katsella,  miten kukkavarret venyvät ja 
pienet, täydelliset, kukinnot avautuvat 
 muodostaen täyteläisen kukkavanan.


Aurinko on paistanut,
väliin on sadellut luntakin.
Kevättä ne molemmat tietävät. :)

~~~~~

Tämä päivä on ollu virpojien päivä.
Menneitten pääsiäisten virpomavaatteet kaivettiin esille ja 
 nuorimmaisemme kävi lastenlasten kanssa toivottelemassa hyvää pääsiästä naapureille.
Kovin odotettuja vieraita olivat olleet suklaamunapalkkioista ja herkuista päätellen! :)




Tässäkin päivässä on ollut tähän mennessä jo monenmoisia juhlan aineksia. <3

On onniteltu poikamme tulevaa vaimoa synttärin johdosta, 
muisteltu kihlajaispäivämme tunnelmia 35 vuoden taakse,
myötäeletty uuteen kotiin muuttavan nuoren perheen rinnalla
ja iloittu pienistä vieraista sekä heidän edesottamuksista.

<3

Tänään on virallinen äänestyspäivä.
Ilta meneekin sitten  tuloksia kuunnellessa! 

~~~~

Elämä tuntuu olevan parhaimmillaan
tunnetta ja tekemistä  laidasta laitaan! <3



Hiljaisen viikon rauhoittavia tunnelmia,
aurinkoisia hetkiä
ja kevään iloa kotiisi!

-Kaisu-






4. huhtikuuta 2017

"Katse ylös!"

"Katse ylös! "


Pikku Lintu -blogin  kehoitusta oli  mieluista noudattaa 
tänään ulkosalla.

Aurinko paistoi,
tuuli reippaasti 
ja lämmintä oli yhdeksän astetta.


Ihastelin sinisellä taivaalla
 tuulen mukana kirmaavia pilvihaituvia 
ja tuulessa huojuvia puiston puita, tuuheita kuusia ja 
vanhoja, alaosistaan oksattomia mäntyjä.


Takapihalla kotikoivu tuuletti paljaita oksiaan.
Oksistosta bongasin tuulenpesän.
Minusta se on kaunis luonnon taideteos, 
vaikka  toki onkin karu  merkki puun sairaudesta. 


Lippusalko taipui tuulen sylissä.
Siellä se odotti seuraavaa juhlaa ja  
juhlapäivän liputusta;
vappua,
äitienpäivää.


Katulamppu on "kesälomalla",
odottamassa syksyn hämärtyviä iltoja ja pimeitä öitä.


Kuistin katolla oli vielä lunta.


Auringon valo valaisi kotimme.


Katsoin ylös, 
taivaalle
pilvien huolettomaan kulkuun,
puiden huojuntaan
 ja mieleeni nousi kaunis ajatus
-jonka olen varmaan monestikin kirjoittanut tänne.

"Katso aurinkoon
-varjot jäävät taaksesi!"

Ihanaa kevätpäivää!
Nyt riittää katselemista ylhäällä, alhaalla ja sivulla! <3


-Kaisu-


" Katse ylös" -haasteen kuvia löydät lisää täältä, klik

Pieni Lintu - MakroTex challenge


2. huhtikuuta 2017

Hääpäivä




Huhtikuun toinen päivä.
Onnellisten muistojen
ja yhteisen matkan juhlapäivä.

<3<3


Tämän päivän tunnelmaan sopii 
Anna Mari Kaskisen kaunis runo:

"Minä sinua rakastan, tiedän sen,
ei se ole vain hetken huumaa. 
Se on nuotion hehku hiljainen 
ja roihua polttavan kuumaa. 

Se ei sammu kun sammuvat hallayöt, 
se ei kuole kun maassa on routa. 
Se kestää arjet ja pehmeät yöt, 
se kestää on myrsky tai pouta. 

Minä sinua rakastan, katsohan, 
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet. 
Joka päivä ne sinulle lahjoitan, 
jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin, 
ja aika tuo murheita tupaan, 
pidän kädestä Sinua silloinkin, 
yhä Sinua rakastaa lupaan. 

Minä Sinua rakastan silloinkin, 
jos ehdimme korkeaan ikään. 
Olet edelleen minulle suloisin, 
ei hellyyttä sammuta mikään. 

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat, 
taikka kumaraan selkäsi taipuu. 
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat, 
taas polvilleen rakkaus taipuu."


Juhlapäivän tunnelmissa,
onnellisena
yhteisestä taipaleesta
lapsuuden leikkikaverin kanssa.

-Kaisu-