Tämä huhtikuun viimeinen lauantai valkeni aurinkoisena
ja ihan selkeästi keväisempänä kuin lähipäivät.
Kevätmyyjäisiin mennessäni näin kevään ensimmäiset leskenlehdet,
jotka pieninä aurinkoina pilkistivät likaisesta maasta.
Kevään ensimmäisten kukkien näkeminen tuntuu aina
mielettömän ihanana läikähdyksenä mielessä.
Silmät ovat nähneet jotain sellaista, mitä on odottanut,
jotain sellaista, mikä tietää oikeasti kevään olevan täällä.
Aurinkopäivästä ja osittain kuivaneista pihan kohdista innostuneena
olen viettänyt melkoisen tovin tuossa etupihalla.
Haravoiminen on niin käsittämättömän palkitsevaa keväällä;
roskien ja kaiken "ruohokuntan" siistiminen tekee
tienoo siistiksi ja valmiiksi ruohon tulla pintaan.
Ja maasta nousee märän mullan,
kevään tuoksu!
On tämä vaan verratonta aikaa. <3
Pihan kevät alkaa orvokeista. <3
Kävin lähipuutarhalta hakemassa pari sarviorvokkiamppelia.
Ihanat Viola -amppelit, joissa oli useampaa sävyä!
Puutarhuri sanoi viime keväänä sarviorvokkien kestävän pakkastakin
ja karaistuvan sekä topakoituvan viileässä säässä.
Viime keväänä ostin sarviorvokkiamppelin pääsiäisenä, huhtikuussa,
ja se ilahdutti pitkään,
kukki ihanasti koko kesän.
Niin kauniita,
niin herkkiä,
kevät kevään jälkeen
aina yhtä ihania.
~~~~~~~~~
Kevään avaus on tehty täällä kotona pihahommissa.
Mökillä on savusauna lämpiämässä,
joten lähden ajelemaan sinnepäin.
Kukkaisajatuksia kaikille ihanille ihmisille,
jotka käytte täällä Tau(v)onpaikassa.
Aurinkoista vappua,
kevään juhlaa!
-Kaisu-
