19. elokuuta 2015

Istutuspöytä vanhaan pihapiiriin

Ihanan aurinkopäivän ilta.
Kävimme pyöräilemässä kaupungilla.
Viileys tuli yllättävän pian 
ja täällä on ollut jo monena yönä tosi kylmää.
Siinä ajellessamme arvelin, että tänään taitaa olla kesällä valmistuneen
 istutuspöydän tarinan paikka.

,~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Istutuspöytä on tuntunut olevan viime vuosien puutarhajuttu.
Olen ihastellut pitkään toinen toistaan kauniimpia itsetehtyjä pöytiä blogeissa.
Aloinkin puhumaan ko. pöydästä timpurilleni jo hyvissä ajoin keväällä.
Mökillehän pitää olla mökin pihapiirin näköinen pöytä.

.Vaikka en minä toki mökillä istuta niin paljon kukkia tai koulaa niitä,
että istutuspöydän sinne tarvitsen.
Mutta kuitenkin halusin sen!
Sehän voisi olla puutarhaan liittyvien työkalujen ja ihanien tarve-esineiden kokoamispaikka.
Ja voisihan siihen laittaa kauniita asioita esille.
Esittelin erilaisia kuvia netistä ja
katselin mökin puutavaravarastoa.
Ajatus kypsyi hiljalleen,
paikka löytyi.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~



"Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis" on minulle mieluinen lause 
ja se sopii tähänkin kohtaan hyvin. 
Piti malttaa...

Mieheni käskee välillä huumorilla nukkua yön tai parin yli, 
jos liian paljon tai liian haastavia projekteja esittelen hänelle.
Niin nytkin kävi.
Nyt meni kuukausi, vähän toistakin.
Oli kiireitä, tärkeämpiä kohteita, värkin puutetta.
Maltoin.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Istutuspöydän toteutus eteni sopivien värkkien etsimisestä 
suunnitteluun ja toteutukseen yhtenä heinäkuisen maanantain iltahetkenä. 
Hommaan meni vain pari tuntia,
kun  innolla ja hyvällä yhteistyöllä pöytää nikkaroitiin. <3
Pöytä laitettiin ison hirsirakennuksen päätyyn.
Siinä se on aurinkopaikalla,
katseiden alla.



Tässä se sitten on.

Kokosin eka iltana otettuihin kuviin jotain rekvisiittaa onnellisena  kuin pieni tyttö.
Näyttääkseni, että näille tavaroille tämä pöytä on aivan ehdottoman tärkeä! ;)



Tästä  vanhasta ovesta tuli pöydän kansi ja
näistä jämäköistä seipäistä tuli  siihen jalat.


Pöydälle laitoin "ensi illan" kunniaksi sementissä uitetun liinan, joka oli juuri sopivasti kuivahtanut.

Ruusun paikka!
Työ oli tehty ja hyvällä mielellä katsottiin tulosta.



Halusin tämän luukun seinälle pöydän päälle.

Ensin ajattelin laittaa siihen roikkumaan harat ym. työkalut,
jotka saattavat ehkä lähteä pienten käsien mukaan.
Päädyin kuitenkin vääntämään siihen piikkilangasta kranssin,
kun se tuntui oikeammalta vaihtoehdolta.


Ruusut ovat mökin entisen emännän peruja olevassa emalikannussa.
Minusta nuo emaliset astiat ovat niin kauniita.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~


Tässäpä istutuspöytä muistelo!

Ihana oli taas yhdessä puuhastella ja saada näkyvää tulosta.

Pöydän ääressä on ollut hyvä tehdä kimppuja ja asetelmia.

Syksyn päälle siinä tulee varmaan risujakin väännettyä.
Tämä taitaakin olla askartelupöytä! ;)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~


Eilen tein taas betonitöitä.

Se on kivaa hommaa!
Niistä kerron, kun saan ne kuivaksi ja kuvattua.

Kauan odotettujen, kaivattujen

elokuisten
 aurinkopäivien iloa Sinulle
toivotteleepi

Kaisu






..  

20 kommenttia:

  1. Kylläpä on tyylikäs toteutus. Tykkään itse tosi paljon tuollaisesta harmaantuneesta puusta, ja voi ihanuus tuota pientä luukkua seinällä<3 Kokonaisuus on ihan täydellinen - kannatti tuumailla ja suunnitella:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisustellen ihanista sanoista! Kyllä minustakin siitä tuli kiva. Nimenomaan tähän miljööseen soppeli! Ja tuo luukku on ns. piste iin päällä! :)

      Poista
  2. Harmaa puu on minunkin suosikkia. Mukava olla tuollainen puuhastelupöytä ulkonakin. Tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pikku Akka. Harmaassa puussa näkyy tuulen tuiverrus ja elämän jäljet. Ja se on monesti jotenkin "sisukkaan" näköistä värkkiä, aivan kuin kelottunutta! :)

      Poista
  3. Voe ku nättie:) Ruusun paikka varmasti! T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusun paikka silloin ja nyt kanervia ja käpyjä! :)

      Poista
  4. Kaunis! Sopii hyvin tuohon vanhan hirsiseinän kylkeen :) kyllä tuossa kelpaa puuhastella monenmoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tauvonpaikassa on niin hirsistä ja harmaata. Kiitos Nanni! :)

      Poista
  5. Onpas se kyllä hyvännäköinen ja istuu kuin nakutettu tuohon hirsiseinän kupeeseen <3 Täälläkin liputetaan harmaantuneen puun puolesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia sinullekin Eerika kauniista sanoista. :) Kyllä harmaantuneessa puussa on vara parempi!

      Poista
  6. mahtava,tosi kaunis pöytä :) ja tuo ruosteinen kranssi vielä päällä... raskiiko sitä edes istutus-pöytänä käyttääkään ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Piikkilankaa on tullut väännettyä jonkin verran mökillä ja toki istutuspöytäkin sai omansa. :)
      Eiköhän siinä tule näperreltyä. Näppärästi laasee roskat vain maahan ja on taas siisti pöytä! :)

      Poista
  7. Onpa se hieno <3 Sopii paikalleen kuin nakutettu! Emaliastiat ovat kyllä minunkin heikkouteni. Jotain käsittämättömän viehättävää niissä on. Kerrassaan suloisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! <3
      Minulla on pieni keräilyerä noita emalikippoja meidän grilliladossa. Pitää joskus niitäkin vilahduttaa täällä. Niissä on nostalgiaa!

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos! Omannäköinen pöytä siitä tuli! :)

      Poista
  9. Niin ihana pöytä ja kauniisti olet asetellut tavaroita koristeeksi. Ihastelen myös tuota betonissa uitettua liinaa, aivan mahtava. Niin paljon kauniita yksityiskohtia <3 Yhdessä puuhastelu on niin mukavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä esineet tulivat aika vauhdilla silloin "valmistujaispäivänä" pöydälle! ;) Liina on aivan huippu käytännöllinen. ;) Ei lennä tuulessa, eikä tahrojakaan näy. Muutaman olenkin jo lisää uitellut betonissa ja niistä on tulossa jotain pientä kivaa "syssyn" päälle...

      Poista