Maaliskuiset sukat

Juuri nyt voisi sanoa, 

että kevät keikkuen tulevi. 

Meilläpäin on nimittäin niin aurinkoista ja kaunista.

Vesi tippuu räystäiltä ja vähäiset lumikasat madaltuvat. 

Tiet olivat yllätyksekseni illalla jo aivan sulina, 

kun kävin kävelylenkillä. 

Vanha sanonta "maaliskuu jo maata näyttää" 

voipi käydä kohta todeksi. 

Kylvin äsken ylivuotisia rairuohon siemeniä multaan. 

Saapa nähdä lähtevätkö ne vielä itämään.

Maissin jyviäkin piilotin multaan 

vahvan vihreän kasvun toivossa.  

Maaliskuisia puuhia! 

Maaliskuu on manttelinvaihto,

mattopiiska ja myllerrys.

Mustarastaan menuetti,

mullantuoksu ja merkitys.

Macchiato, metsäpolku, 

mukulakasvi ja mysteeri. 

Mesikämmenen mielihyvä,

miinusasteiden minuutti. 

-Minna Rissanen- 

Maaliskuu on ollut myös sukkalaatikkohaasteen Alpi-sukat, 

joista minulla tuli ihan omannäköiset. 

Lähdin neulomaan sukkaa ohjeen mukaan 

ja tykästyin lopulta aloituskuvioon. 

Neuloin sillä koko varren 

ja lopulta kuljetin sitä sukan teräänkin. 

Näistä sukista tulikin kiva asuste tälle villatakille, 

jonka löysin vastikään secondhand-löytönä. 

Neuloin sukat Seiska veikka-langasta, sävy 060, hiekka. 

"Aitojen" Alpi-sukkien ohje  löytyy Ravelrystä. 

Ehtisihän tässä vielä ne ohjeen mukaiset Alpitkin neuloa,

mutta oisko se tässä kuussa hyvä näin. 

Maaliskuiset terveiseni Sinulle 

ja mukavaa viikonjatkoa! 

Kaisu 

 

Vinhat-sukat

Kovin vinhasti on helmikuu huvennut,  

mutta sentään ehdin vastata sukkalaatikkohaasteeseen;

siihen, missä joka kuukaudelle tulee uusi sukkamalli. 

Helmikuun haasteessa olikin heti kättelyssä pari haastavaa asiaa minulle. 

En ole koskaan neulonut sukkia fingering langasta eli ohuesta sukkalangasta.

Ohje oli ajateltu jämälankojen ilotteluksi eikä minulla niitä sitten ollut. 

Ruokakauppareissulla nappasin mukaan kahden väristä Viola-sukkalankaa. 

Ohuesta langasta neulominen vaati kyllä aluksi harjoittelua

ja en ole aivan tyytyväinen tuohon lopputulemaan,

mutta menevät taatusti lämmikkeinä. 

Kevyen oloiset sukkaset,

joiden pitäisi kestääkin tuon langan säikeisyyden johdosta. 

Oikaisin ohjetta sen verran, että tein neuloin oikein nuo väliraidat nurjien silmukoiden sijaan. 

Ranskalainen kantapää suomalaisessa jalassa ei ole hassumpi.

 Hienostunut suorastaan! 

Olipa haaste saada kuvattua se tuolta jalkapohjasta itsekseen,

mutta hyvähän senkin on täällä näkyä. ;) 

 

Mukava haaste lopulta kaikkinensa 

ja oppia ikä kaikki! 

Josko nyt jo vinhasti veisin sukat kosteiden pyyhkeiden väliin 

tasottumaan ja olestumaan. 

Muutama yö maaliskuuhun ja uuteen sukkahaasteeseen!

Siinä se talvi taittuupi pikku puuhastelussa. 

❄️❄️❄️

Pakkanen on painunut nollaan ja lunta satelee hiljalleen. 

Oikein mukavia talvilomapäiviä kenellä niitä sattuu nyt olemaan 

ja talven iloa meille kaikille! 

Vuodenvartijat

Vuodenvartijat. 

Sukat,  jotka suojaavat talven pakkasilta ja tuulilta sekä 

tuovat turvaa ja lämpöä kun vuosi vaihtuu ja uusia tuntemattomia päiviä kohden kuljetaan. 

Vuodenvartijat. 

Niin uljaalta kuulostava sana 

ja niin mukava, innostava haaste heti vuoden alussa. 

Viime vuonna käsityöt jäivät syystä ja kolmannesta vähemmälle. 

Uuden vuoden toive on, 

että saisin tänä vuonna tehtyä erilaisia käsitöitä 

ehkä innostuisin jostakin uudesta tekniikastakin.

Lähdin tähän tammikuiseen sukkahaasteeseen mukaan seiskaveikkojen jämälangoilla. 

Lankakorin hyödyntäminen/tyhjentäminen on itsessään jo mukava ja puhdistava juttu. 

Neulomiseen tuli jännityselementti harmaan langan riittämisestä 

ja lopulta sitä jäi noin metrin pituinen pätkä;  

parsintalanka, jos sukat sattuvat kulumaan puhki. 

Nämä sukat on neulottu #sukkalaatikko2026 -haasteen tammikuun ohjeella. 

Se löytyy Ravellystä ilmaisena - ainakin tällä hetkellä. 

Kuviomalli on kahdella jaolliselle silmukkamäärälle ja se oli tosi helppo neuloa. 

Kuviossa voi hyödyntää mukavasti usemman värisiä jämälankoja.

Tulipa jalanmyötäiset sukat! 

Raskiikohan näitä laittaa sukkalaatikkoon jemmaan vuodeksi  

vai jättäisikö heti jalkaan?

 

Kun kävin äsken nappaamassa kuvia. 

keskipäivän aurinko viipyili ihanasti puiden latvoissa. 

Pakkanen paukkuu nurkissa. 

Vuodenvartijat ja muut sukkaset ovat nyt tarpeen, 

mutta tammikuinen valo ja hetken paiste tuo aina toiveikkaan mielen 

pimeyden ja kylmän väistymisestä ajallaan. 

Nyt on perinteisesti aika uusille tuulille, 

uusille ajatuksille, uusille harrastuksille ja haasteilla.

Löysitkö sinä jonkun haasteen tai innoituksen tuleviin päiviin? 

Vinkkaapa minulle! 

❄️❄️❄️

Talven kauneutta ja ihanuutta Sinulle! 

Lahjasukat, joissa on ristiinvahvistettu kantapää

Innostuin alkuvuodesta #sukkalaatikko -haasteesta,

mutta kovin hitaasti sukkainen laatikkoni 

on toistaiseksi täyttynyt.

Onneksi näihin haasteisiin voi osallistua sopivalla rentoudella

ja tilanteen mukaan.

Kesäkuun haasteena oli käyttää itselle uutta tekniikkaa.

Näissä lahjaksi neulomissani sukissa on 

ristiinvahvistettu kantapää.

Sillä tulee kaunis, korimainen pinta kantalappuun.

Kesäkuun aurinkopäivinä oli helppoa

 neuloa lämpimiä ajatuksia silmukoiden lomiin.

Hand made with warm wishes.

Heille molemmille.

🤍🖤

Nämä valkoiset seiskaveikkalaiset neuloin 

synttärilahjaksi syksyllä opintonsa aloittavalle.

Mustat, 

malliltaan yksinkertaisemmat 

seiskaveikkalaiset sai syksyllä opinnot aloittava poikani.

Tykkään resorin 3 oikein, 1 nurin rytmityksestä,

jonka myötä sukka "istuu" hyvin jalkaan.

Tuo malli jäi mieleeni kauan sitten Marian huoneessa -blogista.

Näin me opimme toinen toiseltamme täällä toistemme juttuja lukiessamme.

"Minun ystäväni on kuin villasukka,

joka talvella lämmittää."

Tänä aikana, 

kun kaikilla tuntuu olevan kaikkea,

sukat ovat käytännöllinen lahja ja ennen kaikkea lämmin ajatus

ja yleensä ihmiset rakastavat villasukkia.

Jospa nämäkin sukat tuovat tsemppiä ja lämpöisiä ajatuksia

opiskelijoitteni arkeen, 

kun ne alkavat elokuussa

ja he avaavat  uusia ovia

uusissa maisemissa omilla tahoillaan.

Onnea matkaan ja opiskelun iloa

teille L ja J

ja lämpimiä varpaita!