"Olan yli nauha" ompelemalla

Heinäkuun alussa ompelin avaimenperiä, klik.

Innostuin nyt vielä laittamaan kuvia ja tekstiä näistä kahdesta

olan yli laitettavasta avainnauhasta,

jotka myös ompelin.

Tuo ensiksi ompelemani olan yli kulkeva nauha oli mielestäni vähän liian leveä.

Ompelin toisen nauhan kymmen senttiä leveän kaitaleen sijaan 

viisisenttisestä ja 140 senttiä pitkästä kangassoirosta.

Kapeammat nauhan päät laitoin aavistuksen päällekkän ja ommelsaumalla yhteen,

Aihion "hampaat" kohdistuivat sopivasti nauhojen keskelle.

 

Tästä toisesta tuli näppärän oloinen ja minun mieluinen.

Otan tuon kapoisan nauhan työkäyttöön

ja laitoinkin siihen jo kommunikointikuvien tunnekuvat.

Onpa mukava jossain vaiheessa lähteä

 kokeilemaan tämän nauhan toimivuutta työarkeen.

Äkkiseltään toimivampi kuin kaulassa oleva kuvanauha

tai vyörenksuun laitettava hissijojo,

mutta jää nähtäväksi ja koettavaksi myöhemmin!

Poikanen otti pikaisesti  kuvan.

Kuvan, josta toiveeni mukaan kaikki ylimääräinen on rajattu ja olennainen näkyy.

On se ihana!

Ja tuota  ❤ -kuvaahan pitäisi vilauttaa tuon tuostaki

ja tuhlata "oot ihana" -sanoja sanomalla uudestaan ja uudestaan.

Opetella ja  opetella,

että ei lspset kehumisesta ja hyvistä sanoista pilalle mene!

Eikä me aikuisetkaan!

Tämän nauhan kankaan mittomisessa minulla oli  käynyt sellainen kömmähdys, 

että keskellä kaistaletta ei ollut kukkasia 

ja nyt ne vähäiset kukkaset ovat taitettuna nauhan sisään.

Eli  näissä ompeluksissa pitää aina keskittää kuviot keskelle kaitaletta,

jos haluaa niitä nauhaan näkyviin!

Nyt minä taidan muistaa tämän,

sillä opin tekemällä sekä kantapään kautta.

Olkoot tämä nyt tällainen kukaton syysnauha,

kun näyttää nuo luonnon kukkasetkin lakastuvan 

ja syksyn lehdet värjää maisemaa.

Niin yllättäen  taas tultiin näihin

kylmeneviin päiviin ja muuttolintujen lähtöön.

Kesä hiipui kuin huomaamatta pois! 

💛💛💛