12. helmikuuta 2020

Ensimmäiset kirjoneulesukkani




Uu-hu-huu!
Noin ruukasi sanoa appeni aikoinaan
ja sitä samaa sanoo mieheni, lapsemme, lapsenlapsemme,
miniämme, vävy
ja toki minäkin,
kun olemme hektisen, yllättävän tai helpottavan asian äärellä.

Tuo huokaisu sopii tosi hyvin tähän iltaankin.
Olen nimittäin saanut kuin saanutkin valmiiksi ajallaan
yhteisneulonnan ystävänpäiväsukat .

Välillä oli haastavaa ja kuvio meni sekaisin
ja lankojen kuljetus takkusi,
mutta pääosin sukka eteni toivotusti päivä kerrallaan.


Tuo KAL (knit along) eli kudotaan yhdessä oli kyllä huippu juttu.
Siinä tuli harjoiteltua päivittäin pätkä kuvioneulontaa.

Täytyy sanoa, että neulomissessiosta tuli kahdessa ja puolessa viikossa jo mukava päivittäinen tapa.
Mieskin kyseli välillä kannustavasti,
että joko olet päivän neulomisen tehnyt 
tai sanoi, että hän voi paistaa leivät, niin voit alkaa neulomaan sen pätkän! ;)
Että kudottiin yhdessä täällä kotirintamallakin! <3


Taimitarha-ryhmästä sain kivoja vinkkejä neulomisen saloihin.
Siellä oli jaossa mm.tämä Novitaknitsin sivulla oleva juttu,
josta sain vinkkiä tuohon lankojen kuljettamiseen.

Ryhmässä jaettiin innostunutta neulomisen iloa ja onnistumisen riemua
sekä kuvia tekeillä olevista sukkapareista ja takkuavistakin sukkien valmistumisista.
Nyt siellä on  sitten näkösällä paljon kauniita, värikkäitä sukkapareja.
Ahkerimmilla neulojilla kahdet, kolmet, jopa neljätkin sukat rintarinnan tehtynä.


Tämä sukan kärkikavennus oli mielestäni tosi kaunis ja varpaiden myötäinen.
Tykästyin siihen ja varmaan jatkossakin hyödynnän tätä mallia.


Minusta oli parasta, että sain mukaani tähän neulontatempaukseen
muutaman naisen läheltäni eli
76 v. äitini, kolme siskoani sekä hyvän ystäväni.
Lisäksi ainakin pari nettiystävääni otti myös haasteeni vastaan. <3

Laitan muutamia kuvia
muistoksi tänne itselleni ja heille.
Näin kivoja, erilaisia, ihanaisia sukkia ja sukan alkuja on tullut samalla ohjeella:



Äitikin innostui yhteisneulomisesta tyttäriensä kanssa ja lähti lankajemmoillaan mukaan.



Yksi siskoistani on punaisen ystävä ja tässä komeilee hänen juuri valmistuneet sukkansa.

Yksi meistä tykkää turkoosin sävyistä ja se näkyi hänen sukissaan, jotka valmistuvat pikku hiljaa.
Ystävänpäiväsukan ohjeethan löytyvät sieltä Taimitarha-ryhmästä
yhteisneulonnan loppumisen jälkeenkin.



Ja sitten nämä pikkusiskon hempeät rosat, joissa oli melkolailla ohjeen mukaiset värit.



Ystäväni on tehnyt sukkansa Niina Laitisen Ystävänpäiväsukka  2020 ohjeen mukaisilla langoilla
ja sukat ovat kuin  vaahtokarkki suklaalla kuorrutettuna.



Kauniita kaikki!

Täynnä karkkeja, jätskejä ja tikkareita.
Ja ennen kaikkea
 täynnä sydämellisiä kuvioita. <3

~~~~

Minä olen kyllä iloinen tästä neulontamatkasta
ja näiden ensimmäisten kirjoneulesukkieni valmistumisesta.

Ja kuka nämä ystävänpäiväsukat sitten saa?

Laitan nämä omiin jalkoihini.
Nyt välitän itsestäni niiin paljon,
että otan nämä itselleni käyttöön.
Nämä ovat ensimmäiset omatekoiset sukat itselleni.
jos kouluaikaisia ei lasketa.

~~~~

Päivä on vaipunut jo myöhäiseen iltaan,
kun tätä lopettelen.
Perheen pienimmäinen eli nuorimmainen oli minulla kuvaajana tänään,
että sain tämän postauksen "purkkiin".

Uu-hu-huu.
On ollut niin paljon ohjelmaa menneellä viikolla
ja tälläkin,
että blogikierroksellekaan ei ehdi.
Mutta viikonlopun valmistujaisten jälkeen palaan tänne ajan kanssa.

Hyvää yötä,
enkelit myötä! <3

15 kommenttia:

  1. Oi ihanuus millaisia sukkia! Kyllä saa olla taitava että noin upeita pystyy loihtimaan. Ei kyllä onnistuisi ikipäivänä itseltä:) Hienot kuvat on nuorimmainen ottanut♥ Mukavaa viikon jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi! <3 Silmukka silmukalta ne kuviot siihen vaan muotoutuvat. Pikku hiljaa.
      Saattaisipa onnistua sinultakin, kun niin taitava sorminen olet muuten! <3

      Poista
  2. Nätit sukat tuli! Mulla on vähän kesken vielä, kun on ollut niin monenmoista illat täynnä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illat ovat kyllä lyhyitä ja tämä otti kyllä oman aikansa, jos aikataulussa meinasi pysyä.
      Jään odottelemaan, milloin vilautat sukkiasi! <3

      Poista
    2. Saatan vilauttaa muutaman muun työn ensin, jotka ovat jo hetken aikaa olleet valmiina. :)

      Poista
  3. Ensimmäisiksi kirjoneulesukiksi on kyllä tosi hienot <3 Saat olla ylpeä itsestäsi ja saapastella ilolla noissa villiksissä :) Löysin blogiisi ja jättäydyn linjoille ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TErvetuloa Tau(v)onpaikkaan Onneli! <3
      Näistä tuli kyllä oikeinkin näppärät ja iloinen olenkin kyllä lopputuloksesta ollut!

      Poista
  4. Ai että teitä taitavia ihmisiä ❤️ Ja heti ensimmäisenä noin monimutkaiset, wau ❤️ Minä teen sujuvasti vain raitasukkia ;) Ostin jo kerran kirjoneuletta varten langat, mutta niillä on jo muutama vuosipäiväkin ollut. Puuttuu taitoa ja rohkeutta... Onneksemme on teitä taitureita ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. rita,
      kannattaa kokeilla tuollaista pätkä päivässä juttua helpolla mallilla.
      Tällä Niina Laitisella on monta sukkakirjaakin, joista varmaan harjoittelumalli löytyy.
      Ja tämä Taimitarha ryhmä! Äitienpäiväsukat tulee kuulema seuraavana. Kannustan sinua kuulolle! <3

      Poista
  5. Niin upeita sukkia sinulla siellä.
    Hyvää Ystävänpäivää sinulle.💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula, Villatuta!<3
      Villaiset sukat voi olla kauniitakin!

      Poista
  6. Aivan ihanat sukat. Se näissä yhteisneulonnoissa on just niin kiva, kun ohjetta tulee vaan pieni pätkä kerrallaan.. (Vaikka sen pienenkin ajan löytäminen on joskus arjen keskellä haasteellista..) Mulla on just yhdet lapaset peukkuja vaille valmiina, ja seuraavana puikoille taitaa taas päätyä kirjoneulesukat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raisa! <3
      Tämä oli kyllä koukuttavaa touhua. Aika piti yrittää ottaa, että pysyi mukana. Muuten minulla olisi saattanut jäädä kesken koko homma.

      Lapasten tekeminen olisikin kivaa vaihtelua välillä...

      Poista