4. heinäkuuta 2019

Kätevä pyykkipoikaessu ja ajatuksia sen myötä





Onko sinulla vielä se kätevä pyykkipoikapussi käytössä?

Minäkin laitan pyykkinarut ulos sitten, kun kotimme on valmis. 


Muistin tuon talvisen keskustelun tyttäreni kanssa pyykkejä ripustaessani.

Heidän uusi kotinsa on valmis  ja nyt on pihatöiden aika. 
Siihen kuuluu myös pyykkinarujen laittaminen
ja sitä myöten ikioma pyykkipoikaessu;
niin kuin on hänen mummullaan ja äidilläkin. <3

"Kohta saa pyykin ulos
ja olen taas samassa työssä
äitini kanssa, hänen äitinsä
ja äitinsä äidin.
Käsissä puhtaat vaatteet, 
edessä kesä,
ripustamisen hetki
varattu yksityiseen iloon."
-Anja Salokannel-


Pyykkipoikaessu on kätevä apulainen pyykkien ripustamisessa.
Siinä pyykkipojat ovat kätevästi käsien ulottuvilla.

Minulla on käytössä koululaiseni tekemä pikkuessu, 
jonka kankaan hän on itse värjännyt.

Sitä voisi käyttää essun tavoin,
mutta minulla nauhat ovat päistä solmussa niin,
että se on aina valmiina kaulaan sujauttamista varten. 



Ostin Kotikulta -keittiöpyyheparin,
joiden sävyn tiesin olevan tyttärelleni mieluinen. 

Leikkasin essun pystysuunnassa olleesta liinasta, 
niin sain hyödynnettyä pitkän sivun reunat näppärästi nauhaan. 
Tämän pyykkipoikaessun korkeus on 34 cm ja leveys 37 cm .

Tein tähän omasta essustani poiketen nauhakujan.
Sen myötä pussukka asettuu kauniisti,
jos hän ripustaa sen kaulaansa! <3


"Aikaisesta keväästä syysmyöhään
astelen polkua tuvasta pyykkinarulle,
tuuletan ajatukseni samalla
kun ripustan pyykkiä kuivumaan,
puhdasta pyykkiä....

Jokainen vaate uusi ajatus.
Minun maailmani,
minun ympyräni."

-Anna-Liisa Myllyneva-


Pyykkien ripustaminen on minusta rauhoittavaa.

Siinä vaate vaatteelta,
sormenpäitten kautta,
ajatus kulkee, 
siirtyy, polveilee.

Samalla luonto hoitaa tuoksuillaan,
linnut lauluillaan
ja vähitellen arkisesta puuhasta,
vaatteiden rivistöistä tulee pihan perälle minun oma tilateokseni. 

<3

Pyykkien ulkokuivaamisessa hyödynnän ympäristöystävällistä tuulivoimaa
ja sehän on energiataloudellista.
Ja mikä parasta;  vaatteet  eivät kulu ja kitisty ulkona 
niin kuin usein käy kuivausrummussa.
Ja tahratkin häviävät luomusti auringon sädehoidossa!  

Ulkokuivattujen pyykkien tuoksu ja tuulen tuivertama kankaan sileys on vahva lapsuusmuisto.
Aina yhtä ihana palkka pyykkien ’räpsimisen’ vaivasta.


Liittyykä sinun pyykkipäivääsi jotain vahvoja tunteita tai perinteitä?
Onko sinulla tapana kuivattaa pyykkejä ulkona?
Missä sinä pidät pyykkipoikiasi?


-Kaisu-










21 kommenttia:

  1. Miten kätevä ja kaunis! Meillä ei tällä hetkellä ole pyykkinarua ulkona, edellinen teline meni rikki ja uusi on vasta suunnitelmissa. Välillä vien paitoja henkareissa mattotelineeseen kuivumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIitos Hannele! <3
      Josko sinä vielä joskus telineen saat pihallesi niin muistapa sitten tämä kätevä apulainen! <3

      Poista
  2. Hieno essu! Minulla on henkariin ommeltu pyykkipoikapussi, mutta tuo essu olisi kyllä kätevä. Pitääpä ommella tuollainen. Pyykin ripustaminen ulos on ihan lempikotityö. Joskus laitan pyykit ulos pakkaseen ja kesällä pihalle aina kun sää sallii. Ulkona kuivatun pyykin tuoksu on niin ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! <3 Ihana kuulla. että täältä löytyy sielunsisaria tässäkin asiassa. Ne pakkasessa kuivatut lakanat, jotka tuodaan sitten sisälle sisältävät vielä erityisannoksen ulkotuoksua. Se leviää koko kotiin! <3
      Olisi hauska nähdä se sinun hengariin tehty pussi!

      Poista
    2. Täällä löytyy kuva pyykkipoikapussistani
      https://marianhuoneessa.blogspot.com/2010/04/kevatta-ilmassa.html?m=0

      Poista
    3. Kiitos Maria!
      Kävinkin siellä sinun blogissasi kurkkimassa ja löysin sen ihanan pyykkipoikapussisi ja paljon muuta kaunista. Liityin myös lukijaksesi! :)

      Poista
  3. Tykkään pyykkihommista! Puhtaiden pyykkien meditatiivisena toistuva viikkaaminen on yksi lempipuuhani. Ulkona ripustan pyykit mietitysti: sukkaparit vieretysten, tietyt värit vierekkäin. Katselen auringossa narulla roikkuvien vaatteiden varjoja, ihailen valkoisten lakanoiden läpi kuultavia asioita.
    Arjen harmoniaa, mieli rauhoittuu ♡.

    maria täältä lomamatkan varrelta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. maria <3
      Erotan sinut edellä olevasta Mariasta nimen kirjoitustyylistä! <3
      Sinäkin samanlainen arjen taiteilija kuin minäkin. Pyykeistäkin saa silmän iloa, joka näkyy keittiön ikkunaani. Siellä se liikkuu tuulessa! Täällä kun lähes aina tuulee. Kotiseutuetu! :)
      Ja pyykkien taitteleminen pyykkinarulla on se osa tätä "pyykit" -ihanuutta. Tuulen silittämät vaatteet kauniisiin pinoihin ja kaappiin.
      Kiitos ja ihanaa matkaa SInulle ja perheellesi! <3

      Poista
  4. On ihana ja tosi kätevä pussukka 😊 Minulla pyykkipojat on ulkona Narcissa kiinni. Siellä ne ovat usein kyllä vähän edessä. Tuollainen olisi paljon parempi 👍😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli! <3
      Kyllähän ne "pojat" siellä naruillakin ovat käden ulottuvilla, mutta auringossa ja paahteessa, pakkasessa ja tuulessa haurastuvat ja värinsäkin menettävät. Vaikka eihän nuo kalliita ole uusiakaan aika ajoin niin onhan se luontoa/rahaa säästävä ajatus tässäkin taustalla. Voi miten se onkin sisäistynyt tuo asia, ettei turhaa kuluta, tee muovijätettä, tuhlaa. :)
      Ihania pyykkipäiviä Sinulle! <3

      Poista
  5. Mummillani oli aina pyykkipoikapussi!
    Se oli lapsena minusta niin kiva ottaa mukaan pyykkinarulle ja olla mummin apuna. =)
    Mainio apu edelleen tuo pussukka ja varsin kaunis!
    Pitäisi itsekin hommata tuollainen. =)

    Ihania kesäpäiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susanna <3
      Eikö olekin ihana, miten muistojen kätköstä nousee mieli- ja tuokiokuvia, kun jonkun asian näkee ja kohtaa. Ja ne muistot liittyvät usein äitiin ja/tai mummuun, kun on yhdessä touhuttu ja siinä touhutessa opittu elämää ja elämästä.

      Hommaapa tällainen niin mummumuistot pääsevät elämääsi mukaan ja siirrät sitä taas osaltasi eteenpäin. <3

      Kesäpäivien ihanuutta Sinulle! <3 Siellä varmaan tarkeneekin!

      Poista
  6. Onpas kätevä! Meillä pyykkipojat säilytetään ihan narulla vaan, kuten lapsuudenkodissanikin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raisa <3
      Varmaan useimmat säilyttävät siellä narulla, minne ne kuuluvatkin. Luulen, että tämä pussi-idea on lähtenyt siitä, että puiset pyykkipojat vähän kärsivät jatkuvasta ulkoilusta. Luulen, muistelen. ;)

      Poista
  7. Mahetsu essu! Minäkin säilytän pyykkipojat narulla.Tuo pyykin kuivumaan laittaminen ei ole minun mielipuuhaa. Tiedänkin miksi; ensinnäkin sitä on paljon ja lyhyenä ihmisenä joudun aina jotenkin kurottautumaan ja niskani eivät aina siitä tykkää.Toki en ole vakiripustaja:) Puhdas pyykki saa kuitenkin minut hyvälle tuulelle,olkoonkin, että vaatehuolto on välillä hyvinkin suoritusta. T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirta <3
      Mahetsu, kiva sana, positiivinen kaiku!
      Kyllähän se pyykin pyörittäminen on työtä ja totista arkea, silloin kun on paljon pyykin tekijöitä. <3 Mutta onneksi on myös muitakin pyykin ripustajia ja taittelijoita, sukan parittelijoita.
      Josko joskus saisit narut vähän alemmas! <3

      Poista
  8. Pyykkien ripustaminen narulle on ihanaa puuhaa. Ja niiden liehuntaa kesätuulessa on suorastaan terapeuttista seurata! ♡ Keväällä, kun muutimme tänne maalle, virittelin ensitöikseni pyykkinarun torpan nurkalta pihlajan runkoon. Ilman pyykkinarua en pärjäisi! 🤗

    Minullakin on käytössä pyykkipoikaessu, jonka kiepautan vyötäisille pyykkihommiin lähtiessäni. Se on ikivanha, muisto edesmenneestä mummistani. Sen kangas on jo hauras, melkein puhki kulunut. Monta kertaa on ollut ajatus ommella uusi essu, pellavaisen kankaankin siihen jo löysin, mutta vielä en ole joutanut sitä ompelemaan.

    Kauniin maanläheisen sävyisen essun olet ommellut tyttärellesi, joka kaulaan ripustettavana kuulostaa oikein kätevältä. Ehkäpä minäkin ompelen seuraavaksi sellaisen. 😙

    Pyykki- ja kesäpäivien iloa Sinulle! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, kun niin moni nauttii puhtaiden pyykkien ripustamisesta. Se on sitä suomalaisten äitien verenperintöä ilmeisemmin! <3

      Kyllä pyykkinaru ja juurikin puusta puuhun viritettynä kuuluu sinne torpan pihapiiriin. Se on osa sitä vanhaa miljöötä!

      Ihana, kun mummosi kulkee mukanasi pyykkinarureissuilla. Muistoissa ja essussa. Sinä siellä samassa puuhassa kuin hän aikanaan. Nämä arkiset jutut ovat aika sydämellisiä, kun niitä alkaa pohdiskelemaan ja syvemmin miettimään. <3

      Maanläheinen on juuri se sana, minkä perusteella kankaan valitsin. Tiedäthän hänet ja hänen puitteensa. Sinne ei riemunkirjava sovi, paitsi siinä lasten vaatepyykin iloisessa liputuksessa. <3

      Ihania kesäpäivien kotoisia puuhia Sinulle! <3

      Poista
  9. Ulkona lepattava pyykki kuivumassa, tulee ihana tuoksu ja miltei sileää, jos on 'paukauttanut' pyyhkeet, paidat ja lakanat ennen ripustamista. Pyykkipoika pussi on vaihtunut koriin, jonka kiinnitän koukulla naruun, siinä ne 'pojat' kulkevat vieressä sopivalla korkeudella. Aurinkoista kesää. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo "paukauttaminen" eli "räpsäyttäminen" on tärkeä osa pyykinripustamista. <3
      Monenlaisia pyykkipoikien säilytyksiä olen lukenut täällä ja toisaalla tämän päivityksen tiimoilta; korissa, sankossa, pussissa, narulla. Jokainen on löytänyt oman toimivan tyylinsä tässäkin arkisessa asiassa!
      Kiitos Irmeli! <3

      Poista
  10. Tuttu essu! Tein itse essuja nuorena tutuille lahjoiksi. Iloisesti yllätyn edelleen, kun siskoni käyttää sitä vuosi toisensa jälkeen. Toimii kuulemma hyvin myös siivouspäivänä pikkutavaroiden keräilemiseen...

    VastaaPoista