Kevät on täällä. 🤍
Aurinko paistaa ja maljakkossa hyötämäni omenapuun oksa on alkanut
kukkimaan juuri sopivasti vapuksi,
aavistuksen omaiseksi tuulahdukseksi tulevasta ihanasta ajasta.
Tuo omenapuun kukinto on yksi kauneimmista kukinnoista
ja on niin harmi, että se on kovin lyhytaikainen ilo.
Omenapuun kukintojen myötä muistin tämän edesmenneen taiteilijan,
Matti Korhosen keväisen taulun "Omenankukat".
ja ripustin sen kaapin kätköistä eteisen seinälle.
Se tuntui juuri nyt sopivan tähän
kukkivan oksan ja huilunsoittajapojan seuraan.
Tämä tussityötekniikalla tauluja tehnyt taiteilija oli muuten aikanaan kuvaamataidon opettajani
ja kotipitäjäni värikäs persoona taiteilijakodissaan Hunningolla.
Viikko sitten leipasin gluteenittomia munkkeja tällä Leipurit.fi sivuston pullaohjeella,
jonka olen todennut parhaaksi tämän astisista gluteenittomista pullaresepteistä.
Munkit onnistuivat sanoisinpa jopa täydellisesti.
Yksinkertaisen taikinan tekeminen onnistuu kätevästi tavallisella sähkövatkaimella.
Lisäsin taikinaan yhden teelusikallisen vanilliinisokeria.
Siitä tuli kiva donitsimainen lisämaku.
Kannattaa muistaa taikinaa tehdessä, että mainittu jauhomäärä riittää
ja se on esimerkiksi Semperin jauhoissa yksi paketillinen.
Pyöräytin reiät munkkeihin leipoessani
ja kohotin niitä tunnin verran uunipellillä liinan alla kodinhoitohuoneen lattialämmössä,
josta olen löytänyt näille gluteenittomille hyvän kohotuspaikan ja -lämmön
ja munkitkin kohosivat kuohkeiksi.
Paistamiseen olen käyttänyt nykyään Borgesin rypsi- ja ekstra-neitsytoliiviöljyn (20 %) sekoitusta.
Ihana tämä keväinen munkkiperinne!
Munkit maistuvat niin herkuilta
tuoreeltaan ja toki myöhemminkin
pakkasesta sulatettuina ja sokeroituina.
Mutta onhan niissä oma hommansa,
että saavatkin olla kerran vuodessa tehtäviä herkkuja.
Kevätbongaus jatkuu.
Munkit ja sima,
pyrstöään keikuttanut västäräkki,
harmaan tienposken keltainen väriläiskä,
pienten aurinkojen, leskenlehtien valo,
nokkosperhosen kevättanssi yli pihanurmen.
Vapun iloa ja kevään riemua Sinulle ja läheisillesi.
