Kirpputorilöytöjä

Niin kovin harvoin tulee nykyään 

piipahdettua kirppiksellä.  

Lokakuun lopussa olleella syyslomalla oli

 aikaa kierrokselle. 

Parasta oli, että bongasin sieltä muutaman 

mieluisan löydön. 

Yksi niistä oli Matti Korhosen taulu,  serigrafia 51/100,  

 joka päätyi hetimiten ostoskoriin. 

Taulu maksoi vitosen. 

Kierrätyskeskuksesta löysin kaksi uutta soivaa laulukirjaa.

 lastenlaulut ja joululaulut. 

Molemmat maksoivat 5 e eli ei ollenkaan paha hinta. 

Pattereiden lisäämisen jälkeen melodiat soivat iloisesti. 

Toki olisi vielä mukavampi pienille,

jos noissa kirjoissa kuuluisi myös laulu sanoineen.

Onneksi on kuitenkin sanat näkyvillä, että aikuinen voi sanoittaa. 

Tämä pelaamaton, lapsuudesta tuttu Kimble-peli maksoi kolme euroa. 

Tämä klassikko tuli markkinoille 1967

 ja sitä pelattiin vanhempien ja sisarusten kesken aikanaan peli jos toinenkin. 

Tulevana jouluna napsutellaan taas noppaa lasten ja lastenmielisten kanssa! 

Nuo lastenjutut olivat toki kivoja löytöjä, 

mutta tällä taululla on erityinen merkitys. 

Taiteilija Matti Korhonen oli meidän molempien 

kuviksen opettaja ja mieheni luokanvalvoja yläasteella;  

tuttu peroona lapsuuden kotipitäjästä, jossa hänen taiteilijakoti Hunninko sijaitsi. 

Matin tyyli oli tussitekniikka,

jolla hän saattoi kuvistunnillakin edistää opettajan pöydällä tekeillä olevaa työtään. 

Aluksi hänen taulunsa syntyivät pienistä ympyröistä, 

mutta myöhemmin hän vaihtoi pieniin viivoihin. 

Tämän taulun paljaat, lehdettömät puut kuvaavat talviaikaa:

puunrunkojen tummuutta lumen valkoa vasten. 

 Tämä taulu tuntuu sopivan meille niin aiheensa kuin muistojen puolesta. 

Taulu sai paikan eteisen seinältä.

Sen alla olevan lipaston päälle kerään taas 

talvimaisemaa metsineen.  

Pikkuhiljaa hahmottelen tuota maisemaa 

-niin kuin Matti aikoinaan piirteli viivoja puitten oksiin.  

Pikkuhiljaa joulua kohden. 

~~~~~~

Mikä on sinun viimeinen kirppislöytö, josta sinä iloitset?