12. marraskuuta 2020

Pitseistä kieputettu kranssi



Marraskuu on kulunut kuin siivillä jo sen puoliväliin.
Joulusta kuiskitaan siellä ja täällä.
Pimeisiin marraskuisiin päiviin tulee iloa ja valoa lähestyvän juhlan valmistelemisesta.
Onneksi korona ei kiellä joulua.
vaan oikeastaan päinvastoin mahdollistaa paneutumisen kodin laittamiseen ja  
joulufiilistelyyn.

Minultakin kysyi ihana työtuttu, että olenko jo aloittanut jouluaskartelut.
Itseasiassa vähän hämmennyin,
kun enhän minä ole rikkaa ristiin vielä laittanut,

Yleensä tässä vaiheessa on ollut jo monenlaisia väkerryksiä ja virityksiä vireillä,
mutta nyt päivät ovat täyttyneet kaikesta muusta kuin kätten töistä.

Välillä elämässä on päiviä, joihin ei päivä paista.
Eteen voi tulla ihmissuhteissakin yllättäviä asioita,
käsittämättömiä juttuja,
jotka aivan kuin lamaannuttavat hetkeksi totaalisesti.

Välttämättömän saa tehtyä
ja loppu aika menee ihmetellessä,
ajatuksia järjestellessä.

Tyyneysrunon sanoin voi vain toivoa itselle

 tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa,
 rohkeutta muuttaa, mitkä voin
ja viisautta erottaa nämä toisistaan.




Tänään innostuin. 

Etäkoulutuspäivän jälkeen kaivoin esille kauan sitten kirppikseltä ostamani pitsit
ja kieputin ne fleecesuikaleella päällystämääni styroxrenkaaseen.
Hyödynsin kranssiin muutaman isomman helmen lisäksi helmiä rikkoutuneesta hiussoljesta. 

Pitsikranssi sai paikkansa lasiovesta.
Kuvaaminen oli aika haastavaa hämärän hyssyssä,
kun jokapaikasta tuntui peilautuvan lasiin valoja ja heijastuksia.

Siinä kranssi ja kauniit elementit ovat silmieni alla.
Jonkun ahkeran, taitavan ihmisen virkkaamat ihastuttavat pitsit,
menneiden joulujen paperienkeli
ja pienet, kauniit kierrätyshelmet.
Kaikki sulassa sovussa keskenään loistensa lomassa,
toinen toisensa kauneutta korostaen.


Kieputin tuohon kranssiin myös tunteitani siitä.
että jälleen yksi poikanen on lähtenyt siivilleen.
Koti hiljenee,  huoneet tyhjenevät,
kattila pienenee.

Elämä on yhtä muutosta.
Myötästä ja vastaista.
Välillä on tyventä ja välillä tuuli tuivertaa navakasti.

Aikansa kullakin tämän taivaan alla.
Mikään ei ole pysyväinen olotila
Suuntana on valo ja toivo.
Kaiken yllä rakkaus.

~~~~~~~~

Kävin kurkkaamassa blogissa noihin pitseihin liittyvää aikajanaa ja löysin täältä
aikalailla tähän hetkeen sopivan päivityksen
 lähes tasan neljän vuoden takaa.

~~~~~~~~~

Näihin tunnelmiin tällä erää.
Valoa kohti! 
<3 


14 kommenttia:

  1. Aika menee ihan liian nopeasti. Tykkäsin postauksestasi,kauniisti kirjoitat vaikeammastakin asiasta! Hämärää,suorastaan mustaa. Valoa kohti. Ostin tänään vinon pinon adventtikalentereita. Aina ne saa lapsen mielen sykähtämään. Kaunis kranssi sinulla! T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana saada sinulta postia pitkästä aikaa. <3
      Mietin kirjoitanko, mutta ajattelin näin olevan hyvä ja itseasiassa kirjoittaminen selkiyttää omia ajatuksiakin. Olen sinut jo tapahtuneen kanssa!

      Suklaakalenterit ovat kyllä lapsille tärkeitä ja siitä se joulunodotus aina lähtee. Kaksi kalenteria pitää hommia meidän joulunodotukseen. Vähiin ne menee ennenkuin loppuvat kokonaan. <3

      Kiitos kranssitykkäyksestäsi! <3

      Poista
  2. Nyt olet saanut jouluvalmistelut valmiiksi ja noin kauniisti vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli sellainen pieni jouluvalmistelujen avaus.
      Siitä on iloa joulun jälkeenkin, kun vaihdan enkelin toiseen koristeeseen.

      Kiitos Sartsa ja ihanaa marraskuun loppupuolta! <3

      Poista
  3. Onpa kaunis kranssi! Kaunis ja jouluinen myös.
    Minulla on sinulle haaste blogissani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Siitä on iloa pitkään.
      Kävin kurkkaamassa haasteen ja vastailen siihen joulukuun alussa!

      Poista
  4. Oi, onpa kiva idea! Kaunis lopputulos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pikku Akka. <3 Nämä pitsit odottivat kyllä monta vuotta ja tämä ajatus oli vireillä pitkään.
      Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;)

      Poista
  5. Ihanan herkkä kranssi.Tykkään tuosta enkelimallista josta itsekin olen tehnyt puuhelmipää kirjansivuenkeleitä. Töissä askarreltiin jokunen vuosi sitten joulunalusviikolla asiakkaitten kanssa näitä enkeleitä. Meillä oli käytössä poistettuja kirjoja ja nuottivihkoja. Vanha kirjansivu näyttää sinullakin olevan käytössä. Halauksin Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa!<3
      Tämä enkelimalli on vuodesta vuoteen yhtä mieluinen malli.
      Herkkä ja kaunis, jota kierrätysajatus vielä täydentää.
      Jotakin kirjansivuistakin voisi kehitellä tässä, jos aikaa liikenee. ;)

      Poista
  6. Hyvää mieltä tuottaa katsella noita kauniita kranssejasi Kaisu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että ne tuottaa iloa toisaallekin. <3 Jaettu ilo, kaksinkertainen ilo.

      Poista
  7. Kiitos tykkäyksestä Suvi. <3 Kaapeista voi löytyä yllättäen mitä erilaisempia värkkejä, joista saa kivoja kokonaisuuksia.

    VastaaPoista