22. huhtikuuta 2025

Pieni ja punainen


Kristiinan nakkaama kuukauden haaste, 
’Pieni ja punainen’ tuntui aluksi haastavalle. 
Punainen kun ei ole oikeastaan minun värini.
Haaste jäi näköjään kuitenkin kutkuttamaan mielensopukoihin ja kytemään ajatuksiin.
Eilisellä retkellä hoksasin aika ihanan vastauksen 
tuohon huhtikuiseen haasteeseen. 




Se on se 
-pieni ja punainen, 
 sisukas ja sinnikäs. 
Se kasvaa kuivassa, karussa maassakin; 
kiven kolossa, missä on ollut multaa siemenen verran.

Mieleeni nousi unikkojen äärellä 
myös lapsuuden ’maatiaisunikot’, 
keltaiset, oranssit ja valkoiset kukkaset,
joiden karvaisis nuppupalleroita tuli 
joskus poksauteltua auki. 
Anteeksi äiti! 
Ne olivat vaan niin houkuttelevia, pehmoisia pallukoita! 





Ihastuin punaisiin unikoihin Kreetalla kolme vuotta sitten.
Kylvin niitä sitten kotona lavakaulukseen.
Tuloksena oli hailakat, oranssiin taittavat 
ja kovin hentoiset kukkaset, 
joista löytyi sattumalta vielä kuvakin. 




Viime keväänä ostamani unikonsiemenet löytyivät harmikseni keittiön kaapista. 
Sinne olivat unohtuneet! 
Ripottelin siemenet kokeilumielessä multaan, 
josko kukkaset nousisivat sieltä keväällä. 
Saapa nähdä. 
Epäilenpä, että ei. 
 
Kolmas kerta toden sanoo!
Tänä vuonna kylvän kyllä ajatuksella ja aikataululla 
näitä päivän pirteyttäjiä ja väripilkkuja kotipihaan.
Nämä nimittäin viehättävät minua helppohoitoisuudellaan! 

Palataanpa syksymmällä pieniin ja punaisiin. 
Ehkä erivärisiinkin! 

8 kommenttia:

  1. Löysit kauniin pienen ja punaisen🥰 Unikkoa kylvänyt minäkin siemenpusseista mutta ei niistä niin värikkäitä ole tullut. Täytyy tänäkin vuonna taas ostaa kuitenkin unikon siemeniä👍🌸🏵🌺

    VastaaPoista
  2. Minäkin muistan ne pienet hentoiset "maalaisunikot", oranssit, keltaiset..
    Empä ole onnistunut kasvattamaan noita ihania isokukkaisia unikoita ja kuinka kauniita ne onkaan! Ah! 💚🩵

    VastaaPoista
  3. Ihania punaisia! Vastaavia kukki niityllämme viime kesänä, toivottavasti tulevanakin!

    VastaaPoista
  4. Ihana pirteä punainen. Noista maatiaisunikoista tulee niin mieleen äiti. Äiti ja kukkaset. Heti kun kukkapenkit sulivat,äiti oli ahkerana laittamassa niitä . Ihana kuvamuisto jäänyt mieleen. Kuten noista unikoistakin ,niitä pilkisteli milloin mistäkin.

    VastaaPoista
  5. Unikot kyllä on kauniita! Ja ne karvapallerot - niitä itsekin olen lapsena silitellyt ja poksautellutkin. :)

    VastaaPoista
  6. Idänunikko on kukkapenkissä melkein riesa. Leviää mahdottomasti. Joka kevät saa osan repiä pois, valtaa muutoin koko maan.

    VastaaPoista
  7. Upaet punaiset unikot! Kukkien terälehdet näyttävät silkkisiltä hehkuessaan punaista.
    Hyvä valinta pieni ja punainen haasteeseen.

    VastaaPoista