Huhtikuun lopun tunnelmia

Lomasää on suosinut meitä todella mukavasti 

ja olemme saaneet nauttia 

kiireettömästä yhdessäolosta, kaupunkiin tutustumisesta, 

auringosta ja kesätunnelmasta.

Toiselle lomaviikollemme saimme kotoisia seuralaisia, 

joiden kanssa on ollut mukava kulkea yhdessä. 

Eräänä iltana olimme ilta-auringon aikaan satamassa. 

Minusta näiden veneiden, talojen ja vuorien rytmit näyttivät kivoilta. 

Ja täällä tuli kyllä mieleen ajatus kotisatamasta;

kodista, jonne on ihana palata loppuviikosta. 

Eilen kävimme liki 300 kilometrin autoretkellä. 

Lähdimme ajelemaan Rethymnosista vanhaa rantatietä pitkin ja poikkesimme Spilin ja Balin uimarannoilla. 

Liikenne on melkoisen vauhdikasta 

ja kadut kylissä kapeita. 

Hienosti kuskimme onnistui sukkuloimaan ahtaudessa

ja yllättävillä vuoristoteilläkin.

Tien päällä ja tieltä maaston monimuotoisuus ja korkeuserot näkyivät aivan mahtavasti. 

Matkalla näkyi niin monenlaista kasvustoa ja rakennuskulttuuria, 

kauneutta ja karheutta. 

Kannatti rohkeasti lähteä omatoimikiertoajelulle!

Vinkkiä osittain tähän retkeemme sain 

Vagabonda -blogista, 

jossa on Kreeta -aiheisia postauksia. 

Rannikolta laskeuduimme Margarites -kylään, 

joka on kuuluisa keramiikkapajoistaan. 

Olisipa siellä ollut ihania ruukkuja pihaankin! 

~~~~

Kreetan saari on kapeimmallaan Rethymnosin kohdalla. 

Suuntasimme kierrellen ja kaarratellen vastarannalle, Plakiakseen, pieneen kylään ja sen uimarannoille. 

Sinne olisi ollut matkaa suoraan Retistä 

vain 40 kilometriä.   

Matkallamme osuimme yhteen saaren suosituimmista nähtävyyksistä eli Arkadin ortodoksiseen luostariin, 

johon pysähdyimme ihmettelemään 

ja ihastelemaan historian havinaa. 

Kirkkosalissa oli muuten myös elämän tuoreutta,

kun siellä vietettiin juuri jonkun pienen kastejuhlaa. 

Mietin siinä hälyisän turistijoukon keskellä

seisoessani ja juhlaa katsellessani,

että kotoinen perhejuhla on kyllä enemmän 

minun mieleeni. 

Tänään ei-niin toivotut sääennusteet kävivät toteen; 

päivä on ollut tuulinen ja sateinen. 

Kävimme aamulenkillä ns. vanhassa kaupungissa. 

Sää ei ole onneksi este liikkumiselle, 

yhdessä ololle, 

kauniin näkemiselle ja kokemiselle. 

Veden pauhu oli tänään valtava. 

Aallot näyttivät voimansa tyrskyessään 

kallioon ja rannan muuriin. 

Tänään ei ole mereen menemistä! 

Näiden kuvien ja terveisten myötä 

ihanaa huhtikuun loppua ja kevään juhlaa, vappua Sinulle. 

🌼🍃