Syyskuisia kuvia

Kristiinan haasteeseen valitsemani kuvat liittyvät arvatenkin syksyyn. 

Kuinka muutenkaan. 

Syyskuussa ihan ässänä

-syksystä. 

Syksyn satoa sekä superfoodia.

Meidän puolukat olivat tänäkin vuonna 

hyvin likietuisella paikalla

mökin pihapiirin tuntumassa. 

Täytyy sanoa, että oli kyllä ilo poimia, 

kun marjamättäät olivat

 punaisenaan isoja, laadukkaita marjapallukoita. 

Nyt on taas pakkasessa mitä ottaa! 

Meillä puolukkaa on tarjolla ruoan kera päivittäin. 

Minun lemppari ’jälkkäri’ on puolukkamaito, 

joka on äidiltäni ’oppimani’  perinneherkku. 

Se maistuu myös osalle minun lapsistanikin. 

Puoli lasia puolukkasurvosta ja puoli lasia maitoa, nams!

Onko tämä sinulle tuttu juttu?

Syyskuun sinnikäs sulostuttaja 

Sain tämän suloisen ruusun 

toukokuisena synttäripäivänä saatesanoilla:

toivottavasti tästä on iloa pitkään. 

Rakkaan ihmisen toive ja toivotus ovat käyneet toteen;

pieni ruusu on vahvistunut ja kukinnon koko on kasvanut. 

Nämä ruusut ovat olleet 

kesäisen syyskuun kaunistus muuten niin 

kauhtuneessa perennapenkissäni. 

Syysillan sävyjä

Eräänä iltana sohvalla maatessani huomasin 

nuo pastellin sävyt taivaalla. 

Pilvet olivat kuin isolla pensselillä laveeratut, 

toineen toisiinsa sulautuneet. 

Hilppasin pikaisesti takapihalle  

nappaamaan talteen hetken.

Ohikiitävän tuokion. 

Kaunista, niin kaunista.

Ja pilvien jatkuva liike toi tuohon hetkeen oman lisänsä. 

Luonnon lumoava, alati muuttuva taidenäyttely 

tuo taivaan kansi.

•••••••••••

Syyskuun aamu. 

Ilmanhenki on kylmettynyt. 

Olemme matkalla talkoisiin kotimökille. 

Siellä odottaa aurinkoinen päivä, 

äiti ja siskot, miesenergiaa ja puusavotta. 

Koko päivä yhdessäoloa ja 

rakkaalla äidillä on kuulema yllätys lapsilleen.

Jäädäänpä kuulolle, mitä päivä tuo tullessaan. 

Ainakin yksi s -sana. 

••••••••••

Lauantain leppoisuutta 

ja sunnuntain suloisuutta 

Sinulle!

🌼🌼🌼