Kristiinan haasteeseen valitsemani kuvat liittyvät arvatenkin syksyyn.
Kuinka muutenkaan.
Syyskuussa ihan ässänä
-syksystä.
Syksyn satoa sekä superfoodia.
Meidän puolukat olivat tänäkin vuonna
hyvin likietuisella paikalla
mökin pihapiirin tuntumassa.
Täytyy sanoa, että oli kyllä ilo poimia,
kun marjamättäät olivat
punaisenaan isoja, laadukkaita marjapallukoita.
Nyt on taas pakkasessa mitä ottaa!
Meillä puolukkaa on tarjolla ruoan kera päivittäin.
Minun lemppari ’jälkkäri’ on puolukkamaito,
joka on äidiltäni ’oppimani’ perinneherkku.
Se maistuu myös osalle minun lapsistanikin.
Puoli lasia puolukkasurvosta ja puoli lasia maitoa, nams!
Onko tämä sinulle tuttu juttu?
Syyskuun sinnikäs sulostuttaja
Sain tämän suloisen ruusun
toukokuisena synttäripäivänä saatesanoilla:
toivottavasti tästä on iloa pitkään.
Rakkaan ihmisen toive ja toivotus ovat käyneet toteen;
pieni ruusu on vahvistunut ja kukinnon koko on kasvanut.
Nämä ruusut ovat olleet
kesäisen syyskuun kaunistus muuten niin
kauhtuneessa perennapenkissäni.
Syysillan sävyjä
Eräänä iltana sohvalla maatessani huomasin
nuo pastellin sävyt taivaalla.
Pilvet olivat kuin isolla pensselillä laveeratut,
toineen toisiinsa sulautuneet.
Hilppasin pikaisesti takapihalle
nappaamaan talteen hetken.
Ohikiitävän tuokion.
Kaunista, niin kaunista.
Ja pilvien jatkuva liike toi tuohon hetkeen oman lisänsä.
Luonnon lumoava, alati muuttuva taidenäyttely
tuo taivaan kansi.
•••••••••••
Syyskuun aamu.
Ilmanhenki on kylmettynyt.
Olemme matkalla talkoisiin kotimökille.
Siellä odottaa aurinkoinen päivä,
äiti ja siskot, miesenergiaa ja puusavotta.
Koko päivä yhdessäoloa ja
rakkaalla äidillä on kuulema yllätys lapsilleen.
Jäädäänpä kuulolle, mitä päivä tuo tullessaan.
Ainakin yksi s -sana.
••••••••••
Lauantain leppoisuutta
ja sunnuntain suloisuutta
Sinulle!
🌼🌼🌼
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti