24. heinäkuuta 2020

Lastenlasten serkkuleiri



Eilen ajellessani naistenreissusta kotiapäin
 viipyilin viime viikonlopun tunnelmissa.
Vietimme silloin perinteistä, kahdeksatta serkkuleiriä lastenlastemme kanssa mökillä. 
Mukana oli tällä kertaa seitsemäntoista lastenlasta sekä seitsemän "isosta"
eli aivan kiitettävän kokoinen porukka.

<3

Olen niin kiitollinen, 
että saimme epävakaan sään lomaan aurinkoiset päivät.
Kaunis ilma kyllä helpotti huomattavasti leirijärjestelyjä ja arjen kuvioiden pyörittämistä.


Lapsenlapset ovat kyselleet leiristä pitkin talvea
ja korona-aika toi omat pilvensä suunnitteluun.
Onneksemme kaikki kääntyi parhain päin ja pääsimme yhdelle koolle.

Mökin pihapiiri täyttyi taas tutusti lasten leikistä ja elämän äänistä.
Oli mukava, kun vanhimmat lapsenlapsetkin, esiteinit,
ja omat nuorimmaisetkin tulivat vielä mukaan.


Jokainen kesä on erilainen,
jokaisella tapaamisella on ollut omat juttunsa.

Lasten kasvaminen ja mielenkiinnot näkyvät tekemisissä.
Isot tytöt tykkäsivät olla keskenään ja pienemmät tyttölöiset viihtyivät omissaan.
Pojilla oli arvatenkin omat juttunsa,
rakentelut ja voimien mittelönsä,
mutta välillä kaikenikäiset kirmasivat yhdessä 
vaikkapa "kuka pelkää hampaatonta peikkoa" -leikissä.

Sisukkaita sissejäkin nähtiin,
kun seitsemän poikaa nukkui yhden yön trampan alla.
Eno/setä oli itse nukkunut tunnin,
kun oli peitellyt pieniä ja hätistellyt sääskiä heidän päältä.
Mutta elämykset kuuluvat leiriin ja kaikkea pitää kokeilla. 


Emme olleet järjestäneet lapsille mitään erityisiä juttuja,
vaan annoimme heille mahdollisuuden touhuta keskenään ja sitä kautta tutustella toisiinsa.
Odotetun leireilyn ilo ja yhdessäolon riemu loisti lasten kasvoilla
ja saimme otettua taas aivan huikean leirikuvankin muistoksi tästä viikonlopusta.

Perinteiset leiriruoat sekä mustikkapiirakka,
 uintireissut, lettujen paisto, saunominen ja paljuilu sekä nukkuminen ulkoaitoissa toivat
tuttuutta ja turvallisuutta sekä mukavien leirimuistojen kertausta.



Ennen serkkuleiriä kerkesimme tehdä papan kanssa
pitkään suunnitteilla olleen nukkumaparven vanhaan hirsirakennukseen.
Sen suunnitteleminen ja tekeminen oli kyllä niin mukavaa
ja ihanasti - kuin seinien vanhat hirret- ajatuksemme taas loksahtelivat toistensa lomiin ideoidessamme yhdesä.

Uusi parvi sekä alakerta antoivat paljon lisätilaa
yöpymiseen ja leiriläisten tavaroiden säilyttämiseen.




Toinenkin uusi juttu ehdittiin työstää ennen leiriä ja
juurikin leirin innostamana.

Ostimme nimittäin viime kesänä vanhan veneen,
jonka pappa tervasi jo aikaisemmin kesällä sukulaismiehensä polttamalla aidolla tervalla.
Sen tuoksun saattaa tuntea pihapiirissä.

Teimme veneeseen pari uutta penkkiä. 
Näin veneen lasten uutena leikkipaikkana
ja yhdenlaisena puutarhakalusteena,
jonne voisi istahtaa välipalaa syömään.


Ja ihana leikkipaikkahan siitä tulikin.

Veneretkiä saareen ja antoisia kalastusretkiä.
Välillä minäkin jouduin veneeseen merirosvojen vangiksi.
Laivan keittiö toimi hyvin
ja pehmolaivakissa viihtyi kyydissä mainiosti.

Minä niin nautin tuosta lasten luovuudesta ja 
pitkään kestäneestä leikistä. <3
Vene oli just sitä mitä toivoinkin. 


Ruokailimme menneiden kesien tapaan grilliladossa,
jossa ei ole huolta kaatuneista juomista tai lattialle tippuneista ruokahipuista. ;)
Täällä on oma tunnelmansa
ja tämä kuuluu jo vahvasti leiriperinteeseen niin kuin nämä omat leirimukitkin.


Jos lapset olivat odottaneet ja kaivanneet leiriä,
niin kyllä aikuisetkin! <3

Ajattelemme mieheni kanssa, 
että tämä lastenlasten serkkuleiri on meidän lahja nuorille perheille,
joka mahdollistaa äideille ja isille omaa yhteistä aikaa.
Tämä on yhdenlaista arjen diakoniaa ja rinnallakulkemista.

Papan kanssa opimme tuntemaan jälkikasvuamme,
kun olemme heidän kanssaan "päineen" ja keskenämme arkisissa tilanteissa.
Ja kun perheet asuvat etäällä toisistaan,
lapsenlapset saavat ainakin kerran kesässä olla porukalla ja tutustua toisiinsa
ja oman sukuunsa.




Lukko avataan avaimella,
sydän hyvillä sanoilla.

Toivon, että nämäkin hetket,
nämä yhdessä vietetyt päivät 
liittävät meidät toisiimme entistä vahvemmin.

Että, jos mitä elämässä tulee vastaan,
voimme turvata toisiimme ja hakeutua turvaan toistemme siipien alle.


Antaessaan saa, sanotaan.

Leiri vaati toki voimavaroja, vastuunottoa,
ruokahuoltoa,
saatavilla oloa kellon ympäri,
mutta se antaa myös niin paljon.

Lapsen onnellisia katseita,
yhdessä ihmettelyä,
syliin painautunutta pientä -ja isoakin,
unohtumattomia lausahduksia.
hassuttelua ja hulluttelua,
iloa siitä, kun isot huolehtivat pienistä,
ottavat kädestä kiinni ja taluttavat.

Heidän takiaan kannattaa avata mökin ovet tulla 
ja antaa heidän olla hetki yhdessä. 
Meillä on isovanhempina tehtävä heidän rinnallaan
ja sitä voi toteuttaa tälläkin tapaa! 

💗


Nyt on takana kolme viikkoa kesälomaa,
serkkuleiri
ja naisten reissu.

Vähitellen kaarrattelen kohti arkea ja kotihommia.
Vielä on viikko aikaa hidastella, nauttia, pysähdellä.

Kesäterveisin,

Kaisu-mummu











11 kommenttia:

  1. Aivan ihana serkkutapaaminen teillä on ollutkaan. Siinä on ollut isovanhemmille tekemistä. Ikähaarukka näyttäisi olevan suht pieni joten tekemistä on ehkä voinut keksiä helpommin. Ihanaa viikonloppua sinne teille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset odottavat aina innolla tätä kesän hetkeä. Kuulema kesän kohokohta! <3
      Toki tämä vaatii meiltä isovanhemmilta pientä skarppaamista etenkin ruokahuollon osalta, sillä näillä piipertäjillä on uskomaton ruokahalu ja ulkoilussa tulee nälkä. Menneitten leirien kokemuksella ja satsien suurentamisella olemme hyvin selvinneet kokkauspuolestakin. Ja isoset, meidän nuorimmaiset, ja tällä kertaa myös tuleva vävy, olivat huippuna apuna ja käsiparina. <3

      Viikonlopun iloa Sinullekin Kaisa. Täällä sataa ja on sisähommien aika! <3

      Poista
  2. Teillä on kyllä ihana mökki miljöö ja voi kuinka suloinen tuo nukkuma parvi. Ja lapsen lapsille ikimuistoinen leiri, vaikka varmasti paljon työtä ja juuri joku ruokahuoltokin vaatii suunnittelua. Me olimme sukulaisten mökillä oman perheen kesken viime viikonloppuna...meillä oli mukava loma perheen kesken, mutta äidin harvapään takia jäi lättytaikina kotiin jääkaappiin...no saatiinpas herkutella vkolla sitten lätyillä! Tuonne ei tule vettä niin oman haasteensa aiheuttaa, mutta mm kertakäyttö astiat helpotti paljon. Tavallaan kun vesi pitää kanistereissa ottaa kotoa mukaan! T: Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa <3 Ihana, kun tekin olette olleet mökkeilemässä. Mökillä on totaali irtiotto tavallisesta arjesta. Kuulostaa, että siellä mökillä on ollut samanlaiset puitteet kuin minun lapsuuden mökillä, jossa vastikään viikon olimme. Kyllä on ihana liruuttaa vettä hanasta mökkeilyn jälkeen. ;)

      Kyllähän tuolla mökillä on tilaa isommallakin porukalla olla. Ja tuo parvi oli kyllä mieluinen isoille tytöille. Oli puhetta, josko vielä yhteen aitan huoneeseen tehdään parvi kun ikinä ei tiedän näitä ilmoja. On sitten useampia sisätiloja sadepäivien varalle.

      Ruokahuolto oli kyllä oma juttunsa.:) Jauhelihakeitto, makaronilaatikko, riisipuuro ja soppa, Feelian kalakeitto ja lasten aina toivoma kanarisotto. Niillä mentiin ja ne maistuivat.

      Nyt muistellaan mennyttä ja ajatus toki on käynyt jo ensi kesässä. :) Sitä ennen teen valokuvakirjan tämän kesän leiristä jokaisen leiriläisen kotiin. Muistot ovat tärkeitä. <3

      Poista
  3. Tuli niin lämmin ailahdus rintaan, kun luki tämän postauksen. Ihana tuommonen leiri - kaikille osapuolille. Nämä leirit kyllä varmasti jättävät suloisia muistoja ihan jokaiselle osallistujalle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku Akka <3
      Kyllähän tällainen tiivis yhdessäolo on kasvattavaa,lähentävää ja se mahdollistaa toistemme tuntemisen ns. napin alta.
      Toivottavasti meillä on voimavaroja vielä monena kesänä jatkaa tätä perinnettä muodossa tai toisessa. <3

      Poista
  4. Voi ihana te, kun järjästätte tuollaisia serkkuleirejä....mitä ihania muistoja niistä syntyy lapsille.
    Hieno nukkumaparvi..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista kommentistasi Hannele. <3
      Kyllähän tällaisten juttujen järjestäminen vaatii paneutumista,
      mutta lopputulos on niin palkitseva, että vaivannäkeminen kannattaa.

      Poista
  5. Kuulostaa ja näyttää aivan ihanalta järjestelyltä ja kaikki vielä samaa sukua, oppivat tuntemaan ja näkevät yhdessä. On siinä ollut järjestelyä, mutta paljon varmaan saittekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan niin kuin jo Hanneleelle edellä vastasin, järjestämisestä tulee vastapainona paljon iloa ja ihania muistoja. Lapsenlapset odottavat aina kovasti tätä tapaamista. Ystävänpäivän aikoihin tuli ensimmäinen viesti mummulle, onko serkkuleiriä tänä kesänä. <3 Murut!

      Poista
  6. Haluaisin itsekin järjestää serkkuleirejä, kun sen aika on (toivottavasti joskus on). Yritän painaa mieleeni tuon ihanan idean. Ja toivon, että energiaa riittää vielä silloinkin. Teette tosi arvokasta hommaa. Arvostan ja kunnioitan teitä suuresti!!!!!

    VastaaPoista