1. marraskuuta 2019

Pyhäinpäivän runoja


Muistokynttilät tuovat lempeää valoa pimeyteen ja harmauteen.
Hiljaisuus hoitaa ja puhuttelee.

Runojen säkeet,
sanoihin kiteytetyt kipeän kaipauksen ja lämpimien muistojen ajatukset tuovat 
lohtua ja toivon  sekä kiitollisuuden näköaloja
tänä pyhäinpäivänäkin.


Antton  -poikamme <3 1987
Greta -mummu <3 1988
Toivo -pappa <3 1989

Kolme syvän surun vuotta.

Kun on muutaman kerran käynyt läpi
surutyön omasta elämästään -

luopunut luovuttanut
miettinyt kaiken valmiiksi hautakukkia
....muistovärssyjä myöten-

alkaa oppia jotain elämästä
taistelee jokaisesta päivästä
suutelee kukkaanpuhkeavan 
rikkaruohonkin polullaan
iloitsee variksen laulusta
harmaseen syysaamun tihkuun
 herättävästä
opettelee tankaten
elämän ABD-kirjaa
kuin seitsemän veljestä.

Alan tuntea aan.
Aa niin kuin aamu.
Aa niin kuin aurinko.

-Maaria Leinonen-


Isä  <3 2012

Se, joka on lähtenyt kauas
on kaikkein lähimpänä.
Se, jonka ääni on hiljaisuutta,
puhuu meidän äänemme läpi.
Ja niin sanamme vaikenevat,
ja me kuuntelemme.
Miten voisi olla poissa se,
jonka kaipaus kantaa keskellemme
vahvoilla käsivarsillaan?
Me asetumme hänen ympärilleen,
ei ole tärkeää, mitä me sanomme,
vaan se, mitä hän kertoo meille,
koko matkan pituudelta.

-Niilo Rauhala-


On ihminen aivan kuin ruoho vaan,
sen korsi on hauras ja hento.

Ei kestää voi täällä vahvinkaan.
Ei monesti aavista kulkija maan:
"On kulkuni tähden lento."


Suru, jolla on nimi

Sinun lähtemisesi jälkeen
tuli pitkä hiljaisuus
niin kuin tulee aina 
kun joku läheinen muuttaa pois.

Minä kuljin varovasti
jokaisen huoneen
enkä löytänyt käsille
mitään tehtävää
sillä tyhjissä huoneissa
oli aika pysähtynyt.

Kuljin kaikki polut,
joilla oli leikitty.
Mutta polku oli tyhjä.
Askeleeni harhailivat
päämäärää vailla.

Tänä päivänä
surulle on jo nimi.
Olen kulkenut oman polkuni,
olen löytänyt uudelleen 
kukat ja kivet.
Olen löytänyt valon,
jossa kaipaus elää:
 "Ei lapsi ole kuollut,
hän nukkuu."

-Teuvo Aho-


"Täällä on kuin kukkasella
aika lyhyt meillä..."

En raskinut katkoa laventelin varsia pois,
vaan jätin ne talven törröttäjiksi,
muistoksi menneestä kesästä,
sinisistä kukinnoista,
sinisistä  tuikkivista silmistä.

Asettelin havunoksat kukan juurelle,
suojaksi talven kylmää vasten,
hellästi.
Siinä toivossa, 
että keväällä mullasta nousee uusi elämä. 

Hautaa laitellessani 
 ylitseni lensi useita joutsenparvia.

"Minäkin parvessa lintujen lauloin kesän lyhyen,
minäkin yhteisin sydämin
metsää ja taivasta rakastin."


Lapsen laulu äidille

Äiti, minun täytyy jatkaa,
joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.

Siellä, missä toisiansa
aallot vievät  tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.

Siellä, missä korkealla,
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.

Äiti, katso, kuinka kasvan!
Kuule, kuinka kohisen!
Minkä kasvoin viime vuonna,
tänään kasvan ohi sen.

Avara on taivaan syli,
tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.

Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä.
Siinä olen minäkin.
-A-M Kaskinen-


Aika oli se,
joka paransi haavat,
niin kauan kyyneleet vuotaa saivat.
Ne kuivuivat myöhemmin itsestään
ja vaihtuivat hiljaiseen ikävään.

<3

Näiden runojen myötä 
rauhaisaa pyhäinpäivää Sinulle! 

16 kommenttia:

  1. Minun äitini kuoli viime heinäkuussa ja nuorin siskoni 13 vuotta sitten, mutta heidän haudat on 600km.päässä,kesällä vien kukat ja kynttilät, kynttilämeri on kaunis illalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin ovat kaukana rakkaittesi viimeiset sijat1 <3
      Onneksi heidän muisto on sydämessä ja kotona voi sytytellä kynttilöitä ja muistella heitä. Ihana, että kesäisin pääset kuitenkin haudalla käymään.

      Poista
  2. Lohdullista sanoja,toivoa ja lohtua. Elämä on ihme ja lahjaa. Hautakummut olivat eilen kauniit.Rauhaisaa Pyhäinpäivää. T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyhäinpäivä on kyllä kaunis ja herkkä päivä muisteluineen ja kynttilöineen. <3

      Poista
  3. Kauniita runoja pyhäinpäivään, kiitos! <3

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Ole hyvä! <3 Ihana, jos sait niistä itsellesi lohtua ja iloa!

      Poista
  5. Koskettavia sanoja, osaavat kuvailla sitä kaipuuta tuon puoleiseen siirtyneistä rakkaista läheisistä, sinne matkasi miehenikin viime kuun lopulla. Luonnossa on sitä voimaa ja kauneutta, jotka auttavat suuressa surussa. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmeli, lämmin osanottoni ikävään ja kaipaukseen! <3

      Luonto voimaannuttaa ja ihana, että on taitavia surun, ikävän, luopumisen kivun sanoittajia. Kirjoitetut sanat antavat peilauspintaa omille tunteille, joita ei osaa eikä pysty sanoiksi pukemaan.

      Poista
  6. Kauniita sanoja sinulta jälleen! Kiitos näistä runoista ja ajatuksista. Pyhäinpäivän tunnelma on kaipausta, rauhaa ja juhlaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Maria! <3 Lohdutuksen sanoja kaipuuseen ja suruun. Niitä pitää välillä lukea ja joskus niitä tarvitsee läheisenkin lohdutukseksi.

      Poista