26. tammikuuta 2019

Lapsityövoimaako?


Eräs ihminen mietti vierasvaraa ja kysyi minulta, 
mitä teillä syödään viikonloppuna.

Sanoin, että 12 -vuotias laittaa lauantaiaamuna marinoidusta suikalelihasta kastikkeen. 
Siitä seurasi kommentti:
 "käytetäänkö teillä lapsityövoimaa!"

Ehkä se oli huoleton heitto tai keskustelun avaus 
ilman sen kummempaa kyseenalaistamista.
Menin kuitenkin siinä vähän hämilleni 
enkä osannut sanoa muuta kuin,
että poika oli ollut edellisenä iltana kanssani kaupassa,
valinnut siellä lempiruokavärkin "tulisen kastikkeen"
ja aikonut tehdä sen ruoan itse. 


Eilinen keskustelu tuli mieleeni tänä aamuna pojan tehdessä ruokaa
ja kerroin sen hänelle.

Kokkaajapoika sanoi minulle oitis,
että "tämä on hauskaa 
ja itsehän minä halusin tämän tehdä".

Juttelimme sitten enemmänkin kotitöistä.
Poikani sanoi, että onhan se hyvä osata jotakin ruokaa tehdä itsekin.
Hän ynnäsi osaavansa ainakin paistaa sekä keittää kananmunia,
tehdä perunamuusin,
salaatteja,
raasteita,
 suklaakaurakeksejä... 

Ja samantien hänelle tuli mieleen, että isähän voisi tuoda kaupasta pizzavärkit
niin hän tekee tulevalla viikolla pizzoja tortillapohjiin.


Niinpä! <3

Ei lasten osallistuminen kotitöihin suinkaan ole lapsityövoiman käyttöä,
vaan arjen taitojen oppimista omassa lapsuuden kodissa tulevaa elämää varten.
Ja silloin kun  joku asia kiinnostaa,
on paras aika oppia
ja tekemällä oppii aina parhaiten.

Pärjäävyys on matkaevästä, 
elämäntaitoja,
joilla pohjustetaan ja rakennetaan omaa elämää
ja siinä selviytymistä.

Näitä pärjäämisen eväitä kotitöissäkin harjoitellaan
ja siksi meillä lapset joutuvat sekä saavat tehdä niitä.

Pieniä, arkisia asioita.

Tiskikoneen täyttöä ja tyhjentämistä,
yhteisten tilojen imurointia,
oman huoneen siivoamista,
roskapussin vientiä,
ruoan laittoa,
pyykkien taittelua,..

Silloin tällöin,
vuorotellen,
päivittäin,
viikottain,
sopivassa määrin ajallisesti ja määrällisesti. 

~~~~~

Jos työhön tarttuminen "ei ole maullaan ja moti on mennyt" 
sanon usein huumorin pilke silmäkulmassa lapsilleni, 
että tämä ei ole palvelukoti.

Eikä täällä auteta äitiä ja isää,
vaan jokainen tekee omansa yhteisestä potista.


Ihanaa viikonloppun jatkoa
 ja mukavia puuhasteluja
niin yksin kuin yhdessäkin! 

-Kaisu- 


26 kommenttia:

  1. Juuri niin! Kotona on hyvä oppia perustaidot, se helpottaa kyllä kovasti elämää sitten kun nuori muuttaa omilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, mukava kuulla, että samoilla linjoilla ollaan. Kotona harjoitellaan tekemällä elämää varten!<3

      Poista
  2. Juurikin näin! Lasten on tosiaankin hyvä opetella jo lapsuudenkodissa tiettyjä elämisen taitoja. Onhan se aika synkkää muuttaa aikanaan omaan kotiin, jos ei osaa mitään talousaskareita. Niitä taitoja kuitenkin tarvitsee asuipa sitten vaikka aivan yksin. Ikätasoisesti kun saavat pienestä pitäen pieniä hommia, niin tuskinpa siitä lapselle haittaa on, päinvastoin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin ajattelen ja olen iloinen, että itsekin on saanut aikanaan olla mukana kaikissa kodintöissä. Käytännön läheisyys on parasta oppia, sillä useimmat meistä oppivat nimenomaan tekemällä. Sen minkä tekee, sen muistaa, sanotaan.
      Lapset ovat yleensä ihan mielissään kun pääsevät mukaan oikeisiin juttuihin. Siinä tulee yhdessätekemistä, yhteistä aikaa, mukavia muistoja.
      Sen minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa! <3 Niinhän se menee!
      Kiitos Eerika tästä kommentistasi! <3

      Poista
  3. Koti on kaikkien ja työt jaetaan iän ja taitojen mukaan. Ihan pienetkin aikoinaan olivat mielissään, kun saivat puuhata kuin isot. Varsinkin ruoanlaitto ja leipominen yhdessä oli kivaa. Ulkotöitä riitti kaikille. Pikkuhiljaa sitä oppi kaikenlaista, omilleen lähtö oli helppoa sekä tytöille että pojille. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sämpylöitä ja pullia meilläkin on pyöritelty yhdessä paljon. Ja ne ovat olleet niin mukavia hetkiä; niistä on myös kivoja leipomamyssykuviakin muistoina.
      Lastenlasten kanssa olen nyt leipomajuttuja jatkanut. Siitä lapset tosiaankin tykkäävät.
      Kyllä ne arjen taidot kovasti auttavat lapsia elämän alkuun pääsemisessä aikanaan siellä omassa kodissa.
      Kiitos Irmeli tästä kivasta elämänläheisestä kommentistasi! <3

      Poista
  4. Samaa mieltä kanssasi, Kaisu. Elämässä pärjäämisen kannalta on merkityksellistä, että lapsi oppii työntekoon jo pienenä. Olen huomannut, että kun lapsia otetaan kotitöihin mukaan ihan pienestä pitäen, he oppivat jo yllättävän nuorina tekemään ja tarttumaan toimeen itsenäisesti, jota esimerkkiä mallintavat sitten pikkusisaruksetkin. Eikä siinä ole mukana lainkaan pakottamista tai lahjontaa, vaan lapset tekevät ja yllättävät meidät vanhemmat ihan omasta vapaasta tahdostaan. Minusta se on kaikkein hienointa! Perhe on kuitenkin aina yhteinen yritys, jossa kaikkien on hyvä ottaa osaa kotitöihin ikätasonsa mukaisesti. Eipähän tarvitse myöhemmin kärsiä uusavuttomuudesta ainakaan! 😉

    Sinulla taitaa olla jo kevät mielessä, huomaan. 😉💕 Vaikka nurkissa paukkuu tammikuinen pakkanen ja lumi on peittänyt paksusti tienoon, betonityökirja sohvapöydän kulmalla kertonee siitä, että ajatuksesi ovat alkaneet kääntyä kohti kevättä, kesää ja mieli työstämään tulevia betonitöitä. 😘 Mukavia suunnitteluhetkiä sinulle! Ehkäpä minäkin uskaltaudun kokeilemaan tulevana keväänä jotain isompaa betonihommaa, kun on nyt se oma paikka, jossa värkätä kaikenlaista. 😊

    Lauantaiehtoon ja huomisen pyhän tuomaa levollisuutta ja kiireettömyyttä Sinulle ja teille! 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaaru, samoilla linjoilla ollaan tässäkin asiassa! Kiitos näistä sanoistasi! Ehkäpä suurin osa ihmisistä ajattelee tänään näin niin kuin sinä, minä ja muutkin kommentoijat. Ehkäpä vähän vapaamman kasvatuksen saattelemana sukupolvi antoi riittävän näytön siitä, että elämän opit ammenetaan kotona,tutussa kotoisessa talostelussa. Että nuoret tietävät, että perunat keitetään vedessä ja että perunoita ei voi tehdä perunajauhoista. No, nuo ovat varmaan sellaisia liioiteltuja esimerkkejä, joita vitsinikkarit ovat aiheesta kehitelleet! ;)

      Kylläpä sinä tarkasti kuvaa katsoit ja hoksasit. :) Kirjastosta löysin uuden kirjan, jota selailin siinä ja toki jo betonisormea alkoi vähän syyhyttämään. Yhden niksin sieltä bongasin ja ehkäpä yhden tuotteen,jonka joskus voisi valaa.
      Ihanahan se on jo vähän fiilistellä. Ja hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty! ;)

      Viikonloppu on taas ohi ja pakkasaamu odottaa huomenissa työhön lähtijää! Talvi. Se haastaa pukeutumisessa ja pyörä voi olla aika jähmeä!
      Tammikuun viimeisen viikon iloa! <3

      Poista
  5. 👍🏼 Juuri siksi, että tulevaisuudessa ei tarvis niin paljon kompastella, ihan perusjutuissakaan. Ihana, että huomioit ja annat lastenkin tehdä! ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Alore tsempeistä! <3
      Kyllä sitä on pakko ollut jakaa näitä hommia ja yhdessä touhuta. Porukalla hommat hoituvat mukavasti. Vaikka ei se aina mene kuin ajatus; monenlaista kyseenalaistusta ja vuorojen laskuakin on ollut ilmassa. Mutta aina niistä tekemisistä jotain opiksi jää ja vastuunkantamistakin siinä harjoitellaan.

      Poista
  6. Pöh, lapsityövoimaa! :/ Meillä 11-v on niin innokas leipoja, että voisi leipoa joka päivä. Tällekin päivälle loihti sellaiset pikkuleivät, että NAM! 13-v puolestaan on niin innokas tavaroiden oikeaanpaikkaanlaittaja, että joka aamu saa herätä kodissa, jossa on järjestys. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mukava, kun on tätä erityisosaamistakin perheessä ja mieluisia puuhia kullakin. Joku leipoo mielellään ja joku toinen ottaa kopin siivoamisesta. Lahjat ovat moninaiset! <3 Sitten on näitä hoksaajia ja ilahduttajia ja tsemppaajia ja organisoijia. Kaikkia tarvitaan. <3
      Kiitos Pikku Akka ja tuo Pöh oli kyllä hyvä avaus! Pöh sanoin minäkin, kun alkutyrmistyksestä selvisin!

      Poista
  7. Oikea asenne sinulla ja pojallasi. Istutaan sitten samassa vankilassa, jos saadaan syyte lapsityövoiman hyväksikäytöstä. Mun 12 v teki lapasta ja meinasin poimia sille silmukat peukaloa varten, "älä tee, anna vaan ohjeet. Mä en opi ite jos sä teet." Ja näinhän se menee muissakin elämäntaitoon j kotihommiin liittyvissä asioissa. Joskus kun tuun töistä, niin täällä tuoksuu vastaleivotut muffinssit. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mukava, että yhdessä lähdetään istumaan ja vastaamaan tästä menetelmästä. <3 Kyllä kai tänä päivänä enemmänkin saisi syyttää niitä, jotka eivät ota lapsia mukaan kotitöihin ja opeta lapsille elämän taitoja. Ja mikä sana-sekä käsitevarastokin sekä monenlainen perimätieto ja perinteet siirtyvät näissä yhteisissä hetkissä sukupolvelta toiselle. Kaikki ei tänä päivänä tiedä sanaa vispilä, pyykkipoika, kahvipannu... Se on huolestuttavaa sekin!
      Kiitos Maiju ja mukavia yhteisiä juttuja sinulle ja 12 veelle. <3

      Poista
  8. Ilman lapsia, meillä olisi koti turhan usein rempallaan.Siivoaminen heiltä luonnistuu hyvin! Eilen 4, lk:n tyttö teki tortillat. Oli muuten eri hyvä kototekoinen tortillapohja.Tekeviä lapsia on ilo katsella.😋t. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Pirta! <3 Kiva kun teilläkin on siellä pieniä apukäsiä ja hyviä herkkuja tarjolla. Porukalla ne rempallaan olevat asiatkin saadaan äkkiä kasaan. Ja kun jokainen ottaa yhden huoneen imuroinnin, niin pian on villakoiraton koti.:)
      Jatketaan samalla mallilla tätä kotikoulua ja lasten kanssa touhuamista! Se on hyväksi meille ja heille! <3

      Poista
  9. Näin se on !! Olisihan se aivan vastuutonta, jos kotona ei ohjattaisi lapsia ottamaan pieniä vastuutehtäviä. Ja kuinka mukavaa yhdessä tekeminen onkaan. Sen usein saa yhdessä todeta, kun joku projekti on saatettu porukalla loppuun.

    Hyvä vinkki muuten tehdä tortillapohjiin pitsoja. Tämän toteutan pikapuolin :)Kiitos pojallesi tästä :)

    Mukavaa viikkoa sinulle Kaisu ja kauniita hetkiä talvisen luonnon parissa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli sinullekin tästä kannustavasta ja tukevasta ajatuksestasi! <3 Elämän taitojen opettaminen kuuluu kotiin eikä siinä ole mitään väärää hyötynäkökohtaa. Näin on hyvä ajatella.
      Tortillapohjapitsat ovat tosiaankin helppo, kätevä suolainen vaihtoehto. Eivätpähän nälkää näe tiistaina, kun tulen myöhemmin kotiin. Saavat keskenään tehtyä "murua rinnan alle"!
      Tammikuun viimeisen viikon iloa SInulle ja ihania kuvauskohteita!

      Poista
  10. Kysyjä kasvattaa sitä ns. Hesburger-sukupolvea. Mitään ei osata itse, eikä viitsitäkään, kun mallin saa kotoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ehkäpä voi olla sitäkin. Minulle jäi se lausahduksen pointti epäselväksi. Ehkäpä joskus otan siitä vielä selvää, kun tilaisuus tulee!
      Kiitos Unkonown tästä viestistäsi! <3

      Poista
  11. Ihan häikäilemättömästi käytetään lapsityövoimaa täälläkin, sopivassa määrin :) Kotona on hyvä oppia perusasiat omaa elämää varten ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Hannele! <3 Niin minä arvelenkin, että samoilla linjoilla ollaan!

      Poista
  12. Meillä on lapsityövoiman käyttöön oikein työvuorolista, jota noudatetaan kylläkin vain muistuttamalla ja aina ei sittenkään.. :D Tiskit on ylivoimaisesti pahin työ, tai ehkä jaetulla ykkössijalla on kanojen ruokinta.. Ruoanlaitto tuli meillä vasta nyt yläasteen ja kotitaloustuntien myötä työvuorolistaan mutta kyllä nuoremmatkin välillä ruokaa haluavat tehdä. Itse oon oppinut tässä vuosien saatossa inhoamaan ruoanlaittoa ja koitankin aina luikkia sieltä mistä aita on matalin.. Siksikin ehkä jäänyt tämä puoli vähän heikommalle, kun kyllähän se opettaminen vie aina enemmän aikaa kuin jos itse hutaisee..

    Kerran mua vähän huvitti, kun lasten luokkakavereita oli käymässä ja yksi kyseli missä se työvuorolista on - oli jo edellisellä kerralla naureskellut ko. listaa.. Ilmeisesti tämä kaveri asuu juuri siellä palvelukodissa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on jääkaapin ovessa tiskikonevuorolista, joka on laadittu lähes millimetrimitan kanssa. Niin, ettei vaan jollakin ole useampaa vuoroa kuin toisella. Mutta sen mukaan kyllä homma hoituu, kun on selvä peli ja siitä ei hevin tingitä.
      Torstaisin teen siivousvuorolistan, josta pitää valita oman huoneen lisäksi yksi yhteinen tila. Ja mielellään ei samaa joka viikko.
      Työkasvatus on haaste siinä missä muukin lasten ohjaaminen. Se kun ei riitä, että homma jaetaan, kun pitäisi vielä jaksaa valvoa työn tekeminen ja muistaa antaa palautettakin. Välillä siitä yrittämisestäkin! <3

      Poista