Joulunpunaisten ajatusten huone

Lapset kasvavat ja lentävät pesästä  yksi toisensä jälkeen pois.

Se tarkoittaa, että kotona alkaa olla ylimääräistä tilaa ja 

tyhjiä huoneitakin. 

Perheen nuorimmaisetkin ovat saaneet ylennyksen ja muuttaneet yläkertaan.

Alakerran ns. lastenhuone on "tyhjillään".

Siitä huoneesta on vähitellen muotoutunut vierashuone.

Punainen  tuntui nyt ihanalta, lämpimältä, täyteläiseltä jouluväriltä

harmaiden ja valkoisten joulujen jälkeen.  

Niinpä olenkin nyt ripotellut joulunpunaista ja muistoja  tuonne jouluvieraiden huoneeseen.

Tonttulaatikosta löytyi melkoinen tonttujoukko.

Laittelin  nuo vuosien ja vuosikymmentenkin tontut pianon päälle tonttuilemaan.

Siinä on monta tarinaa ja monenlaista muistoa yhdellä koolla.

Äitini ja isäni ovat tehneet vuosia, vuosia sitten joululiinasta tuon joulutaulun. 

Aikansa diy -juttu, sanoisin. 

Laitoin vanhalle jatkettavalle pöydälle mieheni äidin kangaspuissa kutoman pellavaisen liinan

ja isäni sorvaamat korkeat kynttilänjalat.

Ihanat aarteet ja  kauniit muistot! 

Pitkästä aikaa piipahdin kirpputorilla
ja tein siellä juurikin tähän jouluun ja tähän huoneeseen 

kivat löydöt eurolla;

jouluverhojen punaiset pellavaiset tyynyliinat ja tämä peltinen 

iloisen joulun toivotus.

Niistä tuli kyllä hyvä mieli ja kiva ripaus lisää punaista jouluhuoneeseen! 

Kolmatta adventta edeltävä perjantai.
Ulkona sataa hiljalleen lunta.

Joulu tuntuu olevan yllättävän hyvällä mallilla.
Pienet joulupaketoinnit on tehty ja
joulua ripoteltua kotiin.

Kynttilän valossa kaikki näyttää niin kauniilta
ja harmoniselta.
Sydämessä läikähtää,
että minä olen oppinut tämän läksyn;
joulu tulee vähemmälläkin touhuamisella.

Tunnelmallisia, lapsenmielisiä joulun odotuksen hetkiä
jokaiselle blogissani piipahtavalle.

"Enkeli kelloa soittaa
-kuulet sen-
kun hiljaa olet hetkisen.
Tonttukin kurkkaa,
-näet sen-
kun silmäsi suljet haaveillen."

-Kaisu-