13. lokakuuta 2015

Parittomat sukat pareiksi

Tänään sain jonkinlaisen ylimääräisen virtapiikin.
Otin meidän parittomat sukat käsittelyyn! :)
Ehkä siskoni laittama kuva oli osaltaan vinkkinä ja linkkinä tähän hommaan...



Minulla on tuollainen lapsuuden muistojen kori.
Isäni on ostanut aikoinaan sen minulle Oulun torilta. 
Käytän tätä aarretta tärkeään vaatehuollon tehtävään
eli nakkaan sinne pyykistä tulleet parittomat sukat. <3



Tänään vuorossa oli kesäajan sukat!
Ja niitä oli siinä melkoinen joukko.
Ja tästä puuttuvat täysin nuorten käyttämät nilkkasukat, joihin en kajoa!
Ne ovat omassa laatikossaan! :)

Monille löytyi heti kättelyssä pari.
Raidat, kuviot ja selkeä väri auttoi tässä "etsi sukalle pari" -leikissä.
Yleensä otan tähän lapset mukaan, 
mutta tänään he eivät ehtineet tähän minun vauhtiini mukaan.
Toisaalta minusta oli ihana tehdä tänään tätä hommaa itsekseni.


Homma eteni kivasti.
Hain vaatehuoneesta vielä pussin, johon olin laittanut keväälliset parittomat.
Sieltäkin löytyi hyvä joukko pareja näille levällään oleville sukille.
Monenkertainen kirjanpito, mutta hyväksi havaittu.
Joskus kun on löytynyt kausivaatteen tarrasta 
tai pussilakanan sisästä aivan hyvä hukkateillä ollut sukka! 
Loput siitä vaatehuoneen pussista nakkasin menemään.
Jos ei tähän mennessä pari ollut tullut pyykistä ulos niin tuskinpa tulee enää.

Mutta sitten nuo rasittavat mustat sukat,
Niitä jäi melkoinen keko.


Otan ne toisena päivänä ohjelmaan.
Laitan otsalampun (!), jotta näen selvästi 
onko resori yksin-vai kaksinkertainen, 
onko se lyhyt vai pitkä, 
onko resorin sisäpuolella kenties parien etsimistä helpottava kokomerkintä! :)

Oikeasti minä en kestä noita yksivärisiä mustia sukkia!
Jälleen kerran aion tehdä kaikkeni, jotta en osta niitä riesaksi.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Minulla on sukille oma pyykkikori ja yritän ne pestä satsina.
Niitä nipsuja olen ajatellut, 
mutta niitäkin pitäisi olla kasapäin 
ja hoituisiko parilleen pysyminen sittenkään...
Miten teillä tämä homma hoituu?


Kaiken kaikkiaan on hyvä fiilis.
Löytyi mummun pikkuisenkin sukka. <3

Tienasin melkoisen määrän euroja, 
kun sain kymmeniä sukkapareja käyttöön tällä vaivalla.
Ilo se on pienikin ilo!

~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kohta alkaa Toimiva perhe ja lapsi -koulutus. 
Se on hieno työmenetelmä, jota meidän kaupungissamme käytetään.

Näissä tunnelmissa iltaa kohden!

-Kaisu-


20 kommenttia:

  1. Hyvä, Sinä! :) Minä olen ottanut sellaisen käytännön, että ostan aina kolme-viisi paria samanlaisia sukkia aina yhdelle lapselle. Silloin välttyy helpommin niiltä parittomilta. Samoin silloin välttyy siltä, että toinen on reikäinen ja toiselle ei enää siten ole paria. Kokeilepa sinäkin samaa hommaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Minäkin ruukaan ostaa useamman nipun samanlaisia em.syystä. Mutta kun niitä jalkoja on monia kokoja ja ja...
      Mutta pitää iloita, että on sukkia ja sukkien käyttäjiä. 'Aikansa kutakin' voisi sopia tähän! < 3

      Poista
  2. Meillä lapsuuden kotona piti merkata "oman värisellä" ompelulangalla pienet merkit mustien sukkien sisäpuolelle. Silloin kyllä ärsytti se merkkaaminen, mutta on se ollut kätevä keino, kun ei tarvi venytellen tai niiden resorien perusteella etsiä sukille pareja. Nykyään merkkaan lasten mustat tai samanlaiset, mutta eri kokoiset sukat koon mukaan ennen kuin menevät käyttöön. Eipä tarvi sitten pyykkejä viikatessa kuin kurkata resorin sisälle minkävärinen merkkilanka siellä on :)
    Meillä muuten lapset tulee myös usein innolla viikkaamaan kanssani pyykkejä. Usein just lajittelevat sukkia. Isoin kyllä jo innokkaasti laittelee paitoja ja housuja kokoon. Monesti olen ajatellutkin, että itsekseen työ sujuisi ehkä kuitenkin paljon joutuisammin ja vaattteissakin olisi vähemmän ryppyjä, mutta ei se toisaaltaan haittaa vaikka nyt jo opettelevat viikkaamista kun innostusta löytyy :) Ja onhan se yhdessäoloa se viikkausoperaatiokin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota lankojen laittoa olen mustiin joskus harrastanut. Se pitää ottaa käyttöön jos niitä mustia tulee kuitenkin ostettua! ;)
      Pyykkihommat ovat oikeasti hyvää yhdessäolon hetkiä. Tulee huvi ja hyöty samalla. Vastuunkanto ja oppi homman hoitamisesta!
      Ja sukkaparien etsiminen on hyvä leikki. Lajittelua ensin värien mukaan ja sitten parien etsiminen. Tai omien sukkien löytäminen.
      Kiitos kokemuksien jakamisesta. <3

      Poista
  3. Kun saisinkin tähän linkitettyä kuvan.. Linkittäisin kuvan omista jaloistani, joista toisessa on musta sukka ja toisessa harmaa.. :) Meillä käytetään kaikkia sukkia iloisesti sikinsokin, mies taitaa olla ainoa jolla sukat on jaloissa samaa paria..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, rentoa Peppi -tyyliä. :) Meilläkin joskus lapset viilettävät silleen.
      Minä en vaan osaa moiseen alkaa! Minun jalat eivät hyväksy varreltaan erilaisia sukkia! Liikaherkkä no 1! Kiitos sinulle erilaisesta sukkanäköalasta!:)

      Poista
  4. Hauska kuulla, että sielläkin on pariteltu sukkia. Sitä tein minäkin tyttären kanssa toissa päivinä. Meillä on käytössä nipsut ja ne on kyllä helpottava tekijä jos ne on sukissa kunnolla kiinni. Tahtoo vaan liian monesti olla nipsut irronnut. Tuo homma vaatii kyllä erityisen virtapiikin :-D. Onneksi sellainen tulee joskus ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttuja juttua joka kodissa. :) Nuo nipsut pitää varmaan joskus kokeilla.
      Toisaalta tämä sukkasouvi on oikeastaan aika hupaista. On mielenkiintoistakin miettiä mihin ne kaverit ovat joutuneet!
      Kiitos Kanneli!

      Poista
  5. Suosittelen niitä nipsuja. Meillä parittomat sukat jääneet muutamiin,ja nekin " vieraisiin jäänyt kaveri" . En hevillä luovu näin toimivasta ideasta. Alkuun meillä oli jokaisella oman värisensä,mutta kun perhe on kasvanut,on nipsut kaikkien käytössä. Iso peukku 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käynnistä Tauvonpaikassa! Ja kiitos myös kokemuksen jakamisesta Sinullekin!
      Kirjoitinkin Kannelille, että nipsut pitäisi testata. Niitä on ollut joskus koululaisilla sukkamyynnin yhteydessä tarjolla...
      Mukavaa syksyä!

      Poista
  6. Ja minä oon tänään etsinyt pareja kintaille. Aika kivaa puuhaa. Keväthanskaa, pieneen ja isoon käteen mahtuvaa( ei Tubberwaren Mahtuvaa:)) Meillä kuletaan eriparivillasukissa. Ei hassumpaa:) T.Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanskasouvi on se toinen matsi. Keväällä niitä on pesty ja viety vaatehuoneeseen. Kesän mittaan on löytynyt yksinäisiä erinäisistä paikoista pudonneina, hukkaantuneina, lämpimän tultua hyljättyinä. Välttävät vielä ne useaan kertaan pestyt, virttyneetkin, ku kuitenkin niin helposti unohtuvat kivelle ja kannolle, naulakoihin ja putavat taskuista.
      Nämä hommat pitävät meitä ajassa kiinni ja voi kokea itsensä tärkeäksi! ;)

      Poista
  7. Onpa kiva lukea näitä kommentteja. tuttuja tunnelmia useimmissa perheissä! keväällä tein ison perkkauksen meidän sukkavarastossa ja hermostuin nuihin mustiin sukkiin.Laitoin kaikki pussiin ja annoin miehille " päivän sukat " periaatteella. eli saivat valita parit ja illalla roskiin :) jo loppui. nyt olen ostanut sellaisia joissa jokin pieni teksti ylhäällä joka ei häiritse vaikka Pyhä sukkana pitäisi. -Harakka-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin kiva lukea vertaiskokemuksia näinkin arkisesta aiheesta! < 3 Ja muistatko ne ajat kun kotona parsittiinkin sukkia! Ja äiti leikkasi sukistakin matonkudetta. Se oli semmoista aikaa se.
      Sulla hyvä taktiikka noiden mustien kanssa. Sillä tiellä minäkin.
      Syysloma-ajatuksia Sinulle! <3

      Poista
  8. Ihana postaus! Minäkin olen usein ajatellut ostavani niitä nipsuja sukkasouvia helpottamaan, mutten koskaan ole kuitenkaan niitä hommannut. Lapsuuden kodissani merkittiin omat sukkamme erivärisin ompelulangoin, joka olisi kyllä oiva keino nyt tässä omankin perheen sukkashowssa. Arvaapa vaan olenko saanut sellaista koskaan aikaiseksi?! No en. Jokin aika sitten ompelin parittomiksi jääneistä sukista kasan riemunkirjavia (ja niitä mustiakin) nuken sukkahousuja, kun en raaskinut poiskaan niitä heittää. Taas olisi kasa parittomia odottamassa, mitä niille keksin. Nuket eivät tarvitse enää sukkahousuja, joten jokin muu käyttötarkoitus niille pitäisi nyt keksiä :) mustat sukat ovat kyllä vihoviimeisiä - niille ei ikinä löydy paria. Ei, vaikka kuinka etsisi. Niinpä olen päätynyt parittamaan ne mielivaltaisesti ihan vaan sillä perusteella ovatko ohuita vai paksuja. Vielä ei ole kukaan siitä valittanut, joten toimii ainakin meidän suurpiirteisessä huushollissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Kaaru ajatuksistasi! On ollut ihana lukea näitä kommentteja ja nyt tätä sinun kokemusta tässä sukkaisessa showssa! :)
      Eli samalla tiellä ollaan. En ole yksin. Elämä on tämän näköistä muillakin. ;)
      Arkisesta aiheesta ja pikaisesta postauksesta tuli ihanaa ajatuksien vaihtoa. Monenlaisia tapoja hoitaa sukat pareisi tai mennä eriparisukilla eteenpäin. Pääasia että elämä sujuu ja 'karavaani kulkee! :)
      Kiitos käynnistä Tauvonpaikassa!

      Poista
  9. Kiitos tästä postauksesta. Hymyssä suin luin ;) monessa perheessä varmasti tuttua varsinkin juuri noiden mustien sukkien kanssa.. Ahkera olet ollut siellä sukkaviidakossa! :)

    VastaaPoista
  10. joka viikko teen tuon saman homman ja kaks kertaa vuodessa sit luovun niistä parittomista :) enkä muuten minäkään tykkää yks-värisistä,ei taho paria löytyä ei millään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää hahmotuksen harjoitusta meille äiti-ihmisille ja lapsille. Isä harvoin ehtii mukaan, vaikka hyvää tekisi toki nähdä tämä show! ;)

      Poista