Marraskuista kauneutta

Kävin mieheni kanssa sunnuntaiajelulla mökillä.

Huurrekoivujen ja vihreiden kuusten rivistö

viitoitti matkaamme.

Mökin pihapiirissä kesä lepää
kylmyyden alla.
Pysähtyneisyys on lähes käsin kosketeltavaa.
Pieniä ihastuttavia kiteitä,
harsomaista utuista lunta,
ohutta jääriitettä...

Koivunlehtisydän

 pienessä puun taimessa.

Koivujen kristallit loistivat

harmaassa marraskuun päivässä.

Meren rannassa aallot olivat vapaina.

Vesi oli vetäytynyt rannasta kauas.

Hiekalla näkyi aaltojen leikin jäljet
muistoina

menneen kesän hetkistä.

Rannan pukeutumiskivi 

kylmänä, tyhjänä

-odottaa kesää,

uimareita.

Venevalkamassa

 oli ohut jää

merkkinä sään kylmenemisestä.

Sunnuntaitervehdys!

-Kaisu-