Minulla oli tarkoitus vastata jo kesällä
jonka aiheena oli Kirkko.
Nyt syysloman aluksi on hyvä palata kesään, kesälomaan
ja kesälomakuviin!
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Heinäkuinen lomareissumme suuntautui Itä-Suomeen.
Yksi käyntikohde oli kuvanveistäjä Eva Ryynäsen
taiteilijakoti, ateljee ja Paaterin kirkko sekä kahvila,
jotka jäivät erityisen puhuttelevina muistoina mieleeni.
Kauniin puusta työstetyn näkeminen siellä alkuperäisessä ympäristössään,
taiteilijan kodin pihapiirissä vaikutti elämykseen.
Hienoa, että suomalainen nainen on saanut taitonsa esiin 1930 -luvulla
pääsykoetyönään tekemällään, taiteilijakodissa esillä olevalla,
niin taidokkaalla "Pojat hiidenkivellä" veistoksella.
Ryynäsen töissä näkyy ilmiömäinen lahjakkuus nähdä
puussa ja puuaihiossa jotain vielä muille näkymätöntä.
Tämä taiteilija on työstänyt taideteoksensa
yhdestä puusta yhdeksi esittäväksi kokonaisuudeksi;
kauniiksi, herkäksi, käsinkosketeltavan sileäksikin.
Aihepiirit ovat elämänläheisiä;
lapsia, eläimiä ja luontoa.
Puumateriaaleissakin hän on löytänyt luonnon omaleimaiset yksilöt.
Ryynäsen suurin luomus on taiteilijakodin pihapiirissä sijaitseva Paaterin kirkko.
Tutustuimme oppaan johdolla kirkon historiaan ja taiteellisiin yksityiskohtiin.
Kirkon näyttävät ovet ovat aika isosta puusta työstetyt.
Alttari on koottu puun juurakoista
ja niiden päällä lepää lasipöytä.
Ikkunassa on arvatenkin puusta veistetty alttaritaulu.
Kirkkosalin penkit ovat hiveltävän kauniita puisia taideteoksia.
Kukin omanlaisensa ja niissä oli yllättävän mukava istua.
Katon rajassa kiertää puinen "boordi",
johon taiteilija on kuvannut jouluyön lampaita.
Kirkon lattian on yksi upea kokonaisuus.
Se on koottu paksuista mäntyleikoista ja sahanpurusta.
Siinäkin näkyy taiteilijan luovuus ja omaperäisyys.
Tässä kuvanveistäjän miljöössä huomasin vahvasti yhteyden omaan historiaani;
siihen, että isäni oli ammatiltaan puuseppä.
Jotain tuttua, kotoista tunnistin töistä ja työkaluista,
taltoista ja sahoista.
Puun syyt, vuosilustojen määrä,
puun kauniit sävyt.
Niitä isäkin toi töissään esille
ja halusi käsitellä työt lakalla, että puun kauneus ei peittynyt.
~~~~
Muistoksi vielä tämä kaunis käyttöesine, puukoppa,
joka oli taiteilijakodissa.
Ja tämä, niin kaunis Pessi ja Illuusia-sadun hahmo.
Se oli kaikkinensa hieno käyntikohde.
Oletko sinä käynyt tuolla?
Kävisitkö kurkkaamassa paikkaa, jos satut liikkumaan Lieksassa?
