Työsandaalien tuunaus

Eilen oli taas aika avata työn ovea

ja sujahtaa kuuden viikon loman jälkeen työarkeen.

Loman loppumiseen liittyy aina aavistus haikeutta.

Paluu töihin tuntui kuitenkin jo mukavalta ja tervetulleelta.

Ihana työporukka odotti siellä

ja työ tuo taas tuttua rytmiä elämään.

Innostuin loman lopulla tuunaamaan sandaalit työkengiksi

 Instagramin Tiia_diyn sivustolta mieleeni jääneen idean mukaan.

Tämä jämäkangas ei ollut paras mahdollinen,

sillä rypytyksien kuviot olisivat voineet olla symmetrisemmät.

Halusin kuitenkin kokeilla idea silloin kun oli into päällä ja 

näistä tuli nyt tällaiset "peppipitkätossukenkulit" päikkärikäyttöön.

Tein nuo rypytyssomisteet neljästä 11x25 senttisestä kangassuikaleesta.

Ensin ompelin lyhyet sivut ja sitten pitkän sivun.

Sen jälkeen pujotin soljettoman osan "tuubin" läpi,

suljin soljen ja tasasin rypytyksen.

Helppo ja nopea toteutus.

Oletko sinä jo kokeillut tätä diyideaa sandaaleihisi?

Surautin samasta kankaasta olanylinauhan,

joka on osoittautunut toimivaksi lasten kanssa touhutessa.

Kuvat ovat muuten yksi työkaluistani

ja kuvathan kertoavat kommunikoinnissa useimmiten

 enemmän kuin tuhat sanaa!

Näillä tykötarpeilla ja pienillä arjen piristyksillä 

käynnistelen syyskautta.

Elokuun ihanuutta kaikille.

Kesä ei loppunut lomaan.

vaan se jatkuu ja siitä ehtii iloitsemaan vielä illastakin.

Nautitaan siitä täysin siemauksin

ja jemmataan kesäniloa voimavaraksi tuleviin päiviin.

 

Ruusukammarin virkattu räsymatto

Kesälomani kaarrattelee pikkuhiljaa loppuaan kohti

ja mieli ynnäilee kuusiviikkoisen loman antia.

Loma tuntuu aina kiitävän niin pian ohitse, 

mutta paljon sen aikana aina ehtii tapahtua ja ehtii tehdäkin.

Minulla ei  ollut sen suurempia suunnitelmia tekemisistä tai tavoitteista,

mutta räsymaton virkkaaminen mökin ruusukammariin oli 

pieni, kaino haave omassa pääkopassa.

Löysin mökiltä kamarin sävyihin sopivia lakanoita 

ja revin niistä virkkaamiseen ohella 2.5-4 senttistä kudetta.

Sommittelin kuteita virkkauksen lomassa ja 

välillä purinkin muutaman kierroksen, 

kun värivalinta alkoi tuntua väärälle.

Tähän 120 senttiseen mattoon kului yllättävän paljon kudetta;

4 pussilakanaa,

aluslakana,

kuistin kappaverho ja salusiinit.

Esimerkiksi noihin viimeisiin kolmeen kierrokseen meni 

 yksi kokonainen  pussilakana!

Matto saisi olla mielestäni vähän isompi

ja minulta loppui sopivan väriset kuteet.

Tein mattoon väliaikaisen päättelyn ja 

kun löydän sopivan sävyistä kudetta,

jatkan mattoon vielä muutamia kierroksia.

Ehkä virkkaan sitten ulkoreunaan jonkinlaisen koristereunan.

Tästä tulikin nyt tällainen kuteiden saatavuuden mukaan elävä projekti,

jonka otin jo kuitenkin käyttöön.

. 

Muistan kuinka siskojeni kanssa aikanaan tutkimme

 äidin kangaspuissa kutomia mattoja

ja etsimme niistä tutun näköisiä väriraitoja, 

jotka useimmat olivat kodin vaatteista peräisin.

Tässä matossa vilahtelee mieleiset, tutut värit ja kuosien kuviot.

Matossa tuntuu ajan ja käytön lakanoihin/kuteisiin tuoma kotoinen pehmeys,

 jonka voi aistia varpailla.

Täytyy toki tunnustaa, 

että kyllä muutamaan päivään virkattu matto

tuntuu myös olkapäissä.

Ruusukammarin räsymatolle oli kovastikin tarvetta.

Siitä tuli mökille tämän kesän ja loman mieluinen muisto.

~~~~~

Täältä voi lukea farkuista virkkaamastani matosta, klik