Synttäriarpajaisten aika

Tänään on kulunut kuusi vuotta Tau(v)onpaikka -blogin ensimmäisestä päivityksestä.

On perinteisten synttäriarpajaisten aika.

Arvon tällä kertaa Pentikin Mimosa-sarjan pienen tarjottimen ja keittiöliinan. 

Keittiötuotteita niin kuin monesti aikaisemminkin.

Kotoista ja käytännöllistä.

Kaunista.

Arpajaiset ovat minun järjestämäni,

Pentik ei ole tässä mitenkään mukana.

Jokaiselle on yksi arpa. 

Lisäksi annan bonusarvan aikaisemmin blogini lukijaksi liittyneille 

tai nyt liittyville. 

Lukijaksi liittyminen tapahtuu internetversiossa näkyvässä
"Blogiystäviäni" -kohdan alapuolella olevaa "lue"-nappia klikkaamalla. 

Kirjoita kommenttikenttään monellako arvalla olet mukana ja 

mahdollisen voiton varalle myös nimimerkki tai sähköpostiosoite.

Olisi kiva lukea arpakommentistasi myös  

mikä aihepiiri sinua eniten kiinnostaa tai mistä toivoisi minun kirjoittelevan tänne.

Arvonta on vasta kesälomani lopussa 2.8.2020,

jotta mahdollisimman moni ehtii näin kesäaikana mukaan.

Olen aloitellut kesälomaani täällä lapsuuden maisemissa.

 Kuvasin tuotteet mökin pihalla

kauniin kesäpäivän vaipuessa iltaan.

Mökin vierellä kasvava ruusu on täynnä vaaleanpunaisia herkkiä kukkia.

Se on kaunis kontrasti tälle luonnonmukaiselle,

karullekin ympäristölle.

Herkkyyttä koen itsekin täällä lähes 50 vuotta vanhassa kesäpaikassamme,

jossa on minun lapsuuteni kesien muistot,

lasteni kesälomaviikon mieleenpainuneet tunnelmat

ja nyt jo lastenlastemmekin ovat saaneet täällä muistojaan rakentaa.

Täällä alkeellisissa oloissa,

auringon paisteen ja vesisateen rytmittämässä säässä,

 on ollut aikaa pysähtyä,

katsoa kauas järven toiselle rannalle,

seurata pilvien kulkua

ja antaa ajatusten virrata.

Se on ollut kaikkinensa niin puhdistavaa,

että illalla tuli itku tämän hetken ilosta,

olevasta,

ikävästä ja pikkuisen  ehkä jo tulevastakin.

Minun elämänkaareni  ja elämän kaikki kirjot ovat täällä läsnä. 

Kiitos kaikille Tau(v)onpaikan vakituisille lukijoille

ja satunnaisesti täällä piipahtaville!

Kiitos kommenteista, joita olette jättäneet.

Ne ovat aina ihania ja mieluisia viestejä.💗

 "Arkea, juhlaa, arjen juhlaa" teemalla on tultu tähän päivään.

Samaa kotoista aihepiiriä tulen jatkamaan,

mutta niin kuin edellä kirjoitin, 

mielelläni kuuntelen myös teidän toiveitanne.

Kesän ihania hetkiä Sinulle

ja pysähtymistä kauniiden, voimauttavien asioiden äärelle.

💗-lämpöisin terveisin

Kaisu

Heinäkuun alun ihanat kukkijat

Miten ihania kukkasia nyt onkaan kaikkialla.

Tämä on sitä  ihanaista heinäkuun kukkailoa,

joka puhuttelee ohikiitävällä kauneudellaan.

Juoksentelin alkuillasta mökille

ja nautin tien penkereellä kasvavien luonnonkukkien väriloistosta.

Siellä oli puna-apilaa, angeroa, talvikkia ja kärsämöitä.

Ja keltaisenaan niittyleinikkiä,

josta nousi yllättäen mieleeni neljännen luokan biologian tunnit 

ja muistin pohjalle painuneet 

"hede; ponsi ja palho,

emi; sikiäin, vartalo ja luotti,

liuskalehtisyys, myrkyllisyys".

Hyvin vanha opettajatar on ne aikoinaan isosta kasvitaulusta opettanut

ja muutamat pistokkaatkin hän taisi pitää. ;) 

Tosi tärkeä asia;

kukkakauneuden perusta!

Nyt se avautui minulle! ;)

Ja sitten löysin tämän ihanan kukkamättään,

jonka kellomaiset kukat keinuivat tuulessa kuin keijun mekot.

Siinä minä sitten kyykin tien poskessa kännykkäni kanssa

ja napsin kuvia puhtaan valkoisten kellokukkien kauneudesta.

Tämän kesän tienvarsien kaunistajat ja matkalaisten ilahduttajat

ovat  hetken ilonamme,

kunnes tulee niittokone ja kaataa kukoistuksen.

Mutta lohdullista on, 

että kukat jäävät siemeninä ojanpenkkan tämän kesän muistoksi ja tulevan kesän varaksi.

 💚

Kyllä muistan 

miten kevät kouraisi

viisitoistakesäisenä

kun tuomet ja vuokot

kun käet ja pääskyset

kun kaikki kukat 

ja siivekkäät

yhtenä mylläkkänä

Ja etteikö nyt

vuosikymmeniä myöhemmin

Ellei sitten 

vielä syvempää

Vielä vihlovammin.

-Maaria Leinonen-

💚

Olen ihastellut Luojan luomaa kauneutta

ja iloinnut siitä, että on ollut aikaa pysähtyä

tai että olen oppinut pysähtymään.

Olen kuljeskellut tien varsilla, pellolla ja puutarhassa

ja kuvannut nuppuja sekä

avautuvia kukkia ja 

täydessä kukassa olevia kukintoja. 

Olen kurkistellut terälehtien sisään

ja ihmetellyt kukan keskeltä ja terälehtien suojasta löytyvää pientä, sievää kauneutta.

Niitä heteitä ja emiä luultavimmin.

Elämän pieniä onnellisia hetkiä, joista saa nauttia täysillä ilmaiseksi!

💚

Kukkaisajatuksia täältä ja ihanaa alkanutta heinäkuuta!