Tämän aamun lehdessä oli juttu leivästä ja leipäterapiasta;
siitä miten palkitsevaa on sekoittaa vesi, hiiva, suola ja jauhot,
seurata taikinan kohoamista
ja lopulta nauttia itse tehdyn leivän valloittavasta tuoksusta kodissa.
Käsien kautta on kautta aikojen syntynyt maistuvaista herkkua.
Siinä Kalevan ruokapalstan artikkelissa oli muutama leipäohje ja
kotitekoinen artesaanileipä kuulosti nimensä ja valmistuksen osalta houkuttavalta.
Artesaani viittaa käsin tehtävään työhön ja sopii eittämättä hyvin leipäänkin;
ja yhdenlaista käsityötähän leipominenkin on.
Yleensä leivon pikaisilla, yksinkertaisilla ohjeilla
ja taikinan juuret ei ole minun juttu,
Lähdin hetimiten kokeilemaan lehden ohjetta sairastupamme iloksi.
Leivässä kun on aina jotakin turvallista ja lohduttavaa.
Leivän tuoksu on kotoinen ja lämmin.
Kotitekoinen artesaanileipä
-Kaleva 20.1.2022-
8 dl hiivaleipäjauhoja
2 tl kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
4 dl vettä
1tl öljyä kulhoon
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja siihen lisätään vesi.
Sekoitetaan käsin tai yleiskoneella 5-10 min.
Minä vaivasin sekoituskauhalla.
Taikina jää aika tarttuvaiseksi.
Pyöritetään pallomaiseksi ja valutetaan tl öljyä kulhon reunoille,
jota vasten taikinapalloa sitten pyöritellään kauttaaltaan.
Laitetaan kelmu päälle ja annetaan kohota huoneenlämmössä 2-3 tuntia.
Kohoamisen jälkeen taikinan voi halutessaan nostaa vielä jääkaappiin aina 72 tuntiin asti,
josta leivän maku vain paranee.
Kohottamisen jälkeen leipä laitetaan leivinpaperin päälle ja jaetaan kahteen osaan,
muotoillaan leiväksi kaapinen ja käsien avulla.
Minä vaivasin kohonneen taikinan kulhossa isolla puurolusikalla "matalaksi"
ja nostelin lusikalla leipävuokiin.
Kohotus leivinliinan alla vielä 45 minuuttia.
Pistelllään ja paistetaan 20 minuuttia 240 asteessa uunin keskiosassa kauniin ruskeaksi.
Paistunut leipä kuulostaa koputettaessa ontolta.
Tämä huokoinen, rapeakuorinen, vallan herkulle maistuva leipä
vaati aikaa valmistuakseen,
mutta ei aktiivista työaikaa paljoakaan.
Leivän taika on pehmeä taikina ja sen pitkä kohotusaika,
joka tuo leipään oman erityisen ja täyteläisen maun.
Kaksinkertaisesta annoksesta tuli kuvissa näkyvät kolme vuokaleipää,
jotka lyhenivät tuota pikaa maistiaisina.
Ja sehän on parasta, että leivottu maistuu!
Itseasiassa tämä oli helppo ohje!
Tykästyin siihen
ja poijat tuntuvat tykästyneen makuun.
Siihen, että leivässä on pieniä reikiä "kuin hiiren koloja".
~~~~~~
Tuleeko sinulle leivottua leipiä?
Innostuitko ehkä tästä ohjeesta?
