Rudolf Koivun lukukirja ja Tex Willereitä

Tänään oli kirppistelypäivä.

Kiertelin ja kaartelin monella kirpputorilla ja kierrätyskeskuksessakin kävin.

Yritin olla kriittisenä ostosteni suhteen!

Ja aikalailla onnistuinkin siinä. ;)

Kirppisreissusta tulikin lukemisien ostopäivä. :) Ostin kolmella eurolla Rudolf Koivun lukukirjan. Siinä on tuttuja tarinoita äitini aapisesta, joka taidettiin lukea loppuun minun lapsuudessa. Muistan nuo kertomukset ilmielävästi äidin lukemana. Ja nuo kuvat ovat piirtyneet vahvasti mieleeni. Niissä on jotain niin kaunista, niin herkkää. Niissä on niin paljon luontoa ja lapsen maailmaa; ihania pieniä yksityiskohtia, jotka pysähdyttävät tutkimaan kuvaa.

Erityisesti muistan runon "Lapsi on pipi". Sillä äiti lohdutti meitä pikkupotilaita ja se tulee usein itsekin sanottua lapsille ja lapsenmielisille. <3

Kettu Repolaisen ja kalaukon tarina on myös mukava tarina ukon hyväsydämisyydestä ja ketun oveluudesta. Taidanpa lukaista tämän kirjan vielä meidän pienimmille pojille, vaikka he ovatkin jo siirtyneet omiin iltalukemisiinsa. Nämä on niin kivoja perinnejuttuja, että näitä pitää kyllä vaalia.  Ja jos äidilläni ei ole tätä kirjaa tai vastaavaa, missä näitä tarinoita on, annan kirjan äidille muistoksi. 

Monta kertaa kirppislöydöt ovat kodin esineitä tai tulevat omaan tai lasten käyttöön. Tänään satsasin isään ja poikiin ostamalla pari vuosikertaa vanhempia Tex Willereitä.  :)  

Meidän vanhat Texit kun aikanaan tuhoutuivat mökin vesivahingossa. 

Tämän päivän nipuista toinen oli  mielenkiintoinen yllätys, sillä ne olivat  tulleet aikanaan edesmenneen Texin kääntäjän Renne Nikupaavolan nimellä ja osoitteella.  

Tämä kolmas ostos ei kyllä ole luettavaa, mutta toki kynttilän valossa voi lukea. :) Pieni kiusaus, jota eilen jo katselin kirppispöydässä. Kannatti nukkua yön yli; oli nimittäin halpunut euron yön aikaan. Tuo mansetti on irrotettavissa, joten tavallaan kaksi kynttilänjalkaa yhden hinnalla! ;)

Ruusun onneksi löytyi tuo kukkaruukku ja näin pääsi synttäriruusu isompaan astiaan.
 Toivon mukaan jaksaa kukkia pitkään.

Mukavaa loppuviikkoa.

Meillä sataa, sataa,,,

-Kaisu-

Aurinkoisia kuvia ja ajatuksia 'kaaoksen selätys' kirjan tiimoilta

Harmaana sumuisena päivänä ilahduttavat aurinkopäivien kuvat.

Ja ihana ajatus siitä, että aurinko paistaa pilvien takana.

Liitän tähän muutaman kevätaurinkoisen päivän kuvan mökiltä.

Aurinko sulattaa pälviä lumeen ja seinänvierustat paljastuvat.

Kylmyys ja talven valta väistyy. Kaikkialla viipyilee odotuksen tunne, kevään riemu.

Auringon voima on valtava luonnossa ja meissä ihmisissä.

Huhtikuun alussa on meidän juhlapäivä. 

Sekin oli aurinkoinen päivä monella tapaa,

Auringon säteet leikittelivät olohuoneessa.

Yhdessä kävimme meren rannassa kevättä katselemassa ja kuuntelemassa.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Aurinkopäivän päivälevolla luin kirjastosta löytämäni Elina Alasentien "Joka kodin raivausoppaan". Kirja oli mielenkiintoisen houkuttelevan koukuttavasti kirjoitettu. Sen ideana on auttaa. opastaa ja kannustaa pienempään tavaramäärään siirtymisessä ja tavaroiden järjestämisessä. Jokaista esinettä pitäisi puhutella erikseen. Sen merkitystä ja tarpeellisuutta elämässäni. Lajitteluun on hyvä ottaa muutama kori ja pussukka, johon niitä voi lajitella sen mukaan mikä on "puhuttelun" lopputulema. Säilytys, kierrätys, mietintä...

Odotin innoissani arkea. Eilen aloitin raivaamisen päättäväisesti kodinhoitohuoneesta. Kaappeihin oli kertynyt erinäinen määrä korjattavia, kierrätettäviä, "entiedämitätälletekisi" -esineitä. Topakkana tartuin toimeen ja eilen vielä muistin, että lyhyt aika tehokkaasti siivotaan ja  hyvällä mielellä lopetetaan vielä voimissa ollessa.

Muutama kuminauha tuli pujotettua siltä seisomalta kalsareihin ja korjattavien kasa näin pieneni. Lapset ottivat urakan parittomista sukista. Roskakori täyttyi ja jotakin lähti nettikirppikselle. Kaappiin tuli yllättävän paljon tilaa. Oli todella hyvä mieli ja tyytyväinen olo tästä pienestä hommasta. Usein juuri alkamisen vaiva on suurin hidaste näissä kaapin oven taakse piiloutuvissa haasteissa!

Nyt taidan leipasta ysiluokkalaisen toivomuksesta peltileipää, klik .

Ja sitten jatkan "kaaoksen selättämistä" seuraavassa kohteessa.

Toivotaan, että homma etenee kirjan opin mukaan onnelliseen loppuun!

Tai jos  puoliväliin tai vaikka neljäsosaan....

Kaisu 

Enkeli kirjan sivuja taittelemalla

Jouluisilla markkinoilla 

näin käsityökerholaisten tekemiä kirjaenkeleitä ja niiden taittelemista.

Joulukuu oli arvatenkin niin kiireistä aikaa, 

että kirja jäi silloin etsimättä ja idea kokeilematta.

Lauantaiselle kirppiskierroksella muistin tämän jutun 

ja nappasin "ota tästä ilmaiseksi" korista Valittujen palojen kirjoja tähän tarkoitukseen.

Pakkaspäivänä on aikaa leivinuunin lämmössä näperrellä. :)

 

Tässäpä nyt tämä kuvasarja kirjan sivujen taittelusta.

Välillä mallasin myös siiliä,

 mutta totesin sen liian kesäiseksi ajatukseksi tässä paukkupakkasessa. 

Askarteluliikkeestä hain päivällä tuollaisen puisen muna-aihion pääksi ja pellavaa hiuksiksi.

Ehkä seuraavasta voisin jättää silmät piirtämättä 

ja tyytyä puun syyn muodostamaan huulien viivaan. :)

Siinä se nyt on eteisen lipaston päällä;

ajanpatinoimasta

kierrätetystä

elämää nähneestä kirjasta

kokeilemisen innosta taiteltu

kirjaenkeli.

~~Kaisu~~

 

Jouluiset kirjat (13.12.)

Meillä on iki-ihana lasten joulukirja
"Ilman isoäitiä ei tule joulua".
Kirjan nimeä mukaillen voisi todeta, että
ilman joulukirjojakaan ei tule joulua. :)

Joka joulu kaapin kätköistä otetaan esille
jouluiset kirjat.

Lapsuuden joulumuistot nousevat  myös
 kirjojen tunnelmista ja joulun tarinasta.
Lapsuuden lukumuistoista.

Lukulahja näyttää siirtyvän lukuperinnöksi,
tavaksi, joka kulkee sukupolvelta toiselle.

Tänään on joulukuun 13. päivä.
  Lucian -päivä.
Täällä ei kylläkään sada lunta
niin kuin Hans Petersonin kirjassa Markun joululahja...

Kirjat siivittävät leppoisasti joulun tunnelmaan.
On ihanaa käpreentyä lasten kanssa kainalokkain sohvalle
tai iltasadulle vällyjen väliin,
sinne mielikuvituksen ja toden rajamaille.

Lukea joulutarinoita
-taas kerran- 
ja elää lasten kanssa todeksi sadun ja toden maa.

Tontut hiipivät kurkkimassa 
ja peikot pitävät joulujuhlaa.
On joulutohinoita ja ihania sattumuksia 
perheen jouluvalmisteluissa.
Tarinaa ja totta.
Aineksia, joista lapsenmielinen joulu syntyy!

Hyvä, lämmin, hellä olo hiipii sydämeen.
Lapsen kirkkaat silmät,
  läheisyys, lämpö.

Yhteisen joulusalaisuuden vaaliminen.
Siihen haikeansuloiseen hetkeen asti,
kun toteutuvat laulun sanat:

 "Kerran loppuun satu joulun saa

suru säveliä sumentaapi..."

Kaisu

,