Näytetään tekstit, joissa on tunniste iloa päiväänt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste iloa päiväänt. Näytä kaikki tekstit

29. joulukuuta 2018

35 vuotta sitten





35 vuotta sitten minusta tuli äiti.
Ajatukseni ovat kulkeneet tänään Helsingin Naistenklinikalle,
jonne Mannerheimintien kodistamme kävelimme synnyttämään.

Siellä esikoispoikamme "Osku, Eka Vekara" näki joulukuisen iltahetken valon.

Syntymän jälkeen minun piti painaa mieleeni numerosarja 458,
joka oli vauvan kaulaan laitetun hopeisen ketjun numerolaatassa. 
Se numero on painunut syvälle mielen sopukoihin. <3

Vauva käärittiin valkovihreään lakanakapaloon ja 
hänet laitettiin nukkumaan valkeaan metalliseen pinnasänkyyn,
jossa oli renkaat alla.

Silloin ei ollut tärkeänä ihokontaktit 
eikä vierihoidot.
Oli vauvalat ja jatkuva ralli käytävillä,
kun äidit kuljettivat vastasyntyneitään imetyksien välillä vauvalaan .

Muistan vahvasti sen raastavan tunteen, kun  oma rakas vauva piti jättää 
itkevien vauvojen keskelle
ja lähteä yksin omaan huoneeseen nukkumaan.

~~~~~

Paljon on synnytykseen liittyvät käytännöt muuttuneet äitiyden matkallani,
mutta syntymä ja uusi elämä on aina ollut 

suuri ihme, 
lahja. 


Paula Kokkonen on kiteyttänyt äitiyden ajatuksia runoon 
"On ilo olla äiti"
ja niihin sanoihin voin yhtyä tänään.



                               Ensin kohtuna,                              
kehtona, lohtuna,
kylkenä, rintana
suojapintana
tarjoten syliä, olkapäätä,
astua esiin, uhmata säätä,
pelkkänä korvana kuunnellen
arkea juhlaksi muunnellen.

Rahapussina, ruokkijana
apuna ymmärrys, katse ja sana,
emona poikasia vartioiden:
miten se pärjää omin voimin,
teinkö oikein, näin kuin toimin?

Peittelemässä hyvään yöhön,
herättelemässä päivän työhön,
asemilla saattelemassa,
satamissa odottelemassa
mummolasta palaajaa,
maailman ääriin halaaja.
Se äskeinen linnunpoikanen
on tänään iso aikuinen.
Se lentää itse, sen siivet kantaa
kohti kutsuvaa taivaanrantaa!

Minä äiti, nyt ilosta itken,
epäilyn kaiken itsestäin kitken
ja ylpeänä, itsekseni hiljaa sanon,
olen herättänyt hänessä elämänjanon.
-Paula Kokkonen-


Vitriinissä olevat patsaat ovat muistoja monista perhetapahtumista ja juhlahetkistä.
Niitä yhdistää sanat
äiti, isä
lapsi
perhe
<3
Elämää kannattelevat elementit.
Ja enkelit,
jotka suojelevat ja varjelevat elämää.

~~~~~

Onnellista syntymäpäivää Sinulle esikoisemme!