Syyskuun viimeinen lauantai.
Syksyiset tunnelmat ovat vahvasti läsnä.
Päivisin on ollut toki vielä kaunista ja lämmintä,
mutta yöllä lämpötila on painunut jo likelle nollaakin.
Auton ikkunoita ei ole vielä tarvinnut rapata.
mutta näpeissä tuntee aamulla mitä kohti ollaan menossa.
Hanskoja tarvitaan kohta.
Kuvagalleriasta löytyi kuvia keväällä neulomistani kämmekkäistä.
Kesän lämpimän päivän ohikulkumatkalla
vein ne pojalleni
ja napattiin pikaiset kuvat käsityömuistoksi.
Kysäisin illalla viestillä,
josko kämmekkäät ovat tulleet käyttöön.
Monta kertaa ovat kuulema olleet käytössä;
kalareissulla lämmittäneet
ja estäneet hyttysiä syömästä käsiä.
Kelit ovat sielläkin jo sellaiset,
että ovat olleet aamulla jo kädessä.
Olipa palkitseva viesti.
Käyttötavaraa olivat.
Oletko sinä neulonut kämmekkäitä tai kynsikkäitä?
Käytätkö itse niitä?
Minulla on ne kirppikseltä löytyneet
ja tykkään niistä edelleen.
Neuloin nämä Luotolainen tikkuri -perinneneuleen jämälangoista.
Minulla ei ollut näihin ohjetta.
Mutu-tuntumalla etenin ja sovitin tekelettä välillä mieheni käteen.
Lankaa jäi vieläkin!
Liekö nyt pipon neulomisen aika.
Hailuotolaissetti täydentyy pikkuhiljaa.
Nostan tähän paitapostauksessa olleen kauniin runon.
Tällainenhan se neulojan ajatus on:
Kun tekee toiselle hyvää
antaa vähän ajastaan
laittaa kätensä käyttöön
ja taitonsa toivottuun
silloin jokaisen silmukan
mutkassa on pieni ajatus
ja paidan käännön välissä
pyyntö paremmasta
niin että valmiiksi tullessaan
tuo puhdas tai pehmeä
on melkein kuin
näkyvä rukous.
-Elina Salminen muk.-
Äitienpäivähortensia antoi minulle vielä yhden kauniin kukkasen.
Taitoin sen maljakkoon viikonloppukukaksi.
Aurinko piirtelee varjoja huoneeseen,
on tulossa kaunis syyspäivä mökkeilyyn ja puolukkametsään!
Tämän päivän iloa ja valoa sinulle!
💛💛
Kauniin harmaat kämmekkäät. Minulla ei ole kuin lapasia ollut. Ihana hortensia kun jaksoi vielä kukkia. Kiitos. Aurinkoista lauantaita myös sinulle.💛🍁🍂
VastaaPoista