Mikä on parasta kotona?

Palaan tänään alkuvuodesta kirjoittelemaani postausluonnokseen,  

johon olin kirjoitellut vastausta niin omalta tuntuvaan koti -aiheeseen, 

 Päivien ilot -blogin postaukseen. 

Päivi oli pohtinut, 

 mitä sanan koti kirjaimista tulee mieleen 

ja mikä omassa kodissa tuntuu parhaalta, 

parhaimmalta, parhaudelta. 

Minusta kodin kurkihirsi on ihana sana. 

Se on ajatus yhdestä, lujasta puusta, 

joka kannattelee kotia ja sen asuvaisia 

sekä kaikkea mitä on kotoisan kurkihirren alla. 

Koti mukautuu. 

se muuttuu monin tavoin perheen kasvaessa ja 

jälleen kerran perheen pienetessä. 

Meidänkin kotia on ajan saatossa tuunattu suuntaan jos toiseen.

On maalattu ja tapetoitu,

on muutettu huonejärjestyksiä, 

siirretty huonekaluja ylhäältä alas ja toisinpäin. 

Pienillä järjestelyillä on yritetty saada arki toimivaksi.  

Koti on se, 

mitä siellä on ollut ja mitä sinne jää. 

Monensävyiset elämän muistot, 

tapahtumat, 

ilot ja surut.

Niistä puitteista ja kokemuksista jokainen aikanaan ponnistaa matkaan

ja lähtijä ottaa mukaansa sen, minkä on tuntenut voimavarakseen. 

Koti ei ole vaan keittiö, olohuone ja 

erilaiset tilat, 

vaan myös kodin tunnelma. 

Hetket ruokapöydän ympärillä, oleskelutilassa, 

kaikki neljän seinän sisällä ja ulkona oleva. 

 Kodista löytyy myös oma tila, oma rauha

ja kotona saa olla oma itsensä. 

Kaskisen runon sanoin:

Koti on siellä 

missä sinä ja minä,

missä me ja kaikki ne,

jotka meille annettiin, 

saman pöydän äärellä. 

KOTI

Kokoava ja kannatteleva kodin kurkihirsi.

Omannäköinen 

Tuunattu moneen kertaan 

Ikimuistoinen 

Koti on turvasatama ja "siipien leppuutuspaikka". 

Kodin kattila on kaksi- tai viisilitrainen tilanteen mukaan

 ja mummulapäivien siskonpeti. 

Parasta on, että kodin ovet ovat avoinna 24/7. 

Kotiin saa aina tulla iloineen ja suruineen. 

❤

Mikä sinusta on parasta kotona?