Vanhan kiukaan uusi elämä

Terveisiä mökiltä.

Viikonlopun sää oli aurinkoinen,

liki kaksikymmentä astetta,

ja kesää ennakoivat merkit olivat vahvasti läsnä.

Keltaiset esikot kukkivat siellä täällä

ja vuohenjuuri oli jo nupullaan.

Västäräkki keikutteli pyrstöänsä pihassa 

ja pääskyset pitivät ilmanäytöksiään puojin katon päällä,

sinisen taivaan alla.

Oli oiva hetki tehdä pihassa kevättouhuja ja 

tuntea kesän läheisyys.

Tuntea taas se pakahduttava ihmetyksen tunne, 

joka tuntuu kevät kevään jälkeen voimistuvan.

Se ihme,

miten valo lisääntyy,

kukat nousevat maan kylmästä sylistä,

puut pukeutuvat hentoon vihrään ja linnut saapuvat pihapiiriin pesimään.

Ja meri, joka vasta oli valkean jääpeitteen kahlitsema,

on taas vapaa ja laineet lyövät rantaan.

Sen kaiken äärellä tunnen pienuutta,

mutta samalla myös elämän voimaa ja intoa,

iloa olevasta.

Lauantai meni kevättä kuunnellen ja katsellen sekä 

pihapiiriä kohennellessa.

Kevään sirkeillä silmillä näki puuhasteltavaa ja tekemistä monessa paikassa.

Kottikärry täyttyi tuon tuostakin haravointijätteestä,

oksista ja syksyllä leikkaamatta jääneiden perennojen sekä humalien varsista.

Kirjoittelin jossain vaiheessa vanhan pikkusaunan kiukaasta,

jonka todettiin tulleen tiensä päähän.

Pojat asensivat isänsä kanssa viikolla saunaan uuden kiukaan,

järjestyksessään kolmannen.

Minä omin "kukkaruukuksi" tuon vanhan kiukaan.

Se on tuon liki 80 vuotiaan saunan 

alkuperäisen, kyläsepän tekemän kiukaan kopio.

Istutin kiuaskivien joukkoon

"maatiasmaksaruohoa", jota olen tuonut luonnosta mökille.

Tuhkaluukkuun laitoin kaukaasian maksaruohoa.

Saapa nähdä miten tämä kokeilu onnistuu.

Sehän nähdään piakkoin,

lähtevätkö ne siinä kasvamaan.

Kevätillan auringonsäteet siivilöityivät räppänästä sisään

ja lintujen laulu kantautui taukoamattomana läheisestä metsästä.

Uuden kiukaan tarjoamat löylyt olivat leppoisat.

Vastasiivotussa saunassa oli juhannussaunan tuntu.

Vain vasta puuttui!

~~~~~~

Kyly on ollut suomalaisille aina omanlainen rauhoittumisen ja rentoutumisen paikka.

Ajatukset kulkivat saunan rakentajaan,

talon vanhaan isäntään,

joka aikoinaan ennen sotia rakensi ensin saunan ja sitten kodin.

Hyvin rakensi,

että eiliseen saunailtaankin on tultu.

Kylpijät ovat vaihtuneet

-ja kiukaat,

mutta hirsiseinät ovat ja pysyvät.

Ne ovat ajan ja lukuisten tarinoiden patinoimat.