Helmineulepeitto pienelle

Neuloin taas helmisilmukoita pienen villapeiton verran,

kun odotimme täällä mummulassakin lapsenlastamme, pientä tyttöä.

Hänen äitinsä oli sanoittanut odotustaan kauniisti;

Ehkä salaisuus on jo 

täällä

hengitämme sitä

kaikkialla tai vasta

jossain

tunnemme sen voimat

välähtävät valojuovat

pimeyksissä

tai jatkumona

tähdenlentona joka lensi

jo ennen

nyt silmissämme toivona

taivaan poikki

kaartuvana

-J.A-

Olen tehnyt näitä kulmasta aloitettavia neulepeittoja jo kolme ennemmin

Nalle-langan eri sävyissä.

Tällä kertaa vauvan äidin toiveena oli pellavan sävy.

Kävimme nuuskimassa sunnuntai-iltana vajaan kolmen päivän ikäisen vauvan tuoksua

 ja samalla viemässä peiton ja unipupun pienelle tytölle.

Joka kerta se on yhtä käsittämätöntä ja  mykistävää ottaa pieni vastasyntynyt syliin.

Siinä hetkessä mieli herkistyy ja pienen piirteet piirtyvät sydämen sopukoihin

kuin jäljet rannan hiekkaan. 

Ja ihana oli nähdä onnelliset vanhemmat sekä sisarukset,

jotka hoivailivat kauan odottamaansa pientä siskoa.

Lapset tuovat iloa.

<3

Sinun katsettasi 

en opi

näkemällä olen 

sen menettänyt

mutta valossasi olen

vähemmän sokeaksi tullut

-J.A-

<3~~~~<3~~~<3~~~<3

Syntymäpäivien ketju jatkuu.

Huomenna on mieheni synttärit.

Pieniä ylläreitä olen tässä valmistellut

ja ehkäpä niistä kertoilen toisen kerran.

Kaikkea hyvää Sinulle loppuviikkoon

ja iloa valostuneista päivistä!