4. marraskuuta 2018

Kaipausta ja iloa



Luonto on kyllä niin ihmeellinen
puhuttelija
pysäyttäjä
oikea vertauskuvien paikka.


Poikani oli napannut tämän kuvan perjantaiaamun koulumatkallaan
ja jakoi sen meidän perheen ryhmään "hyvää perjantaita kaikille!" -toivotuksen kera. <3

~~~~

Minä ihastuin kuvaan
 -ja vähän liikutuinkin työpöytäni ääressä
silloin pyhäinpäivän aattona.
Kuvassa oli jotain niin syvää sanatonta viestiä tähän kaipauksen viikonloppuun.

Tummien puiden välistä kajastava aamuaurinko toi valoa 
marraskuiseen päivään,
kun luonto on tumma, väritön,
lohdutonkin.

Lehdet ovat tippuneet niin  pienistä, hennoista kuin isoista, vahvoista puistakin.
Syksy ei ole kysynyt puilta halusivatko ne luopua lehdistään
eikä meiltä haluammeko me siirtyä syksyn värittömyyteen ja lintujen poismuuttoon.

Se vain kuuluu elämään,
että syksyinen tuuli riipii vahvimmatkin puut paljaiksi ja  kaunis katoaa,
että joku lähtee ja toiset jäävät,
että pieni puu ei välttämättä kerkeä kukoistukseen,
kun se jo taittuu tuulessa
ja jättää tyhjän paikan maisemaan.

<3

"Rakkaat lähtevät,
jää tyhjä tila muistojen asua."
-Helena Anhava-

Marraskuisessa pyhäinpäivässä on paljon kaipausta ja ikävää,
mutta myös kiitollisuutta.
Kynttilöitä sytyttäessämme viivähdämme rakkaittemme luona,
yhteisissä muistoissa.

Marraskuun ikävään ja harmaisiin päiviin tuo valoa 
pilvettömän päivänä näkyvä auringon valo,
ensilumi,
kynttilät.

Ja usko ja toivo, että roudan alla elämä odottaa uutta kevättä.

~~~~~~

Tänä viikonloppuna kaipauksen rinnalla olen kokenut myös suurta iloa;
onnellisuutta niistä rakkaista, 
jotka ovat tällä hetkellä rinnallani.

Eilen vietimme siskoni viisikymppisiä
ja siellä sanoinkin,
että tästä hetkestä meidän pitää iloita ja nauttia
ja sanoa se kiitollisuuden ja rakkauden tunne ääneenkin.

Ilon ja onnenhetket ovat tulevaisuuden muistoja.
Ne kantavat sitten aikanaan, kun tulee eron aika ja ikävä.



Hän joka sinulle on ollut rakas
ei koskaan kuole sydämestäsi.
Niin kauan kuin elät
kannat hänen sytyttämäänsä valoa
sielusi joka sopessa.
-Anja Porio-

~~~~~~

Kynttilöiden lempeää tuikkivaa valoa tähänkin päivään!

-Kaisu-






12 kommenttia:

  1. Oi, miten sykähdyttävä viesti pojaltasi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina! <3
      Tällaiset arjen ihanat yllätykset kyllä ilahduttavat.

      Poista
  2. Lohdullisia vertauskuvallisia ajatuksia tähän kaipauksen viikonloppuun. 💛

    Eilinen käynti hautausmaan hiljaisuudessa ja pimeydessä osoitti jälleen sen, miten voimakkaasti nuo valtaisat kynttilämeret tuovat näkyväksi ihmisten tunteita: surua, ikävää, kaipausta, muistoja, mutta myös kiitollisuutta jo edesmenneistä rakkaista. Että toivo paremmasta kantaa ja lohduttaa surevaa kaipauksen hetkellä.
    On hirveän lohdullista, että raavailla miehilläkin ja meillä kaikilla on jokin paikka, jossa syvimmät tunteensa voi näyttää vapaasti, että voi itkeä surua ja ikävää ja samassa hetkessä jo nauraakin ilman, että kukaan sitä ihmettelee tai oudoksuu. ❤

    Hautausmaalla ihmiset usein myös herkistyvät avaamaan sisintään, puhumaan muistojaan ääneen, jos kohdalle sattuu otolliseen aikaan. Siellä voi aistia sen, miten suuri voima läsnäololla on, että miten sanatonkin myötäelo luo toivoa tulevaan: päivä nousee taas huomenna, elämä kantaa, vie eteenpäin. 💓

    Kynttilöiden tuomaa herkkää valoa ja tunnelmaa myös Sinulle, Kaisu! 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaaru ajatuksistasi! <3
      Kyllähän se rinnalla kulkeminen, kuulumisien kysyminen ja kuunteleminen, jakaminen on parasta ja tärkeintä lohtua. Läsnäolokin riittää, aina ei tarvita edes sanoja. <3

      Kynttilä on ihanan lohdullinen valo.
      Se valaisee aina sopivan verran ja riittävän laajasti. Pidemmälle ei tarvitse nähdäkään kuin tähän hetkeen ja tämä tunnelma riittää! <3

      Poista
  3. Onpa kauniin ja herkänkin kuvan Poikasi napannut koulumatkalla. Kaunis laskeutuminen pyhäinpäivän ajatuksiin. <3
    Olipahan niin mukava tavata viikonloppuna. Juurikin tästä hetkestä saa ja pitää iloita. Onnellista työviikkoa Sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämän oli mieleenpiirtyvä kuvatervehdys. Iloitsin, että hän on koulumatkallaan aamun hämärässä nähnyt luonnon kauneuden, tämän valon ja värien leikin. <3

      Perjantain tapaaminen oli kyllä huippu arjen katkaisu! Pitää olla jatkossakin aktiivisempi näiden suhteen. ;)

      Kaikkea hyvää viikkosi! <3

      Poista
  4. Kylläpä poikasi on napannut upean kuvan. Myös sanasi ovat kauniita ja tunteikkaita. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään niin poisnukkuneita kuin rinnalla kulkevia. Iloa viikkoosi <3

    VastaaPoista