Kirjastosta löysin sattumoisin
"Plastiikkia, plastiikkia. Virkkaa kaunista muovipusseista" -kirjan,
joka tuntui kiinnostavalta ja jollakin tavalla tutulta aiheelta.
Kirjasta löytyneet mallit herättivät muistoja varhaislapsuudesta ja 70-80 -luvulta.
Minulla oli pienenä tyttönä keltainen, mieluinen, pehmoinen kassi,
jonka äiti oli virkannut muovikassikuteesta ja johon hän oli tehnyt sangat narusta letittämällä.
Äidillä itsellään oli samanmallinen, mutta isompi. <3
Äitini kutoi myös kangaspuilla
oranssimustia sekä keltamustia muovimattoja,
joiden kude oli leikattu karhuntaljarullien suojamuoveista.
Muistan myös virkkaamalla ja kutomalla tehdyt mustavalkoiset matot,
joiden kude oli leikattu sen aikaisista maitopusseista eli maitopurkkien edeltäjistä!
Kassit ja matot olivat sen ajan kierrätystä, luovuutta ja säästäväisyyttä,
kestävän tuotteen tekemistä, käsityötä.
~~~~~~~
Mielenkiintoista on, miten historia toistaa itseään ja ennen olleet työtavat /asíat tulevat
tavalla tai toisella uuteen tulemiseen, uudelleen muotiin.
Tässä kirjassa on ohjeita kasseihin, mattoihin, koreihin,
käyttöesineisiin ja koristeisiin
sekä sisälle että ulos.
Minulla oli käsillä tekemisen puute ja tämä virkkauskirja löytyi siltä osin tosi hyvään saumaan.
Poika, kyllä tuumasi isälleen, että mallillaan on kun äiti roskapusseja leikkelee nauhoiksi.
Arveli jonkinlaista auringonpistosta varmaan,
mutta kaikkea sitä pitää tehdä ja kokeilla !
Tein kivipitsiä kokeiluksi parin kiven päälle.
Sain kivat kestävät kivikukat kukkien keskelle!
Leikkasin virkkausta varten valkean roskapussin pohjan auki
ja lähdin pohjasta päin leikkaamaan pari kolmisenttistä kudetta,
jonka virkkasin 4 koon virkkuukoukulla.
Yhden kiven pitsikuvioon meni pari pussia.
Nappi tuli omana lisäyksenä malliin, kun aloituskohta "ei kestänyt päivänvaloa"!
Tekisi mieli tehdä vielä muutama tuohon kuistin eteen syyskukkien rinnalle.
Jospa sitä kerkeäisi,
kun saatiin nyt nuo viinimarjat poimittua.
Mehustuksen lomassa voisi leikellä pusseja
ja tehdä vaikkapa ensi kesäksi pöytäliinan kulmiin pienet kivipainot,
joihin laitetaan verhonipsut kiinnittämistä varten.
Idea tästä kirjasta. :)
~~~~~~~~
Elokuinen ilta-aurinko on venytellyt pitkät varjonsa pihapiiriin.
Kesä hiljalleen kypsyy.
Ihania, kesän viime tunnelmien päiviä Sinulle!
~~Kaisu~~
Hauska idea ja just hyvä pihalle, kun kestää säätä kuin säätä 😊
VastaaPoistaPihajuttuja nämä kyllä ovat!🤗 Kestävät sateet ja hallan!👌
PoistaKylläpä on kauniita koristeita sisustukseen <3 Pienet yksityiskohdat tuovat kauneutta ja kodikkuutta. Nämäkin kukkaset aivan viimeistelevät ympärillä olevan kukkaloiston.
VastaaPoistaPientä, vähän erilaista ja oli kiva kokeilla tällaista materiaalia työstää!🤗
PoistaSe onkin hauskaa miten erilaiset asiat tulevat aina uudelleen muotiin.. Kivoja koristeita! :)
VastaaPoistaÄlä muuta sano! Aina yllättyy, kun joku tuttu juttu 'nousee pinnalle' aikojen takaa!🤗
PoistaOnpa kiva idea! Ja kaunis lopputulos! Miten tuo virkkaus menee kiven alapuolella? Onko kivi virkattu umpeen vai onko pitsi kuin paita, jonka voi pujottaa kiven päälle ja ottaa pois? Ajattelin, että sopisi todella mainiosti minun kevään "kierrätä, virkkaa, ompele"-kurssille kuutosten kanssa. :)
VastaaPoistaHuippu, jos sait tästä postauksesta itsellesi iloa ja hyötyä! <3
PoistaOhjeessa oli kyllä alapuolelle oma kuvionsa, joka yhdistettäisiin päälykuvioon.
Itse oikaisin tekemällä tuota silmukkakuviota suoraan takapuolellekin ja vedin kuviot "suppuun" muovisella kotinarulla. Toimi niinkin! :)
Vau! Tuo kirja täytyy etsiä käsiin!
VastaaPoistaKiitos tykästymisestä! Mukava, jos innostuit tästä! <3
PoistaKirjan kirjoittaja on Satu Latvatalo.