Kesäloman ynnäyksiä

Kalenterissa on siirrytty jo elokuun puolelle ja

tänään on minun ja monen muun viimeinen kesälomapäivä.

Entiseen aikaan oli tapana laittaa lomareissuilta kortteja kotijoukoille ja ystäville.

Näistä kuvista joku voisi olla sinulle laittamani lomatervehdys

 ja takana lukisi jotensakin näin:

Ystäväni,

💛 - lämmin kesäloman lopun tervehdykseni sinulle. Kävimme nuorimman tyttäreni kanssa viime viikolla "round tripillä", joka ulottui mm. Tampereelle.  Meillä oli pieniä vaikeuksia auton kanssa hotelli Ilveksen parkkitalossa, mutta selvisimme erään ystävällisen lomalaisen auliilla avustuksella.

Hotellin 16.kerroksesta näki kauas. Siinä katsellessani tuli mieleen , että läheltä ei aina näe  kaikkea hyvää,  kaunista ja merkittävää.   Kaukaa näkee paremmin ja laajemmin, syvemmin. Kun on oikeasti lomalla =(poissa kotoa)  on erillä tavalla aikaa miettiä asioita, vertailla, tuntea syvemmin ja nähdä  kirkkaana omaa arkea kannattelevat asiatkin. On aikaa omalle sisäiselle puheelle ja omille ajatuksille. Aikaa itselle, aikaa toiselle.

Tämä kesä on ollut ilmojen suhteen  historiallisen lämmin, kuuma, suorastaan paahtava. Aurinko on porottanut  pilvettömältä taivaalta ja hellinyt meitä pohjoisen puoliskon ihmisiä  ennen kokemattomalla tavalla.  Kevyet kesäasusteet ovat olleet päivien vaate ja vesistöjen läheisyys mielipaikka. Paahteisten päivien jälkeen saimme matkalla ja kotia saavuttuamme kokea hurjan ukonilman ja rankkasateen. Ne tuntuivat  hienoilta, odotetuilta hetkiltä, vaikkakin aina ukonilma herättää minussa pienutta luonnonvoiman edessä, pelkoakin.

Olemme  kesän aikana tehneet pieniä, muutaman päivän  reissuja ja ohjelmassa on ollut mökkeilyä, mieleenpainuneitä kohtaamisia ja  iloisia jälleennäkemisiä monien ystävien ja sukulaisten kanssa.
Koti on ollut  tänä kesänä lähinnä vain kääntymispaikka, jossa on  käyty pyykkäämässä ja  pakattu uuteen reissuun. Kotona olleet kesätyöläiset ovat huolehtineet kotosalla kiitettävästi kesäkukkien kastelusta ja ns. pitäneet kotia pystyssä.

Viljapellot lainehtivat keltaisenaan. Vilja on kypsää ja tuuleentunutta.  Itsekin koen kypsymisen merkkiä lomaan ja lomailuun - loma on antanut sen mitä siltä odotin. Osasin tänä kesänä jättää "to do" -listat omaan arvoonsa ja tein sitä mistä tykkään. mikä on välttämätöntä ja merkityksellistä minulle  tai olin välilllä jopa tekemättä mitään. Joutenolon sietäminen tuntui hyvälle, jopa iän tuomalle kehittymisen merkille!

Perjantaiaamuna tuntui lokoisalta herätä omassa sängyssä ja ajatella, että nyt on aika laittaa laiva laituriin ja asettua taloksi omaan kotiin kaiken kulkemisen jälkeen.  Olin niin voimaini tunnossa, että heti aamusta riipaisin kesän pölypallerot lattioilta ja tasoilta ja järkkäsin kodin kesän jälkeiseen, kotoisaan kuntoon ja pesin vuodevaatteita peruspyykin lomassa. Miten oma koti näyttääkään kauniilta ja kivalle siivottuna ja levänneillä silmillä katsottuna.

Erään kaupan edessä näin julisteen, jonka teksti jäi mieleeni ;"entäpä, jos tavallinen arki on ihmisen parasta aikaa". Ainakin se juuri nyt tuntuu ihanalle. Arkirutiinit tuovat päiviin tuttua ryhmiä; herätyskellon pirinä, selvä päiväjärjestys ja perheen koolla oleminen luovat puitteita tuttuun ja turvalliseen arkeen ja jokapäiväiseen elämään yhdessä. Reissussa hyvä, kotona paras! ❤

Huomenna on kuuden viikon katkeimen jälkeen aika avata työn ovia. On ihana palata huippuun tiimiin ja alkavan syyskauden uusien haasteiden pariin.

Ivan Turgenjevin runon sanoin:

"Onnella ei ole huomista päivää;

sillä ei ole eilistäkään;

se ei ajattele tulevia;

sillä on vain nykyisyys,

eikä sekään ole kokonainen päivä,

vaan silmänräpäys."

💕

Ihanaa elokuuta toivottelen Sinulle ja toivon itsellenikin! 

Kaisu