29. lokakuuta 2017

Räntää, vesipisaroita ja talviaikaa

Kotiuduimme tänään syyslomareissusta.
Ensitöikseni kiersin pihalla kameran kanssa katselemassa syystalven pieniä ihmeitä, 
sillä kotipiha oli saanut poissaollessamme osansa ensilumen kosketuksesta.



Lumi oli märkää.
Syystalven vesikyyneleet kimaltelivat hetken puiden oksilla, 
pihlajanmarjoissa,
havuissa
 ja tippuivat sitten maahan kuin jatkuva kyynelten vuo.

Sää olikylmän kolea, kostea, 
suorastaan kalsea.

~~~~

Ruskalehdet näyttivät erilaisilta, väreiltään jotensakin syvemmiltä 
lumenvalkoa kuin nurmen vihreää vasten.
Koivuangervo -pensaan liepeillä oli jonkinlaisen viivystystaistelun maku;
kuin syksy ja talvi olisivat mitelleet keskenään kumpi voittaa!



 '
Harakka oli ilmeisesti yrittänyt kylään
eli etsinyt portaille mahdollisesti unohtunutta roskapussia, 
sillä sen varpaitten jäljet olivat jääneet etupihan laatoille. :)


Puupino on ressun alla kuivassa, tallessa syksyn sateilta ja lumelta.
Ajatus noista aikanaan tehdyista haloista ja leivinuunipuista lämmitti jo pihalla ajatuksissa,
saati nyt kun punaiset kekäleet hehkuvat leivinuunissa 
ja luovuttavat lämpöä huoneisiin.
Elävän tuli tuo kotiin sanoittamattoman pehmeää lämpöä!

~~~~~~~~~~~~
.
Lokakuun lopun säätähän tämä on!
Tavallista tuttua loskaa ja nollakelin tuntua,
syystalvea,
josta löytyy kuitenkin monia pieniä kauniita asioita. 

Niin kuin tämäkin kaunis lumisydän, joka oli kertynyt pojan pyörän satulaan.


Marraskuuta kohti mennään.
Viime yönä siirryttiin taas talviaikaan.
Tovi menee taas ennen kuin keho mukautuu tunnin muutokseen.

~~~~~~

Sytytellään valkeita tulisijoihin,
nauttitaan kynttilöistä 
ja käpreennytään sohvan kulmaan viltin sisään.
Tämä aika vuodesta on juuri sitä varten
ja sillä tavoin siitä selviää.

Voikaa hyvin!

-Kaisu-


12 kommenttia:

  1. Ihania lokakuisia kuvia ❤ Mukavaa uutta alkavaa viikkoa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3
      Lokakuussakin on kauniita näkökulmia ja herkkyyttä.

      Poista
  2. Mahtava hoksaus tuo sydänsatula. Täälläkin tehtiin eilen ensimmäiset lumilyhdyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin sydän satulalla oli kaunis; pikku pojasta varmaan tympeä, kun istuin märkä ja pitää aamulla kuivata! ;) Asiat näyttävät eri tilanteessa ja eri ihmisille aivan erinlaisilta. <3

      Kyllä lumi on aina juttu, joka saa ihmiset -ainakin lapset_ ulos ja touhuamaan.

      Poista
  3. Tuota olen harrastanut joka ilta...takkatulen tuijotusta sohvan nurkasta..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huippu juttu! Olet niin sanotusti Carpe Diem -ajatusta toteuttanut ja tarttunut hetkeen.
      Kyllä meilläkin tuli on joko takassa tai leivinuunissa harva se päivä. Lapsetkin tykkäävät sytytellä. Heistäkin se on niin ihanaa katseltavaa ja lämpö tuo kodikkuutta. <3

      Poista
  4. Harvoinpa syyslomalla on lumiukkoja rakenneltu. :) Mutta niinpä on koko vuosi ollut melko poikkeksellinen säiden suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerran muistan, että lumi satoi lokakuun 9. päivä ja suli joulukuun alussa pois. Silloin talvi todella yllätti!
      Nykyään ilmat eivät enää yllätä; kaikki on mahdollista -sade ja paiste, tyven ja hirmuiset tuulet.

      Poista
  5. Kauniita syystalven tunnelmia olet valokuviisi vanginnut. 🍂🍁❄

    Ensilumen valko on aina yhtä sykähdyttävä kokemus. Kaikki näyttää niin puhtaalta ja raikkaalta sitä vasten. Niin ihana tuokin sydänsatula!

    Mekin saimme viime yönä osamme ensilumesta. Kylläpä maisema onkin nyt valoa täynnä 😍

    Mukavia hetkiä tähän viikkoon sinulle! 😙

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaaru! Piti oikein tietoisesti kuvata ja katsella tarkasti, kun vesi ja rännän lotina harmitti sunnuntaipäivänä. Voidakseen todeta ja tehdä näkyväksi, että harmaudessa, sateessakin on ihania näköaloja ja tunnelmia. Ja että tuonne sateeseen ei sula. ;)

      Luonto tekee ihania taideteoksia moniin paikkoihin. Tuo sydän oli yksi niistä kauniista ohikiitävistä teoksista! <3

      Poista
  6. Ihanat tunnelmat olet saanut kuvattua. Samaa olen minäkin hämmästellyt kun koivun lehdet hiljalleen leijaa valkealle lumelle. Tai kuinka omenapuun vielä vihreät lehdet sinnikkäästi pysyy puussa vaikka maa on valkoinen. Kiva " löytö" tuo satulasydän♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa! <3
      Marraskuun toinen ja meidän perheomenapuu pitää lehdistään vieläkin kiinni. Ja muutama keltainen koivu vielä näkyi tämän päivän lumisateessa. Mielenkiintoisia luonnon ihmeitä ne kaikki ovat!

      Poista