Halusin yllättää mieheni pääsiäisenä jollakin leivonnaisella;
jollakin, mistä hän oikeasti tykkäisi ja ilahtuisi.
Jotakin muuta kuin pannaria, jota hän itse ehdottaa toiveita kysellessäni,
sillä hän ei ole oikein makean ystävä.
Hetken sitruunaisia ja persikkaisia ohjeita pähkäiltyäni muistin vanhan reseptin,
joka löytyi kuin löytyikin leivontakansiostani.
Voisipa melkein sanoa, että muistojen muffinssit,
sillä resepti on tuolta 70- ja 80- luvun taitteesta,
meidän nuoruudesta.
Olin tuohon aikaan lukiolainen,
innokas leipuri
ja herkutin silloista poikaystävääni,
nykyistä miestäni muun muassa näillä sitruunan makuisilla muffinsseilla.
Sitruunamuffinssit
150 g margariinia/voita
2 dl sokeria
3 munaa
1,5 dl kermaa
3,5 dl vehnäjauhoja tai gluteenittomia jauhoja
2 tl leivinjauhoa
sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunamehua
Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi.
Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita jauhot keskenään.
Lisää ne varovasti taikinaan vuorotellen kerman ja sitruunan kanssa.
Laita taikina lusikalla muffinssivuokiin
ja paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.
Annoksesta tulee 24 muffinssia
eli kaksi muffinssipellillistä.
Resepti toimi tälläkin vuosikymmenellä ja
muffinssit maistuivat kuulema hyviltä.
Ja muistoilta.
Tällä erää kuulema erityiseni hyviltä kylminä,
melkeinpä suoraan pakkasesta syötyinä.
~~~~~~~~
Tämä oli mukava muistojen sekä reseptin mieleen palautus.
Ja nyt on tämäkin ohje täällä tallessa,
vaikka toki tuo nostalginen paperiversio on kyllä aika ihana.
~~~~~~~~
Tuli vielä mieleeni tässä muistojan keskellä tuon ajan "rakkautta on" -sarjakuvat, klik.
Niitä saksittiin talteen lehdistä ja liimattiin vihkoon.
Tähän kuuluisi sarjiksen tyttö ja poika muffinsseja syömässä sekä teksti:
Rakkautta on leipoa hänen lempparimuffinsseja.
Sillä tie miehen sydämeen kulkee edelleenkin vatsan kautta.
💛
