Tuohimuisto mökin talkoista

Meillä oli  viime viikonloppuna 

lapsuuden mökkimaisemissa maalaus-ja polttopuutalkoot.

Parhaimmillaan mökin pihapiirissä hääräsi 27 talkoolaista 

ja hommat etenivät tosi mahtavasti.

Saimme  tehtyä paljon 

yhteiseksi hyväksi ja iloksi.

Sähköfirman mies oli kaatanut perjantaina 14 isoa puuta sähkölinjalta.

Siitä tuli melkoisesti halottavaa ja pinottavaa,

mutta niin vain saatiin puut pilkkeiksi sekä pinoihin ja suojaan.

Lisäksi maalasimme mökin "vanhan puolen",
joka sai uuden punan seiniin ja entinen ruskea yläosa maalattiin
kevyesti harmahtavan valkoisen sävyllä.

Mökin seutu näytti varmaan yläilmoista katsottuna muurahaiskeolta,

jossa kaikenikäiset ja -kokoiset  mökkiläiset touhusivat lähes taukoamatta.

Erityisen iloinen olin siitä,

kun lastenlapset olivat innokkaina mukana

ja tekivät hommia siinä missä aikuisetkin.

He saivat kokeilla kaikenlaisia töitä;
rapata mökin seiniä ja maalata niitä,

pilkkoa puita ja ajaa halkoja kottikärryillä pinottaviksi.

Yhdessä tekemisessä oli taas voimaa ja 

siinä tekemisen lomassa saimme olla mökillä yhdessä pitkästä aikaa.
Ja toki saunottiin ja uitiin sekä herkuteltiin.
Ne kuuluvat aina mökkikuvioihin!

Siskoni löysi hommia lopetellessamme kauniin keltaisen,  sydämen mallisen puunlehden,

joka oli leijaillut sinne meidän rantteelle.

Sydän -lehti aivan kuin kokosi ja kiteytti päivän yhteishengen ja ponnistelun.

Sitä katsoessani muistin isääni ja sitä miten hän aikanaan 

touhusi mökin hyväksi. 

Nyt on meidän vuoro toimia ja vaalia mökkiä. 💛

Puita pinotessani keräilin  koivun tuohta jemmaan. 

Kotiin lähtöä tehdessämme mieheni huomasi ne auton vieressä ja ihmetteli ääneen, 

onko nuo tosiaan lähdössä mukaan.

Ja olihan ne! 

 

Pyöräytin parin lasipurkin päälle  tuohikoristeen ja ne olivat jo eilen illalla Tauvonpaikassa käytössä. 

Valo heijastui kivasti tuohen ruskeasta takapinnasta ja 

nuo uudet lyhtyni  näyttivät koivun pätkiltä uunin päällä.
Aika kivat puutalkoiden muistot!  💛

 

Näitä voisi pyöräyttää tulevan viikonlopun venetsialaisiin.

Joulujutuiltahan nämä taitavat  myös näyttää.

Näistä tulisi kiva lahja, tuliainen, myyjäisartikkeli...

Tuohi tuntui äkkiseltään olevan aika haastava materiaali.
Pitänee perehtyä siihen enemmän.
Oletko sinä työstänyt tuohesta jotakin?
Minulla jäi tänään yksi tuohijuttu kesken.
Arvaapa mikä!

Kranssi värikkäistä mustikanvarvuista

Mökin metsästä on tullut minulle viime vuosina oman tilan ja rauhan paikka. 

Kerta kerran jälkeen huomaan kaipaavani sinne

ja tunnen viihtyväni siellä.

Siellä on kauneutta ja karuutta rintarinnan,

rauhaa ja  raitista ilmaa sekä 

luonnonmateriaalia,

joka innoittaa erilaisiin kokeiluihin

ja näpräämisiin.

Vietin tämän kauniin elokuisen illan metsäterapiassa.

Yllättävän pian vihreät mustikanvarvut ovat muuttuneet syksyiseksi,

punaisen ja ruskean monisävyiseksi metsäpohjan kaunistukseksi.

Niin nopeasti tämäkin kesä kypsyy ja syksyn sävyt tulevat sijaan. 

Kyykin kanervikossa ja varpujen seassa 

ja keräilin pieniä kimppuja.

Ajatukseni tuulettuivat

ja pienet huoletkin tuntuivat karisevan karikkeeksi maanpeitekasvien sekaan.

Sidoin kranssin puhuttelevan kauniin, syvän syysvärin saaneista mustikanvarvuista. 

Huomaan tekeväni kransseja tuon tuostakin.

Niitä on kiva näprätä, ideoida, kokeilla.

Monista on ollut hetken ilo,

toisista pitempi.

Olen kerran aikaisemmin tehnyt kranssin  näistä värikkäistä varvuista

ja se kesti yllättävän hyvin ulkona kuistilla.

Taisin silloin tupsauttaa siihen hiuslakkaa.

Tämä kranssi sai paikkansa mökillä 

tuvan vanhassa alkuperäisessä peiliovessa.

Siinä se nyt toivottelee tervetulleeksi 

ja käymään peremmälle.

Katsotaanpa sitten kuinka kestää,

kun ei ollut sitä hiuslakkaa mukana.

Tänä syksynä olen kerännyt maljakkoon

värikkäitä mustikanvarpuja,

kanervia

ja kaisloja.

Niissä on tämän kesän muisto tulevan syksyn ja talven päiviin!

Olen kuivattanut joskus myös ukonhattua, niittyleinikkiä sekä oja- ja siankärsämöä.

Onko sinulla, joku vinkki, mitä muuta kannattaisi ottaa kuivamaan maljakkoa varten?

Tai mistä kannattaisi tehdä kranssi? ;)

Elokuun ihania tunnelmia päivääsi!

Kaisu