3. marraskuuta 2023

Kaarrokemalli nimeltään Dalur

Perjantai ilman viikkosiivousta tuntuu juuri nyt 
luksukselle 
ja ihanalle viikonlopun avaukselle.

Hoksasin nimittäin aamulla ulkoistaa siivoamisen pientä korvausta vastaan pojalleni
ja nyt me molemmat olemme tyytyväisiä;
sekä rahantarvitsija että siivoamisesta tarpeeksi saanut äiti.




Kännykän kuvagalleriasta
löytyi kuvia syyskuussa neulomastani neuleesta.
Tämä klassinen, 1960 -luvulta peräisin oleva kaarrokekuvio on 
Dalur eli laakso
ja ohje löytyy Islantilaisia neuleita-kirjasta.
Minusta on ollut kiva kokeilla lastenlasten paitoihin kirjasta
 paksulle Alafosslopi-langalle suunniteltuja ohjeita. 

Ne toimivat kierroksiltaan hyvin mm. Lettlopista tai
Seitsemän veljestä -langasta  neulottavaan lapsen paidan kuvioon.






Edellisestä paidasta jäänyt ruskea lanka meni aika täpärälle tässä paidassa,
mutta piisasi kuitenkin 
-ja vielä jäikin sydämen verran.

Tämän paidan lankojen sävyt ovat 
beige, hiekka 060,
ruskea, turve 691 ja
luonnonvalkoinen 010.

Tällä hetkellä kaarrokeneulekiintiö on aika lailla tapissaan,
vaikka toiveita vielä on toteutumatta
ja lankojakin on vielä jemmassa.




Yritän kutoa langanloput hetimiten pois. 
Tälle paidalle neuloin perussukat,
joihin sain pientä twistiä neulomalla tuonne perusresorin väliin
muutaman kierroksen välein nurjan kierroksen.
Tuomaan kuviollisuutta ja rytmiä,
sitä jotakin.
Resori ja kuvio jatkui jalkapöydän yli kavennukseen asti.

Vanha äitini hoksautti, 
että kantalapusta kannatta tehdä aavistuksen korkeampi.
Se  neuvo meni kantapään kautta sydämeen;
 opiksi tuleviin päiviin
ja jalkaan istuvien ja jalassa pysyvien sukkien neulomiseksi. 




Nämä kuvat ovat tämän syksyn kuvamuistoja.
Kuvasimme lapsenlapsen kanssa paitaa ulkosalla
ja ihastelimme paidan maanläheisiä sävyjä.

Sinne on nyt paidan kuvion ruskeat töyhtöangervon tupsukat 
ja muut kasvit taipuneet ja vaipuneet kinoksiin.
Toivottavasti nuo kinokset saisivat olla ja pysyä,
vaikka säätiedotus puhuu kyllä toista.


Lumi tuo paljon iloa ja valoa tähän viikonloppuun ja haudoille,
kun sytyttelemme kaipauksen kynttilöitä rakkaiden muistolle.

Kauniiden muistojen ja levollisuuden viikonloppua Sinulle!


1. marraskuuta 2023

Huovutetut tossut

Marraskuu.
Routakuu.
 Vahvaa talven tuntua.

Lokakuulta asti on ollut pakkaspäiviä 
ja tänään pyryttää lunta lisää toden teolla.
Olemme lämmittäneet kotiamme leivinuunilla ja 
sieltä leviää mukavaa lämpöä huoneisiin.

Villaiset sukat ja paidat tuovat mukavaa lisälämpöä talvisiin päiviin.
Tekaisin kokeeksi Lettlopp -lankojen jämäkeristä huovutettavat sisätossukat,
joiden ohjeen sain kauan sitten käsityöystävältäni.




Tämä ohje on ollut kuulema aikanaan 
jossakin Facebookin käsityöryhmässä
ja sillä tulee reilut, nelivitoset (45) tossut.

Luo 8 mm puikoilla  52 silmukkaa.
Neulo resoria 6 krs 1o 1n  ja normi kantapää.
Neulo 47 krs ja sen jälkeen nopea kärkikavennus
eli 2 o ja 2o yhteen koko kierros ja kaksi välikierrosta,
1o ja 2 o yhteen, yksi välikierros,
2 o yhteen koko kierros,
päättely vetämällä lanka silmukoiden läpi.
Lankojen päättely.

Pesu 40 asteessa.
Riippuu koneesta huopuuko tossu ensimmäisessä pesussa vai useammassa.

Tossu venytetään esim.crocsin päälle tai jalkaan.
.







Ohjeen antaja oli tilannut valmiita nahkaisia pohjia 
ja ommellut ne tossujen pohjiin, 
sillä huovutetu tossut voivat olla liukkaat lattialla.

Minä laitoin tossujen pohjaan "jarrut" nestemäisellä 
Sock Stop -sukanpohja-aineella,
jollaista en ollutkaan ennemmin käyttänyt.

Aine oli melko juoksevaa,
mutta tekemäni tiplat sekä sydämet olivat kuivahtamisen jälkeen 
tosi jäsäköitä ja stoppaavat tosi hyvin lattiaan.  

Oletko sinä kokeillut tällaista ainetta sukkien pohjaan?




Tällaiset kotikutoiset ja lämpöiset tossukat ovat ihania
talvisten päivien lämmikkeitä.

Nämä koeversiot tuntuvat olevan mieluiset.
Ehkä teen piakkoin samanmoiset itsellenikin.
Luon aavistuksen vähemmän silmukoita 
ja neulon kierroksia niukemmin.

Tekemällä sekä kokeilemalla oppii tekemään näitäkin! 
Ja jos tulee vääränkokoisia,
nehän voin sujauttaa vaikka pukin pussiin!