Ystävänpäivä,
ystävyyden päivä.
Tänään herää mieliimme
kaikki kauniit, ihanat runojen säkeet
ja syvällisetkin ajatukset.
Kiitollisuus ystävyydestä ja sen voimasta. <3
"Ei se, miltä näytämme,
tai se mitä aikaan saamme,
merkitse mitään sen rinnalla.
mitä me olemme toinen toisillemme."
Nämä säkeet sain rakkaimmalta ystävältäni ja rinnalla kulkijaltani
punaisten tulppaanien kera. <3
Luin säkeet useampaan kertaan.
Siinä on ystävyys kiteytettynä.
Ystävyys ei perää tekoja, saavutuksia ja eikä ulkonaisia seikkoja,
vaan aitoa kohtaamista ja rinnalla olemista.
Mieleeni on jäänyt lähtemättöminä muistoina sanat
"Mitä kuuluu?
Mitä sinulle itsellesi kuuluu?"
Siinä hetkessä en välttämättä hoksannut kysymyksen asettelua,
vaan vasta jälkeenpäin,
Ystävälläni oli vilpitön ajatus kuunnella minun kuulumisiani,
sitä mitä minulle itselleni kuuluu.
Ei sitä mitä perheelle kuuluu
tai miten töissä menee,
minkälaisia ilmoja on pidellyt.
Nuo kysymyksen sanat puhuttelivat minua pitkään ja puhuttelevat vieläkin.
Kuulumisien kysyminen on oikeasti pysähtymistä toisen ihmisen rinnalle,
tilaisuuden tarjoamista kuulluksi tulemiseen, kuuntelemiseen.
"Ystävyys on tyyntä ja ihanaa,
yläpuolella maineen ja kunnian,
ei palkitse kulta kiiltävä
tosi ystävän jaloa sydäntä."
<3
Entisajan kiiltokuvakansioiden
muistoissa on ihania ystävyyden sanoja.
Ystävyyden iloa Sinulle tänään ja jokaisena päivänä.
~~Kaisu~~
