Itsnäisyyspäivän vahvoihin perinteisiini kuuluu tämä sinivalkoinen kattaus;
valkeat kukat ja sininen maljakko sekä kaksi sinivalkoista kynttilää.
Ne tuovat joulunodotuksen ja jouluvärien keskelle erisävyisen juhlaisen hetken,
joka tänä vuonna tuntuu pysähdyttävän erityisellä tavalla.
Elämme aikaa,
joka tuntuu olevan täynnä joka puolelta kuuluvia huonoja uutisia ja monenlaisia uhkia.
Tänään on oiva päivä pysähtyä miettimään sitä ja kiinnittää huomio siihen,
mitkä meillä suomalaisilla on hyvin juuri nyt,
mikä on vaalimisen arvoista
ja mitä kannattaa arvostaen sanoittaa.
Minun kotini on täällä
tuhansien järvien maassa.
Näissä maisemissa sieluni lepää.
metsissä synkissäkin sieluni sulaa.
Näihin Suomen maisemiin
minä piirrän ääriviivani.
-rakkauen murusia-
💫
Tämä on minun maani.
Tämä on minun harmaa taivaani.
Nämä ovat minun metsäni
ja tässä on minun mereni.
Ja minun onneni lepää siinä,
että näiden kehyksien läpi
olen saanut katsella maailmaa
ja oppia tuntemaan
mitä kaikkea tarkoittaakaan
vapaus.
-Elina Salminen-
Eilisen illan hämärässä otettujen kuvien tunnelma
vaihtuu tänään sinivalkoisten kynttilöiden valoon.
Tänään päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus
rakkaasta kotimaasta, itsenäisyydestä ja siitä rauhasta,
jota saamme elää ja vaalia täällä metsien ja järvien maassa.
Äänetön huokaus on,
että minä, perheeni, jälkikasvuni,
me kaikki,
saisimme nämä puitteet säilyttää tässä epävakaassa ajassa.
💫
Onnellista itsenäisyyspäivää Sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti