ja kuulema joka kuukauteen tulee oma aiheensa.
Ensimmäisenä teemana on "Kotini vanhin esine".
Kotini tai oikeammin kotimme huonekaluvanhus
on ilmeisesti tämä 50-luvulta oleva senkki.
Se oli vuosia autotallissamme jemmassa
-odottamassa aikaa parempaa ja käyttöänsä.
Muutamia vuosia sitten kaipasin oleskelutilaamme kaappitilaa ja tasoa.
Puunväri tuntui hyvälle ja lämpimälle vaihtoehdolle.
Silloin muistin tämän senkin, jota usein arjessa tulee sanottua myös lipastoksi.
Puhdistin ja puunasin sen.
Siinä ei ollut epäilyttävää hajua eikä mitään korjattavaa.
Pöydän kannessa olevan kauneusvirheen peitin pöytäliinalla.
Niinpä tämä vanha, täysipuinen huonekalu pääsi suoraa autotallista
oleskelutilaamme "paraatipaikalle"
ja se on näkynyt tosi monessa postauksessakin.
Minua viehättää lipaston selkeälinjaisuus
ja yllättävän iso. näppärä säilytystila,
neljä laatikkoa sekä pari hyllyä ovien takana.
Laatikoissa on kivat alaspäin kääntyvät rivat,
joita voisi äkkiseltään luulla käytöstä johtuviksi vääntymiksi.
Vanhassa vara parempi!
Kannatti aikansa säilyttää tätä senkkiä.
Onhan tämä puinen huonekalu ns. eri maata kuin "lastulevyversiot".
Vanhat huonekalut ovat monella tapaa kauniita ja kestäviäkin.
Olemme vaalineet niitä mökillä,
jossa 50 luvun miljöö on niille otollinen.
Onneksi siis Kristiinan haasteessa oli sana ’kotini’,
sillä mökillä olisi ollut enemmän fundeerattavaa
huonekalujen iän suhteen.
~~~~~
Mukava lueskella näitä postauksia, jotka Kristiina kerää oman postauksensa jatkoksi.
Monenlaisia vanhoja esineitä ihmisiltä löytyykin
ja mielenkiintoisia tarinoita niiden takaa.
Mikä lie sinun vanhin huonekalusi?
~~~~~~
Tällaista tänään tänne!
Totuus on, että meillä on menossa tällä erää totaalinen
möbleeraus tässä talossa.
Sitä se teettää, kun väki vähenee!
Muuttoa ylhäätä alas,
kadunpuolen kamarista pihanpuolen kamariin
ja monta muuta säätöä siinä välissä.
Paljon huonekaluja, kirjoja, kuvia, aarteita.
Ehkä kerron tästä jossakin vaiheessa lisää.
Tauonpaikka.
Huokasemme ja juomme iltakahvit.
💟
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti