12. tammikuuta 2025

Iloa luonnosta

Puiston valkoisilla hangilla oli melkoinen määrä lehtikuusen oksia. 
Nuo kauniit nystyräiset, käpyisät oksat 
olivat tulleet tavallaan tiensä päähän, 
kun eivät kestäneet tuulen tuiverrusta  
eivätkä pysyneet enää äitipuussa. 

Niistä löytyi kuitenkin iloa lauantaiaamun kulkijalle. 
Lumikukat kukkivat oksilla ja käpyjen suomuissa.
Keskipäivän aurinko viipyili hetken tuossa jäisessa kauneudessa 
kuin huomiota herätellen. 
 Keräsin noita kerran kukkineita nipun maljakkoon.






lakastunut
ei ole luovuttanut 
vaan kerran kukkinut

-Elina Salminen-




Lakastuneitahan ne olivat tavallaan. 
Käpyjä oli harmillisen harvassa, mutta minä autoin ne uuteen kukintaan 
liimamalla muutamia käpyjä oksasta toiseen.
Oksille ripustin siskoni virkkaamia hiutaleita. 




Siinä on nyt meidän talvinen kimppu.
Kestävä ja ekologinen. 
Urnan sisällä on pienempi maljakko, johon laitoin karkeaa merisuolaa. 
Tällä mennään hetken matkaa! 

Tuleeko sinulla kerättyä oksia maljakkoon 
tai hyödynnettyä muuten?



12 kommenttia:

  1. Voi kuinka herttaisen kaunista ja luonnon ripaus sisälle.
    Todella ihana idea ja on ilona pitkään.
    Mukavaa sunnuntai päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei maljakossa aina tarvitse olla ostokukkia. Tämä oli taas hyvä hoksaus itsellekin, että oksista saa omannäköisiä kukkasia, jotka myös kestävät pitkään.

      Poista
  2. Ompa sievä asetelma! Käpyjä käytin joulukranssin teossa, mutta oksia en ole koskaan ennen hoksannutkaan hyödyntää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taija-Tiia! Ihana, että tästä postauksesta tuli hoksautus ainakin yhdelle. Se on parasta!
      Minä olen joskus suhauttanut spraytä oksiin ja niilläkin saa kivan näköisia oksia.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Talvi-teemalla mennään, vaikka ulkona on nyt tosi "lämmintä" ja vaihtelevaa. Välillä tulee vettä, kohta lunta ja jäätä. Aivan käsittämätöntä.
      Onneksi tuuli ei yllä noihin oksiin!

      Poista
  4. Sinä olet sellainen kauneuden vaalija. <3 Ihania oksia!
    Ja onpa kaunis tuo runonen: Lakastunut ei ole luovuttanut, vaan kerran kukkinut. <3 Niin ihanasti sanoitettu. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tuo lause on niin ihana. <3
      Minä olen sitä makustellut esim. kesä-tai ruukkukukan kukintaan. Kukinta lakastuu, mutta se on vaan kerrallinen kukinta. Kukka ei ole luovuttanut; se puskee uutta kukintoa ja on sitten toisen kerran kukkinut.
      Niin ihanan sanojen virta siinä, kyllä Elina Salminenkin hoksaa.

      Poista
  5. Oi että. Rakastan lehtikuusen oksia. Kävyt ovat upeita kukkia kun sisällä oikein aukeavat💚 minullakin niitä maljakossa, kestokukkia. Kultaista spraymaalia suihkittu, upeita tuli, laitettiin juhliin pöytäkoristeeksi💛 - helkky

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat kyllä yksinkertaisen kauniita. Olen kieputellut oksista kransseja, kynttilämansetteja ja kerännyt maljakkoon. Kultaspraylla käsitellyt lehtipuun oksat havujen seassa ovat ihania. Vain mielikuvitus on rajana tässäkin.
      Ja nuo avautuneet kävyt ovat kuin kukkasten kukinnot lerälehtineen. Kelpaavat leikkokukiksi oikein hyvin!

      Poista
  6. Viehättävää. Kaunis oksa ja taidolla virkatut lumihiutaleet oksillaan.

    VastaaPoista