Kaisan kaljamat ja kirppislyhty

Nimipäiviin on liittynyt entisaikaan erilaisia uskomuksia ja sanontoja. 

Lapsuudesta on jäänyt mieleen marraskuiset kotoisat nimipäivät,  

Liisan- ja Kaisan päivä, 

joihin molempiin liittyy keleihin liittyvät lausahdukset. 

Äidin nimipäivänä 19.11. toivoteltiin Onnea 

ja todettiin siinä samalla, onko vai eikö ole tällä kertaa perinteiset Liisan liukkaat. 

25.11.puolestaan puhuttiin Kaisan kaljamista 

eli siitä onko tiellä kovaksi tallaantunutta lunta tai jäätä.  

Tänään on ollut taas Kaisan päivä, 

mutta ei niitä kaljamia.

Aamusta asti on satanut vettä

ja kaikkialla on märkää lumisohjoa.

Viime viikon ihana lumi on sulanut. 

Talvinen ja aavistuksen jouluinen tienoo on hetkessä hävinnyt. 

Löysin lauantaina kirppikseltä seitsemällä eurolla 

tämän minusta niin viehättävän ja juuri tähän paikkaan soppelin lyhdyn. 

Jotenkin tuo vanha puu ja metallikoristeet tenhoavat minuun 

ja olin valmis luopumaan paikalla olleesta metallisesta lyhdystä. 

Lyhty näytti niin jouluiselle tuossa lumikuorrutteisella pöydällä 

ja valo lankesi kauniisti lumen pinnalle. 

 Tänään lyhty antaa suojan kynttilälle,

 joka luo valoaan mustaan, synkkään, märkään iltaan.

Valo näyttää valolta pimeyttä vasten. 

Kynttilällä on tänäänkin tärkeä tehtävä tuossa kulkureitillämme. 

❤

Lukuisat nimipäiväonnittelut 

ja rakkauden punaiset ruusut ilahduttivat päivääni! 

Ja tänään oli se perinteinen päivä,

jolloin vaihdoin keittiöön jouluisen kapan.

Joulu joutuu ja tämä on kuulema sitä Noventia. 

Sitä aikaa, että aletaan jo marraskuun (November)alkupuolelta,

hyvissä ajoin ennen adventtia laittamaan kotia joulukuntoon

ja pikkuhiljaa  nautiskelemaan lähestyvästä juhlasta.  

Toivottavasti vanhat sanonnatkin säilyvät,

kun uusia tulee koko ajan tilalle!