Lisää ruusulautasia seinälle

Aamusta oli niin kaunista ja lupaus hellepäivästä,

mutta sää teki kuitenkin yllärit.

Saavuttuamme mökille alkoi liennellä;

aurinko meni pilveen ja kohta satoikin jo vettä.

Tästä tulikin sitten oiva päivä siivota meidän makkari eli 

tapettien mukaan nimetty ruusuhuone

ja kapistella pieniä, sieviä juttuja,

 joita ei poutapäivinä malta tehdä.

Olen haalinut vuosien saatossa kirppiksiltä

 erilaisia vaaleanpunaisia lautasia, 

joista suurin osa on Arabian ruusukukkaisia kahvilautasia.

Siivoillessa löysin muutaman lautasen.

Onneksi mökillä oli vielä

  pikaliimalla kiinnitettäviä ripustimia.

Nyt pääsivät viimeisimmätkin kirppislöydöt

 seinälle kokoelman jatkoksi ja täydennykseksi.

Totesin kyllä neuloja koputellessani, että se on sitten siinä.

Toki, 

jos aivan erityisen kaunis lautanen löytyy edullisesti,

niin pitäähän se vielä ostaa tänne! 

Tuli tässä mieleen lapsenlapsen kysymys menneeltä kesältä;

miksi nuo lautaset ovat seinällä.

Siinäpä kysymys,

johon vastaus taitaa olla, että se on niitä mummun juttuja!

Helppoja ruusuja tällaiset,

kun ei tarvitse huolehtia  kastelusta, 

lannoituksesta eikä ruohoamisesta.

Tänä vuonna olen muuten tietoisesti vähentänyt kesäkukkien ostamista kotiin

 ja nautin perennapenkin uskollisista kukkijoista.

Täällä  mökillä olen ruukuttanut perennoja kesäpäivien iloksi,

kun hävisin taistelussa juolavehnää vastaan!

Ja onneksi täällä on luonnonkukkia ja vihreyttä.

Helpommalla pääsee, 

kun ihastelee niitä

-ja ruusulautasia!

Heittäydyin siivoilun jälkeen  sängylle

 ja innostuin kirjoittelemaan tätä postausta  kännykällä. 

Sade rummuttaa ikkunalautaan,

lastenlasten leikin äänet kantautuvat tuvasta

ja pihasaunan piipusta nousee.

Ensimmäiset itikat inisevät korvan juuressa 

ja ikkunasta näkyy syreenin kukinto. 

On lauantaiehtoo.

On kesä.

Nautin. 

.