20. helmikuuta 2022

Talvinen lapsuuden maisema kosketti

Eilen ajelimme lapsuuden maisemiin.
Lumi oli verhonnut sielläkin lapsuuden tienoot ja leikkitanhuat.
Kaikkialla oli koskemattoman kaunista, puhdasta.
Ja miten kauniilta tuo rakas lapsuuden koti näyttikään valkean lumivaipan ympäröimänä.




Lumi oli kietoutunut taiteellisen näköisiksi nietoksiksi 
ja tuuli oli sijannut tasaisia lumilakanoita pitkin peltoja. 

Lunta oli kasautunut mukavan näköisesti
kuusiaidan päälle, 
pyykkinaruille ja 
lintulaudan katolle.

~~~~

Lumi kinostuu
ja rakkauden muistot
sopuisasti niin
kuin sorsaparvi lipuu
nukuksissa virekkäin










Hiihtelin aikoinaan kotiani ympäröivillä pelloilla, 
järven jäällä ja naapureiden pihojen tuntumissa,
 leikin pajukoiden siimeksessä
 ja luistelin metsän pienissä jäälämpereissä.

Tuntui hyvälle viivähtää hetki tutussa maisemassa.
Arjesta tulleena.
Katsella kauas peltojen yli ja palata muistoihin.
Oppia luonnosta ja 
olla hetki lähiopetuksessa.

Katsoa ja uskoa, että lumi on kuin aika.
Se hoitaa  puhtaudellaan ja koskemattomuudellaan, 
tuo valoa päiviin,
tasoittaa epätasaisuuden ja rosoisuuden.

Huomata, miten vanha talokin jaksaa kantaa lumen taakkaa aikansa.
Lumi valuu, taakka kevenee ja  lumikuorma valahtaa maahan.
Hetken katto saa olla taas puhtaana ja  vapaana.
Kuivahtaa tuulessa ja auringossa,
valmistautua kantamaan uutta lunta, 
kohtaamaan sateen ropinaa ja 
tuulen tuiverrusta.
 







Talvi luo uuden maiseman.
Lumen keskeltä kohoavat 
talventörröttäjien lyhdyt.
Metsä pidättää henkeään.
Sanat pieniä, hiljaisuus suuri. 
-Lea Seppä-Murto-


❄️🤍❄️

Paksussa lumikinoksessa,
äidin kukkapenkin kohdalta kurkotti kaksi talventörröttäjää,
viime kesäistä kukkapenkin kukoistajaa.

Ne olivat nyt hangen yksinäiset,
mutta kantoivat varressaan kesän muistoa
ja  tulevan kesän toivoa.




Hohtava lumi
verhoaa alleen 
mennyttä elämää.
Jossakin kylmän maan kätköissä,
roudan raoissa
odottaa jo lupaus uudesta alusta.
Lumen hohdossa välkkyy myös lupaus,
jossa kaikki entinen on jäänyt taakse.
-Hanna Ekola-




Eilinen oli onnellinen päivä lumen valossa,
muistojen äärellä,
kodin lämmössä,
äidin luona.

❄️🤍❄️

Toivottelen Sinullekin mieleenpainuvia hetkiä lumen äärellä ja 
talvisten päivien iloa.











 

6 kommenttia:

  1. Voin kuvitella miten elit ja koit täysillä tuossa maisemassa. Lauseesi ”Oppia luonnosta ja
    olla hetki lähiopetuksessa” . Hyvin sanottu,olla lähiopetuksessa. Kunpa muistaisi kulkea silmät ja korvat avoinna lähiopetuksessa. .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto opettaa, luonnolla on paljon annettavaa.
      Vertauskuvia ja kauneutta.

      Joskus on herkempi mieli vaistoamaan tuo "luomuhoito" ja eilen oli juurikin sellainen päivä. Oli monella tapaa rankka viikko takana ja tuo turvallinen miljöö antoi siihen hoivaa.

      Poista
  2. ❤️ Ihana matka lapsuuden muistoihin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se oli. <3
      Juuri sopiva päivän matka, jossa ehti tuulettaa ajatuksia.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Maria <3
      Joskus tuntee syvemmin ja lapsuuden kotipiha on sellainen.
      Ja se, että siellä on vielä äiti, joka odottaa kulkijaa. <3

      Poista